Olen täällä turvanasi || Wolga

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Janni » 21 Touko 2016, 14:11

Synth Skullmore

Hevosen kopeat askeleet kantoivat ratsastajaansa ihmistenkylän tietä pitkin edemmäs. Matka ei ollut pitkä, hän kun kerran asui ihmistenkaupungissa. Synth oli saanut illalliskutsun täkäiläiseltä aatelisperheeltä, ilmeisesti kiitoksena siitä että oli informoinut näkemästään sudesta ja oli yritänyt auttaa perheen tytärtä, joka oli joutunut ihmissuden manipuloimaksi. Hän itseasiassa oli kesänaikana jäljittänyt kyseistä yksilöä, seurannut tuon liikkeitä, mutta ei ollut onnistunut vielä kohtaamaan tuota. Tuntui kuin harmaasusi olisi häntä aina askeleen edellä. Synth oli kuitenkin nähnyt tarpeeksi todisteita siitä, että tämä yksilö oli vaarallinen, ehkäpä niin vaarallinen ettei hän soisi tuolle tasaväkistä taistoa. Ampuisi nuolen takaraivoon ensi silmäyksellä, jos siihen olisi mahdollisuus.

Mutta nyt, hän oli päättänyt mielellään vastata aatelisperheen kutsuun. Kyllä hän ansaitsi pientä rentoutumista, jokapäiväisestä puurtamisestaan.
Synth oli varustautunut kalliin näköiseen asustukseen. Valkea kauluspaita ilmavinehihoineen oli hieman läpikuultava, sen päällä oli musta liivi, hopeisin napein ja kaulaa koristi röyhelösolmio, joka oli väriltään tummansininen. Jalassaan miehellä oli mustasamettiset housut ja kiiltavät nahkasaappaat. Metästähänhatusta hän ei ollut luopunut, se oli toki puhdistettu reissujen keräämästä liasta. Pitkät mustat hiukset olivat kiinni niin kuin yleensä, ehkä hieman löysemmin ja koristeliseemmin kuin yleensä.

Synth kyllä epäili, että illalinen ei ollut pelkästään kiitoksen takia, siinä saattoi olla jotain muutakin takana ja hän mielellään tahtoi ottaa siitä selvää.
Kartano johon hänet oli kutsuttu näkyikin edessäpäin. Porteilla oli vastassa tallipoika, joka kohteliaasti otti miehen ratsunsa kanssa vastaan. Synth laskeutui mustan ruunansa selästä ja ojensi ohjakset pojalle. ”Tarvitseeko ratsunne syödä herra?” Poika uteli, johon mies nyökkäsi kohteliaasti. ”Kyllä, se olisi hyväksi.” Tämä vastasi.
Askeleet johtivat kartanon pihatien poikki kohti ovia, joiden kolkuttimeen hän napautti parikertaa. Ei kauaa miehen tarvinnut odotella, kun palvelusneito tuli oven avaamaan, kuin olisi odottanutkin oven vierellä hänen saapumistaan. Neito niiasi kohteliaasti ja pyysi Skullmore herraa astumaan peremmälle. ”Kiitos.” Mies kiitti rauhallisella äänellään ja sai palvelusneidon ujosti hymyilemään, kun soi tuolle kirkaansinisen katseensa.
Janni
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Wolga » 21 Touko 2016, 20:30

Thea Ayvray


Oliko siitä myllyseikkailusta kulunut nyt jo viikko? Aika tuntui etenevän nopeasti, niin kovin kiireisenä hänen ottoäitinsä oli naista pitänyt. Kaiketi ajatellut, että erinäiset tehtävät ja menot saisivat neidon toipumaan syvästä järkytyksestään, minkä suden ahdistelemaksi joutumisen oli täytynyt aiheuttaa. Kiltisti Thea oli tehnyt Margeryn toiveiden mukaan, ehkä oli ollut jopa helpottunut kun sai jonkun toisen valmiiksi suunnittelemaa tekemistä päiviensä kuluksi. Hän oli istunut maalaamassa suuressa aulassa äitinsä siskolle lähetettävää taulua, tehnyt niitä vastenmielisiä ristipistoja ja auttanut kartanon uusien sisustuskankaiden, sekä verhojen valinnassa. Tehnyt siis kaikkea kovin tarpeellista tärkeää, todellakin. Isänsä ei ollut suostunut ottamaan häntä mukaan seuraamaan hänen töitään, joten oli ollut käytännössä sidottu kotiinsa ja kotinsa puutarhaan. Muutaman kerran oli päässyt kaupunkiin, mutta silloinkin tarkasti valvottuna ja kaulaan asti peittäviin puettuna – eihän ollut sopivaa, että joku ulkopuolinen näkisi tumman puhuvan jäljen naisen kaulalla. Kuvittelisivat vielä jotain sopimatonta.

Tänään häntä oltiin kuitenkin kehotettu pukeutumaan kauniiseen mekkoon ja laittamaan itsensä edustuskuntoon, joten siksipä istui nyt peilipöytänsä äärellä. Se oli ottanut hieman osumaa, mikä saikin naisen hymähtämään. Katseli nyt itseään peilistä ja näki siellä nuoren, kauniin naisen. Kaulansa oli paljaana ja jo hiljalleen hiipuva jälki oli edelleen nähtävissä. Sormet hipaisivat jälkeä ja tunsi olonsa hetkellisesti lohduttomaksi, kuinka vinksallaan tämä maailma olikaan. Veti paksulle letille alistetut hiuksensa olkansa yli, ne saisivat tuoda hieman suojaa uteliailta katseilta. Katse pysähtyi hetkeksi kasvoihin, ei ne olleet mihinkään muuttuneet ja se minimaalinen kyömykin nenänvarressa edelleen tökötti, muistuttaen ärsyttävästi siitä täydenkuun yöstä. Ärtyneesti tuhahtaen nainen nousi jaloilleen ja perääntyi, nähdäkseen vartalonsa nyt peilistä. Kädet laskeutuivat nyppimään olemattomia pölyhiukkasia keltaisen, ihoaan ja vartaloaan imartelevan mekon kiiltävälle kankaalle. Ei se niin runsashelmainen ollut kuin tanssiaismekot, vaan kauniisti laskeutuva ja hyvällä ompelijalla teetetty – se imarteli naisen vartaloa kauniisti, tekemättä kuitenkaan olemusta tyrkyksi.

Hento koputus ovella sai katseen kääntymään sitä kohden. Kukaan ei kuitenkaan astunut sisään, vaan oven läpi ilmoitettiin että häntä odotettiin alas. Alistuneesti huokaisten Thea kohotti leukaansa ja suoristi ryhtiään, antoi itselleen peilin kautta vielä yhden hyväksyvän vilkaisun ja lähti lipumaan kohti alakertaa ja ruokasalia. Olisi voinut tippua järkytyksestä polvilleen, kun näki ketä hänen isänsä puhutteli aulassa. Se… Korppi. Nainen seisahtui paikoilleen ja kokosi itseään hetken, hymyili äidilleen joka kiusoitteli häntä että ei turhaa pitänyt alkaa ujostelemaan. ”Hauska tavata jälleen”, ojensi kätensä kohteliaasti miestä kohden, mutta hymy ei yltänyt aivan silmiin asti.


//Oon niin avuton pelaamaan noita npc tyyppejä, joten eiköhän ne Thean vanhemmat ole toivotelleet Synthin tervetulleeksi jnejne. Että pyörittele niitä ihan kuten haluat :D //
Wolga
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Janni » 21 Touko 2016, 23:18

Palvelijattaren jälkeen oli mies kohdannut herra ja rouva Ayvrayn. Vanhempi mies tervehti vierastaan kättänsä ojentaen, johon Synth tarttui, nostaen hatunkin pois päästään. "Kiitos kutsusta." Mies kiitti, kättelyn jälkeen, kääntyen rouvankin puoleen, tarttuen tuon käteen hennommin ja teki kunnioittavan pienen nyökkäyksen.
"Matkanne sujui hyvin?" Herra Ayvray herätteli pientä keskustelua. "Kyllä, vaikka matka ei sinänsä ollut pitkä. Asun nimittäin kaupungin sydämmessä." Synth kertoi, saaden vanhempansa nyökkäilemään ja oli näkevinään jokseenkin tyytyväisen hymyn.
"Jos haluatta ojentaa hattunne palvelijattarelle, voimme kenties siirtyä ruokasalin puolelle?" Herra Ayvray ehdotti, jonka johdsta palvelijatar kiirehti Skullmore herran hatun ottamaan huostaansa. Kolmikko siirtyikin siitä ruokasalin puolelle, mutta he eivät vielä asettuneet koreaksi katetun pöydän ääreen.

Ruokasaliin pian astelikin se mitä tässä ilmeisesti oli odotettukin. Perheen ottotytär. Mies kyllä huomasi yllätyksen neidon kasvoilla, mutta soi neidolle kohteliaan hymyn, astellen tuota nyt vastaan.
"Kuin myös neiti Ayvray." Synth vastasi takaisin Thean tervehdykseen, tarttuen tuota kädestä yhtä hellästi, kuin oli tuon ottoäitiä. Mies kuitenkin kumartui suutelemaan hellästi naisen kämmenselkää, ennen kuin päästi irti. "Näytätte hurmaavalta." Mies kehui rauhallisella äänellään, katsahtaen isännän puoleen, joka viittoi joukkoa asettumaan pöydän ääreen. Herra Ayvray tietenkin pöydän päähän ja vaioa sekä tytär molemmin puolin vierelleen, kun taas Synth sai paikan Thean viereltä.

//Okei, mut en mitään suurempaa lähe niillä ojaileen, ku en silleen tiiä millaset luoneet niillä silleen on :D //
Janni
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Wolga » 21 Touko 2016, 23:40

Vanhemmat, Gilbert ja Margery, katselivat leveästi hymyillen nuorempiensa kohtaamista. Vilkaisivat toisiaan merkitsevästi, kun tämä illalliselle pyydetty Herrasmies tervehti kohteliaaseen sävyyn heidän tytärtään ja suuteli kämmenselkää, kuten miehen kuuluikin. Gilbert röyhisti rintakehäänsä ja vaimonsa hyrisi tyytyväisyyttään, tosin ei kovin äänekkäästi tietenkään. Heillä oli tunne, että tästä voisi vielä tulla menestys. ”Tehkäämme sinunkaupat, Herra Skullmore?”, ehdotti Gilbert ja vaimonsa nyökytteli innokkaasti, toki aateliselle sopivalla tavalla, miehen vierellä. He molemmat taisivat olla samaa mieltä, että turhat tittelit vain haittaisivat hedelmällistä keskustelua. ”Minua voitte kutsua Gilbertiksi, tässä on vaimoni Margery ja tyttäreni, Thean, te tiedättekin”, mies jatkoi, kuten perheenpään kuuluikin ja osoitteli naisia aulassa samalla, kun esitteli nämä etunimillään.

Thea kohotti kulmiaan, kun metsästäjä kumartui suutelemaan hänen kämmenselkäänsä. Olisi halunnut vetää kätensä pois, mutta vanhempiensa odottavat ilmeet nähdessään hän antoi kätensä pysytellä toisen otteessa. Tuo lyhyt, kohtelias käsisuudelma oli kuitenkin kohtalaisen miellyttävä kokemus. Ei se ollut sellainen märkä ja limainen, kuin toisinaan kohtasi tanssiaisissa. Ehkä aavistuksen mitäänsanomaton, sillä ei Thea yleensä syttynyt kohteliaisuuksista, mutta ihan miellyttävä. ”Niin, isäni on oikeassa. Voit kutsua minua Theaksi”, tuki isänsä mielipidettä teitittelyn unohtamisesta, mutta päätti sivuuttaa kohteliaan kehun joka hänen ulkonäköään koski. Piti kuitenkin tiiviin katsekontaktin tuohon sinisilmäiseen, ikään kuin olisi yrittänyt nähdä miehen ajatuksiin ja saada selville mitä tuo aikoi. Naisen olisi tehnyt mieli sanoa, että Ferguksen viholliset olivat myös hänen vihollisiaan, mutta eihän hän voinut. Hänellä oli rooli ylläpidettävänä, eikä se ollut sellainen rooli jossa kuuluisi olla myötämielinen vaarallista petoa kohtaan. Kasvot sulivat hymyyn, ei edes kovin teennäiseen sillä olihan hän kauan harjoitellut.

”Minne olet nuorisosi jättänyt?”, kysyi mieheltä heidän istuuduttua pöydän ääreen, samalla palvelija kaateli laseihin mitä kukainenkin nyt tahtoi pyytää.

Gilbert puolestaan puristi vaimonsa kämmentä pöydän alla. ”Ja, minuakin kiinnostaisi oletko onnistunut tavoitteessasi sen harmaan pedon kanssa?”, mies esitti jatkokysymyksen heti tyttärensä kysymyksen perään, kumartui hieman pöytää kohden ja hörppäsi sivistyneen siemauksen punaviiniä.


//Meidän on ehkä pakko hoitaa illalliset nopeasti pois alta ja pistää nuo kahdestaan jollekin puutarhakävelylle, mää oon niin avuton :DD //
Wolga
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Touko 2016, 00:12

"Thea, tottakai." Kyllä se sopi, rouva Thorne, kyllä mies muisti naisen valenimen, mutta sitähän ei olisi sovelias tuoda esille. Häntä kuitenkin kiinnosti tietää enemmän siitä manipuloinnista, joka oli saanut neidon susimiestä auttamaan, vai oliko se ollut manipulointia lainkaan?
"He ovat opissani vain silloin tällöin, mitä omilta töiltään ehtivät." Synth vastasi naisen kysymykseen, samalla kun istuutui alas ohjatulle paikalle.
Miehen huomio kääntyi talon isäntään, kun tuo kävi kyselemään sen harmaaturkkisen pedon perään. Hän vilkaisi Thean puoleen kysymyksen kuullessaan, tahtoen nähdä neidon reaktion aiheen tullessa esille. "Olen yrittänyt jäljittää sitä, mutta harmikseni se on osoittautunut olevan askeleen minua edellä. Hyvin fiksu yksilö, valitettavasti." Mies kertoi, tarttuen pikariin, johon oli pyytänyt saada vettä.

Alkupaloja lähdettiinkin tarjoilemaan pöytään, kermainen keitto kun oli valmistettu etukäteen. "Olen yllättynyt, että olette minut, suinkin tavallisen metsästäjän, kutsuneet pöytäänne syömään. Olen otettu, mutta minusta tuntuu, ettei tämä ole pelkän kiitoksen takia minulle suotu. Olenko väärässä?" Mies kysyi kääntäen katseensa vanhempaan pariskuntaan. Hän oli tarkkasilmäinen mies, pariskunta oli vaikuttanut varsin innokkaalta pinillä eleillään, kun hän oli Theaa tervehtnyt.

//Okei hoidetaan :D //
Janni
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Touko 2016, 00:39

Thea nyökkäsi miehen vastaukselle. Ne nuorukaiset olivatkin olleet paljon avuttomamman oloisia kuin tämä itse metsästäjä – vaikka kyllähän niistä toinen oli tainnut ampua sen nuolen hukan jalkaan. Nuolen, joka loppujen lopuksi oli kaiketi pelastanut hänen henkensä. Siemaisi punaviiniä lasistaan ja joutui keskittymään, jotta ei olisi vetänyt nestettä henkeensä, kun isänsä otti aiheeksi sen harmaan pedon. Ei ollut hankalaa tietää kenestä puhuttiin, ketä täällä jokainen tuntui nykyään pelkäävän. Ja ketä hänenkin olisi pitänyt pelätä. Nainen vilkaisi isäänsä varoittaen. ”Rakas isäni, olenhan pyytänyt että emme muistelisi sitä hirviötä. Se saa niskavillani pystyyn”, pyysi anova katse silmissään ja huokaisi raskaasti. Totta toisaalta se niskavillojen nouseminen, mutta se kyllä johtui ihan jostain muusta tunteesta kuin pelosta. Kuitenkin Synth oli jo ehtinyt kertomaan kuulumiset siltäkin saralta ja nainen joutui taistelemaan pitääkseen kasvonsa peruslukemilla, onnistui jopa muotoilemaan hienoista pettymystä. ”Harmi, olisi hyvä saada se pois ihmisiä kiusaamasta”, ilmoitti ja kohotti leukaansa, vilkaisi tumman puhuvaa miestä vierellään.

Palvelijat toivat nyt alkupalat pöytään. Se oli vain pieni annos, jonkinlaisia juureksia ja pieniä munia – ehkä viiriäisen. Ei Thea ollut niin perehtynyt.

”Niin, totta tosiaan”, Gilbert vastasi suoraan kysymykseen, ollen toisaalta helpottunut ja toisaalta taas hieman pahoillaan siitä, että ei saanut mahdollisuutta poliittiseen kaarteluun. ”Ymmärrät varmasti huolemme rakkaasta tyttärestämme, ja jo naimaikäinen mutta edelleen naimaton. Olemme vaimoni kanssa vakuuttuneet, että sinä voisit olla etsimämme suojelija ja säädystäsi huolimatta sopiva puoliso tyttärellemme”, lopulta kertoi suoraryhtisenä ja ylpeänä, kuin olisi tarjonnut miehelle kultaa hopealautasella. ”Tietenkään emme halua ketään pakottaa”, näiden sanojen aikana Thea meinasi tukehtua ruokaansa, ”ja toivoisimme, että näkisimme sinua illallispöydässämme jatkossa useamminkin. Että tutustuisitte tyttäreni kanssa ja ehkä piankin pääsisimme valmistelemaan naimakauppoja. Voin olla hyvin avokätinen appiukko”, mies nauroi ja iski silmäänsä. Ehkä hänenkin moraaliaan vastaan sopi naittaa tytärtään jollekin tuntemattomalle, mutta tämä mies oli onnistunut vakuuttamaan näillä parilla kohtaamisella pariskunta Auvrayn siitä, että oli kunnollinen ja kunniallinen. Riittävän sopiva puolisoehdokas ja varmasti voisi pitää kallisarvoisen tyttären turvassa.

Thean leuka loksahti epämiellyttävästi auki, kunhan ensin oli saanut kakistelua henkeen eksyneen murusen servettiinsä. Äitinsä katsoi häntä tuimana, pudisti päätään merkiksi että nyt ei kannattaisi avata suutaan ja neito napsauttikin huulensa kiinni ja suoristi ryhtiään. Yhtäkkiä hänellä ei ollut enää ollenkaan nälkä. Vilkuili syrjäsilmällä tuon tummanpuhuvan metsästäjän reaktioita, jospa Synthkään ei ollut ollenkaan innoissaan moisesta ajatuksesta. Toinenhan oli niin kunnollinen, että varmasti halusi mennä naimisiin rakkaudesta – eikä vain koska voisi saada hyvät myötäjäiset. Ja tuon korpinkin hyvinvoinnin kannalta olisi kaiketi parhainta, jos kieltäytyisi – jos joku muu ei ottaisi siltä henkeä, niin Thea viimeistään aviovuoteeseen jouduttuaan. Ellei tappaisi itseään ensin.
Wolga
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Touko 2016, 01:13

Synth ei näyttänyt merkkejä yllättyksestä taikka järkytyksestä, pieni kulmien kohotus vain ja rauhallisen ilmeen kera mies kuunteli isännän vastauksen loppuun. Sivusilmällä hän kuitenkin kävi Theaa vilkaisemaan, pistäen merkille kaiki eleet mitä tuo teki. Kuten arvata saattoi neito tuskin oli inokas asian suhteen.
"Herra Ayv- ah Gilbert..." Synth aloitti korjaten sanojaan sen mukaiseksi kuin oli pyydetty. "Olen hyvin otettu tarjouksestanne ja ymmärrän kyllä huomaavaisuutenne ja huolenne tytärtänne kohtaan. Mutta kuten sanoitte, emme halua ketään pakottaa." Sininen katse viivähti hetken Theassa. "Tyttärenne on hyvin viehättävä nuori nainen ja uskon, että veisin hänet altarille mielelläni, jos saan mahdollisuuden tutustua häneen paremmin, kuin myös hän minuun." Alkupalojen syöminen jäi hetkeksi sivummalle, kun Synth paneutui keskusteluun kunnolla. "Jos sallinette, ehdottaisin itseäni Thean henkivartijaksi? Jos se peto todella on opsessoitunut hänestä, se ei varmasti jätä leikkiä tähän. En suinkaan ajattele tytärtänne syöttinä, mutta jos peto ilmaantuu olen Thean rinnalla ja valmiina suojelemaan häntä." Synth selitti ehdotuksensa. "Siinä ohella pääsemme myös tutustumaan toisiimme paremmin."
Janni
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Touko 2016, 11:01

Ilme Gilbertin kasvoilla oli vaivaantunut, kun vieraansa ryhtyi puhumaan siihen suuntaan, että mies odotti tuon kieltäytyvän. Tämä silotteli räätälöidyn pukunsa liepeitä ja vilkaisi vaimoaan, joka oli kumartunut puristamaan miehensä polvea pöydän alla. Ottotytär kyllä teki mielipiteensä hyvin selväksi olemuksellaan, mikä aavistuksen ärsyttikin ja silti tunsi hienoista isällistä ylpeyttä härkäpäisestä lapsestaan. Eipähän jäisi ainakaan kenenkään jalkoihin. Paitsi sen suden. Synthin ehdotus sai Gilbertin kulmat kohoamaan, miksi ihmeessä hän ei ollut ajatellut tätä aiemmin? Henkivartija, vielä parempi! Ja silloin vältettäisiin moraalisesti arveluttavien siirtojen tekeminen, ainakin hetkellisesti. ”Mielestäni ehdotuksesi kuulostaa oikein hyvältä, Herra Skullmore”, Gibert nyökytteli tyytyväisenä, ”vai mitä olet mieltä Margery?”, katsoi kuinka vaimonsa kasvoilla väreili hieman haaleampi hymy, toinen oli selvästi toivonut että hääpäivä voitaisiin päättää jo tänään. Katse pysähtyi Theaan.

Thea puolestaan työnsi puoleksi syödyn lautasensa kauemmas, vilkaisi palvelijaa joka ruokailuhuoneen nurkassa istui ja tämä ymmärsikin yskän. Nuori nainen kävi kiireesti keräämässä alkupalalautasen pois tummahipiäisen edestä. Thea nojasi selkänsä tuolinselkänojaan ja pyöritteli punaviinilasia hyppysissään. Tämähän olisi varsin ilahduttavaa, oikein viimeisen päälle. Henkivartija. Niin, no, sitä hän oli hipuillut tavatessaan Ferguksen ensimmäistä kertaa ja nyt, kun sitä viimein tarjottiin hopealautasella, niin ajatus sai käkkärätukan melkein pahoinvoivaksi. Jos tuo tummanpuhuva mies valvoisi hänen jokaista askeltaan, niin hänellä ei olisi mitään mahdollisuuksia päästä metsään tapaamaan sitä petoa, jota koko kylä tuntui jahtaavan. Ehkä syystäkin. Kuuli isänsä kysyvän hänen mielipidettään asiaan. ”Herra Skullmoren ajatus on miellyttävä, tutustuisin mielelläni sulhaskokelaaseen ennen aviovuodetta”, paukautti hieman kitkerään sävyyn ja sai äitinsä kalpeat posket punehtumaan häpeästä, tytär oli turhan suorasukainen – onneksi seurapiirit eivät olleet kuulemassa.

”No, minkälaista palkkaa haluat tyttäreni suojelemisesta?”, Gilbert vaihtoi puheenaihetta tyttärensä kärkkään lausahduksen päätteeksi.
Wolga
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Touko 2016, 12:17

"Sinunkaupat Gilbert? Kutsukaa minua vain Synthiksi." Mies huomautti isännän vastattua hänen ehdotukseensa. Mies kohotti lasinsa huulilleen ja antoi katseensa nyt kääntyä Theaan, jonka mielipidettä asiaan oli kysytty. Ruokahalun katoaminen, viinilasin pyörittely, kaikki elkeet viittasivat tyytymättömyyteen. Neito antoikin hyvin suorasukaisen ja kitkerän vastauksen, joka ei sinänsä tullut Synthille yllätyksenä. Se päivä kun he olivat tavanneet, mies oli kohdannut aatelisneidon todellisen luonteen, se oli hyvin itsevarma ja topakka. Tuntui kuin tuo korea keltainen pekko ja laitetut hiukset kuristivat naista, pakottivat käyttäytymään ja esittämään siveyttä, mutta se rakoili.
"Kuin myös." Mies vastasi Thealle takaisin, jatkaen sitten oman lautasellisensa syömistä.

Palkka oli seuraava puheen aihe. "Henkivartijana työskentely veisi aikani pois päätoimisesta työstäni, joten minulle riittää elämiseen tarpeellinen määrä. Sen pedon pysäyttäminen on palkkio jo itsessään ja kenties sen jälkeen kykenen palaamaan metsästyksen pariin." Synth ehdotti kohteliaasti.
Kauaa ei kestänyt kun mies oli alkupalansa syönyt ja jäi sitten odottamaan mitä seuraavaksi oli tarjolla, näin ruoan ja keskutelun osalta.

//Hyvinhän sä noilla npc:llä vedät :D //
Janni
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Touko 2016, 19:04

Thea tiesi, että hänen pitäisi nyt vain suoristaa selkänsä ja hymyillä hurmaavasti koko seurueelle. Muistaa esittää petoa pelkäävää naisparkaa ja olla kiitollinen tästä henkivartijatarjouksesta. Kuitenkin tuon mustan puhuvan miehen koko olemus, älykkäine sinisine silmineen ja kohteliaine käytöksineen sai naisen lähes hulluuden partaalle. Ja tuollaisen kanssa häntä oltiin hyvillä mielin naittamassa? Eikö isänsä tuntenut häntä ollenkaan? No, kaiketi tunsi. Eihän siitä olisi tullut mitään, jos villikko naitettaisiin toiselle yhtä villille ja ajattelemattomalle. Ja tiesihän Thea sen, että naimattomana pysytteleminen ei ollut hänen perheelleen vaihtoehto. Tai kyllä isänsä sen olisi kaiketi hyväksynyt, mutta tuo oli tukevasti vaimonsa tossun alla näissä asioissa ja äidille naimatontytär oli pelkkänä ajatuksenakin kauhistus. Kuunteli puolella korvalla sananvaihtoa rahasta ja palkkiosta, vilkaisi olkansa ylitse ja hymyili ystävällistä hymyä pääruokaa tuovalle tytölle – tänään syötäisiin näemmä jonkinlaista linnunpaistia. No, olisihan se niistä viiriäisen munista pitänyt arvata. Ruoka tuoksui hyvältä, mutta nälkä tuntui karanneen jo jonnekin ärtymyksen alle. ”Mikä saa sinut kuvittelemaan, että voisit päästä minun kauttani sen pedon luokse?”, kysyi kulmaansa kohottaen ja vilkaisi miestä vierellään, ”minä olen ajatellut pysytellä siitä otuksesta mahdollisimman kaukana”, ilmoitti vielä, löytäen viimein oikean tunnetilan tästä pöytäkeskustelusta voittajana selviämiseen. Kyllä hän voisi esittää sitä tyttöparkaa, aivan hyvin voisi. Vei pienen palan lihaa huuliensa väliin, ruoka ei pelkästään tuoksunut hyvältä vaan maistuikin suorastaan taivaalliselta.

”Täysin ymmärrettävää Synth”, Gilbert nyökytteli miehen puheille myötämieliseen sävyyn ja oli oikein tyytyväinen, kun tämä metsästäjä tuntui olevan varsin halukas ottamaan kylää ja hänen perhettään riivanneen pedon pois päiväjärjestyksestä. Vaimonsakin vaikutti tyyntyneen ja olevan oikein tyytyväinen tähän ratkaisuun, epäilemättä Thea hurmaisi tuon miehen ajan kanssa ja varmasti noin kohtelias nuorukainen hurmaisi heidän tyttärensä. Mies vilkaisi tytärtään, kun tuo avasi suunsa. Tuuheat kulmat rypistyivät varoittavasti, olihan hänen korvansa jo harjaantunut kuulemaan ottotyttären äänestä pisteliäisyyttä ja muita varoittavia merkkejä. Oli kuitenkin hyvillään kuullessaan, että tyttö oli aikonut pysytellä mahdollisimman kaukana siitä harmaasta. ”Thea kulta, Synth taitaa epäillä että sinä olet sille otukselle jotenkin pakkomielle, että se vielä tulee luoksesi ja silloin Synthillä on tilaisuus yllätykseen”, Gilbert järkeili. Hän oli älykäs ja empaattinen mies, mutta metsästyksestä ei tiennyt tuon taivaallista. Saati ihmissusien jallittamisesta. ”Pitäisikö meidän järjestää sinulle jonkinlainen asunto tästä liepeiltä, siltä varalta että se peto hiipii jälleen kylän sisäpuolelle rikkomaan rauhaamme?”, ehdotti mustahiuksiselle ja nojautui taaksepäin, kun viimein sai itsekin aterian nenänsä eteen.


//Mua vain jotenkin ärsyttää kun en tahdo selvitä tästä sekavuudesta, pitää pysyä kauheasti kartalla että mitä tapahtuu kenellekin :D //
Wolga
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Touko 2016, 20:04

Pääruan saapuessa, lähti Thea kyselemään kuinka Synth aikoi päästä petoon käsiksi hänen kauttaan. Neito kun itse oli ajatellut pysytellä siitä kaukana. Gilbert ennätti ennen miestä toteamaan kuinka asian laita oli, eikä vanhempi ollut kaukana todellisuudesta. "Isänne on oikeassa. Pakkomielle nähtävästi pisti sen otuksen uhkarohkeaksi vierailemalla teidän makuutiloissanne." Synth selitti siihen päälle. "Pahoitteluni, jos toin pahoja muistoja pintaan." Tämä kuitenkin lisäsi kiireesti perään.
Huomio kääntyi takaisin talon isäntään, kun tuo otti puheeksi asumis järjestelyt. Totta, jos Synth ajatteli olla Thean suojana kaiken aikaa, täytyisi hänen olla saatavilla nopeasti. "Se olisi suotavaa kyllä, en kuitenkaan halua olla liikaa teille vaivaksi." Mies vastasi kohteliaasti.

Pääruoka oli taivaalllista, Synth kehui ateriaan kohteliaasti ja jatkoi keskustelua perheen pään kanssa koko ateriakaartin läpi aina jälkiruokaan asti. "Jos sallinetta, tahtoisin viedä tyttärenne pienelle puutarha kävelylle kahden kesken näin ruan päätteeksi. Jos sallinette?" Mies kysyi, katsahtaen Theankin puoleen, esittäen pyyntönsä koko perheelle. Hänellä oli paljon puhuttavaa tämän nuoren naisen kanssa. Aiheena ei kuitenkaan ollut tämä pakkonaittaminen tai henkivartijan virka. Hän halusi neitoa varoittaa ja näin vanhempien kuullen ei sitä tahtonut tehdä.

//Kyllä se siitä, hyvin sulla menee >:3 Boostasin tota illlista nyt vähän, sano jos haittaa :D//
Janni
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Touko 2016, 20:25

Thea tyytyi nyökkäämään, kun hänelle kerrottiin sekä isänsä että korpin toimesta miten asioiden täytyi olla. Ei siis auttanut kuin toivoa, että se peto ei enää ryhtyisi uhkarohkeaksi – ei nainen kestäisi, jos joutuisi näkemään kuinka tuo yksisilmäinen mies otettaisiin hengiltä hänen kotipihassaan. Tai makuukammarissaan. Asumisjärjestelyistä keskusteleminen sai naisen köhähtämään ja pudistamaan päätään, mutta selvästi näki että neito oli päättänyt hävitä tämän taistelun eikä jatkanut protestointiaan. ”Kas kun ette majoita häntä minun sänkyyni”, kommentoi kuitenkin myrkyllisesti, nauttien samalla sanojensa aiheuttamasta punasta äitinsä poskilla. Niin paljon kuin äidistään välittikin, oli tuota vanhempaa rouvaa mukava härnätä ja saada tuo niin sivistynyt ulkokuori rakoilemaan.

Synthin tiedustellessa aterioinnin päätteeksi, että olisiko sopivaa viedä hänet kävelylle puutarhaa, suoristi Thea ryhtiään. Isänsä taisi tulkita eleen positiiviseksi, että tyttärensä oli kovinkin innokas lähtemään tuon metsästäjän käsipuoleen ja vanhemman miehen suupielissä väreilikin tyytyväinen hymy, kun tuo antoi epäröimättä suostumuksensa moisille ajatuksille. Margerykin näytti nyökyttelevän miehensä vieressä. Thea pyöräytti silmiään ja siirsi katseensa Synthiin, olikohan toisessa mitään muuta kuin kohteliaisuutta ja verenhimoa? Vai oliko se enemmänkin rahan- ja kunnianhimoa? Hän ei osannut päättää. ”No, eipä tässä yhteisössä muutenkaan naisten mielipiteillä ole väliä, joten olkaamme hyvät ja lähtekäämme ulkoilemaan”, vastasi ja kohottautui pöydän äärestä seisomaan, siirsi katseensa vanhempiinsa. ”Äiti, isä”, nyökkäsi sanojensa myötä molemmille, niiasi pienesti ennen kuin paineli helmat lepattaen ruokasalista aulaan. Ovelle päästyään nojasi selkänsä ovenkarmiin ja huokaisi, miten ihmeessä hän taas oli joutunut tällaiseen tilanteeseen?

// hyvä vain, että boostasit :D //
Wolga
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Touko 2016, 21:37

Thean esitys tuntui rakoilevan vain enemmän ja enemmän illallisen myötä, mutta Synth ei antanut sen häiritä. Mies itsekin nousi rauhassa pöydästä ja kumarsi kiittäen molemmille vanhemmille, lähtien sitten astemaan naisen perässä aulaan.
"Herra Skullmore, haluattko hattunne?" Ruokasalin oven vierellä odottanut palveluneito uteli. "Kyllä kiitos." Mies pyysi, ilman hattua pää tuntui liian plajaalta.
Mies suuntasi aulaan Thean luokse, joka ei edelleenkään näyttänyt varsin innokkaalta koko tilanteesta. Ennen kuin mies ennätti mitään sanomaan, viiletti palvelija hänen luokseen hatun kera. "Kiitos." Synth kiitti, nostaen hattunsa päähänsä ja asteli sitten Thean rinnalle, ojentaen käsivartensa kohteliaasti. "Menemmekö?" Mies pyysi.

Tarttui neito käsivarteen tai ei, vei heidän tiensä ovista ulos, kohti kartanon kukoistavaa puutarhaa. "Minusta tuntuu, ettette ole mielissään vanhempiesi päätöksistä?" Mies uteli. "Minäkään en halua tungeksia väkisin lähellenne, mutta täällä kaikki ajattelevat vain parastanne." Synth selitti.

//Nonih hyvä :DD //
Janni
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Touko 2016, 21:59

Katseli lähestyvää miestä, joka sai palvelijalta hattunsa takaisin ja tarjosi sitten hänelle käsivarttaan. Thea suoristautui ja hetken harkinnan jälkeen ojensi kätensä tarjottuun käsikynkkään. Asteli hoikan metsästäjän rinnalla ulos kartanosta ja puutarhaan, eihän se mikään metsä ollut mutta silti ilma tuntui heti helpommalta hengittää. Olo oli vapautuneempi, kun pääsi pois neljänseinän aiheuttamasta puristavasta tunteesta. Hymähti miehen sanoille. ”Niin, siihen ei välttämättä tarvitse olla erityisen tarkkanäköinen”, piikitteli, mutta kuitenkin varsin kevyeen sävyyn, ”minä en halua järjestettyä avioliittoa. Enkä ainakaan miehen kanssa, jota en tunne vähääkään”, lausui vakaalla äänellä, katsahti miestä vierellään. Eihän hän aikonut naimisiin ollenkaan, koskaan. Hän ei ollut niitä naisia, jotka pyöräyttäisivät tusinan kauniita ja komeita lapsia, pistelisi ristipistoja ja odottaisi rakasta miestään kotiin.

”Henkivartijakseni toki teidät hyväksyn, mutta toivon että ette vedä minua tilanteeseen jossa joudun kohtaamaan sen pedon”, haki ääneensä vilpitöntä sävyä, yritti parhaansa mukaan vakuuttaa tuon turhan tarkkanäköiseltä vaikuttavan metsästäjän viattomuudestaan. Epäili sen olevan hankalaa, sillä mieshän oli nähnyt hänet jahtaamansa hukan kanssa parikin kertaa. Ja molemmilla kerroilla hänellä olisi ollut hyvä mahdollisuus paeta, julmasta manipuloinnista huolimatta. Ensimmäisellä kerralla hänen olisi ollut mahdollisuus päästää miehet vain ottamaan hengiltä tuo kahlittu kuuhullu. Eikä hän ollut antanut myönnytystään sellaiseen. Kuka tahansa kaapattu ja pahoinpidelty olisi kyllä hänen sijassaan ilosta kiljuen osoittanut pedon piilopaikan. ”Miksi edes suostut esittämään, että harkitset isäni ehdotuksen hyväksymistä naimakaupoista? Epäilemättä sinun kaltaisella miehellä on kysyntää ilman pakkoavioliittoakin”, johdatteli keskustelua muihin, turvallisempiin aiheisiin.
Wolga
 

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Touko 2016, 22:51

Synth hymähti ymmärtäväisesti Thean edelleen piikitellessä hänelle. "Älkää huoliko, se ei ole tarkoitukseni henkivartijananne." Mies totesi neidon huoliin, vaikkakin todella epäili mitä naisen mielessä oikein liikkui. Tuon teot ja puheet olivat hyvin ristiriitaisia keskenään.
"Olen vain kohtelias, en ole vielä luvannut mitään avioliiton suhteen, siksi ehdotinkin henkivartijan virkaa. Se on molemmille osapåuolille hyvä ratkaisu." Synth selitti, heidän päästessä puutarhan laitamalle. Viiniköynökset näyttivät olevan täynnä rypäleitä valmiina poimittaviksi.

"En ymmärrä mitä se peto sinun mielellesi teki, enkä nyt vaadi sinua selittämään. Minulla on toki omat epäilykseni." Synth yllättäen ryhtyi selittämään, pysähtyenkin köynöspensaiden välille, kääntyen katsomaan paremmin naista. "Haluan vain varoittaa sinua. Se mies on vaarallinen peto. Olen nähnyt häntä jäljittäessäni mihin hän kykenee." Miehen ilme muuttui varoittavaksi. "Olen nähnyt ruumiita, viattomia matkalaisia, jotka hän on tappanut vain tyhjentääkseen taskut. Hän ei ehkä halua vahingoittaa teitä, ainakaan pahasti..." Vilkaisu suotiin naisen kaulalle, jota tuon hiukset yrittivät parhaansa mukaan peittää, mutta se pieni erivärillinen pilkku joka pilkotti hiusten lomasta, ei jäänyt mieheltä huomaamatta. "Mutta hän varmasti on valmis vahingoittamaan kaikkia ympärilläsi, hän tuhoaa esteet pois tieltään. Minusta tuntuu että perheesi tarvitsee enemmän suojelusta kuin sinä."
Janni
 

Seuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron