Olen täällä turvanasi || Wolga


Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Viesti Ma Touko 23, 2016 12:57

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

Tätä Thea oli pelännytkin. Tuota tarkkaavaista ilmettä ja sitä älyä, joka katseen takana pilkahteli. Ei toinen ollut mikään tavallinen tyhjäpäinen metsästäjä, tämän kaksi seuraajaa ehkä olivatkin, mutta korppi itse oli ihan eristä puusta. Seisahtui miehen esimerkkiä noudattaen ja kääntyi itsekin kohtaamaan tuon sinisen katseen, laski käsivartensa irti miehen käsikynkästä, kallisti päätään luodakseen illuusiota kiinnostumisesta ja edelleen siitä paljon halutusta viattomuudesta. Ikään kuin ei olisi ollut aivan varma, että mitä toinen oikein puheillaan tarkoitti. Vaikka kyllähän Thea tiesi, tai ainakin epäili, että tilanne hänen sen suden välillä oli päivänselvä myös tälle korpille. Katse joka pyyhkäisi naisen kaulaa, sai ikävät väreet juoksemaan maitokahvin värisellä iholla. Se tiesi, sen täytyi tietää. Ilme kuitenkin pysytteli mahdollisimman neutraalina ja rauhallisena aina toisen sanojen loppuun asti. Toki hienoista huolestumista aiheutti miehen epäillessä, että hänen perheensä oli paljon pahemmassa vaarassa kuin neito arvaisikaan. Eihän Thea, vaikka itsekäs olikin, halunnut perhettään asettaa tarpeettomaan vaaraan omien päätöstensä vuoksi. Ja silti hän ei halunnut uskoa toisen epäilysten pitävän paikkaansa, eihän Fergus varmasti mikään pulmunen ollut, murhaajakin epäilemättä, mutta että nousisiko toinen hänen perhettään vastaan hänen ylitseen? Ei, ei varmasti. Kyllähän toisen täytyi ymmärtää, että hänen perheeseensä ei ollut sopivaa koskea. Täytyihän? Synthin sanat jäivät ärsyttävästi kummittelemaan neidon mieleen, vaikka yrittikin ajaa niitä pois.

”Mistä epäilet, että minä en olisi vaarassa mutta perheeni on? Eiköhän se ymmärrä, että perheestäni on enemmän hyötyä elossa kuin kuolleena, jos se kerran on niin älykäs ja laskelmoiva”, silmät kaventuivat, kun Thea esitti tarkentavan kysymyksen. Hän todella halusi tietää, että miksi Synth otti aiheen esille näin. Mitä toinen tiesi, tai luuli tietävänsä.

Viesti Ma Touko 23, 2016 9:06

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

Synth sulki silmänsä hetkeksi mietteliäänä Thean sanojen johdosta. Se oli hyvä pointti, mutta mitä hän laskelmoi kaikesta mitä oli kuullut neidolle käyneen läpi suden kanssa. "Kenties, mutta hän on hyödyntänyt perhettäsi vain kerran ja se oli ensimmäisellä kerralla. Kaksi muuta kertaa eivät ole hyödyttäneet häntä lainkaan. Toki edellis kerralla taisit päästä omin avuin pakoon, tai niin minä ainakin ymmärsin? Mutta puhuiko hän missään vaiheessa perheesi hyödyntämisestä?" Synth huomautti. "Tai perheestäsi ylipäätään?"

"En halunnut tuoda tätä aihetta esille vanhempiesi kuullen, uskon että se olisi tuonnut elämäänne liiakseen päänvaivaa ja ottaen vielä huomioon että uskomukseni ovat vain uskomuksia." Mies totesei hymähtäen. "Siksi myös henkivartijan virkani toimii täydellisesti. Teen itsestäni isomman esteen hänelle, perheesi sijaan ja samaan aikaan suojelen sinua pedon kynsiltä." Synth selitti pienen hymynkareen kera.

Viesti Ma Touko 23, 2016 3:51

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

Thea kurtisti kulmiaan mietteliäänä, aivan kuin olisi miettinyt mitä viime kerralla oikein tapahtui ja oliko hukka puhunut hänen perheestään. No, ainakin hän oli puhunut. ”Minä en muista”, huokaisi ja katsahti nöyrtyneenä jalkoihinsa, kohautti olkiaan ikään kuin olisi heittänyt hanskat tiskiin. Ollut jotenkin pahoillaan huonon muistinsa vuoksi. ”En muista, että puhuiko se mitään perheestäni. Koko yö oli niin… Kuormittava”, eihän neitokainen valehdellut, ei ollenkaan. Hän ei kyennyt muistamaan, että oliko yksisilmäinen puhunut hänen perheestään ja toisaalta yö oli ollut kaiken kaikkiaan kuormittava. Muuten kyllä muisti yön kulun varsin selvästi, mutta ei tohtinut päästää ajatuksiaan sinne ollenkaan sillä se jos mikä voisi saada tämän ulkokuoren rakoilemaan entisestään. ”Niin, minä pakenin kun se erehtyi kuvittelemaan, että en uskaltaisi ottaa jalkoja alleni. Mutta kerro, mitä luulet että se sitten haluaa, kun ei kerran ole kiristänyt enää rahaakaan?”, kohotti kulmaansa aavistuksen, oikeastaan jo hieman nauttien tästä esityksestä – ikään kuin olisi päässyt takaisin elementtiinsä. Tunsi olonsa vapaaksi ja itsevarmaksikin.

”Mitä se on tehnyt sinulle, kun olet valmis asettumaan esteeksi ja sen ja sinulle tuntemattoman perheen väliin? Vai himoatko vain niin kovasti rahaa ja kunniaa?”, kysyi ja antoi sormiensa upota palmikon kätköihin, punomaan muutamia irronneita suortuvia. Nainen perääntyi hieman ja nojasi selkänsä puunrunkoon, jääden nyt rennommin ilmein katselemaan tuota mustatukkaista. Ehkä miehestä ei olisi kuitenkaan liikaa hankaluuksia hänelle, heille. Ei sopinut toki aliarvioida kuitenkaan, sillä miehen sinisissä silmissä pilkahteli uskomattoman periksiantamaton pilke – sellainen, joka kertoi että toinen olisi valmis menemään vaikka läpi harmaan kiven saavuttaakseen tavoitteensa.

Viesti Ma Touko 23, 2016 5:05

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

Synth lähti astelemaan rypäleköynösten vierttä pitkin, antaen kätensä kulkea kasvien lehdillä, samalla kun kuunteli Thean puheita. Mies pysähtyi ja kääntyi katsomaan neitoa, kun tuo kyseli mitä mies itse luuli sen pedon naisesta haluavan. "Kun sanon opsessoitunut, pakkomielteinen, tarkoitan että hän on rakastunut sinuun." Synth selitti, jotenkin asia tuntui miestä hieman huvittavan, mutta nopeasti ilme muuttui vakavasti. "Moinen on hyvin vaarallista, kun ihmissusi on kyseessä. Vaikka olen yrittänyt päätellä sen pedon liikkeitä, voi hän osoittautua hyvin arvaamattomaksi."

Synthin katse kääntyi vaeltelemaan kartanon monia ikkunoita, kun nainen uteli metsästäjän henkilökohtaista syytä suostua henkivartijaksi. "Ei hän ole tehnyt minulle henkilökohtaisesti mitään, mutta se peto on alfa, hänellä on lauma ja lauma ihmissusia ei ole hyvä asia. Hänet on pysäytettävä." Mies kertoi laskien vakavan katseensa takaisin Theaan, näyttäen todellakin siltä, ettei lepäisi ennen kuin Fergus makaisi hänen jalkojensa juuressa kuolleena. "Jos surmaan joukon pään, olen varma ettei lauma pysy kasassa. Yksittäiset sudet ovat pienempi uhka, kuin lauma."

Viesti Ma Touko 23, 2016 11:27

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

Kyllä Thea huomasi, että nämä lausutut sanat rakkaudesta saivat korpin hetkeksi huvittumaan – oli oikeastaan virkistävää nähdä, että mies myös kykeni jonkinlaisiin tunteisiin. Muutenhan tuo oli vain kohtelias, suoraryhtinen ja vakava. ”Vai rakastunut”, nainen mutisi silmiään pyöräyttäen, ikään kuin ei olisi pitänyt moista selitystä erityisen varteenotettavana, ”ehkä se vain haluaa kuolla”, kohautti olkiaan hajamielisesti. Mutta hiljeni vielä kuuntelemaan mustatukan pohdintaa siitä, että tuo oli hyvin vaarallinen ja arvaamaton – no sitä ei neitokaan voisi kieltää. Epäilemättä Fergus oli huonointa mahdollista seuraa kenelle tahansa ihmisnaiselle, niin vaarallisuutensa kuin kieroutensa vuoksi. Mutta toisaalta, Thea oli päässyt näkemään jotain muutakin kuin petomaisesti virnuilevan miehen.

”Katkaiset käärmeen pään ja muu vartalo kuolee?”, kohotti kulmaansa miehen puheille alfan tappamisesta, ja toinen vaikutti olevan varsin tosissaan. Niin, tottahan se oli. Ainakin ihmisten joukoissa johtajan kaataminen sai muut hajoamaan erilleen – mikään ei pitänyt ihmisiä enää kasassa. Miksipä ei ihmissusien kanssa tilanne olisi ollut sama. Thea otti askeleen, aikomuksenaan jatkaa kuljeskelua ja kohottikin nyt kasvonsa kohti taivasta, täytti keuhkonsa puutarhan tuoksuisella ilmalla. ”Et usko kuinka rajoittavaa on elää ilman luontoa”, hymähti ja levitti kätensä hetkeksi, ikään kuin olisi syleillyt maailmaa ympärillään. ”Tai, ethän sinä sitä voi tietää. Nautitko sinä mistään niin paljon, että tunnet tukehtuvasi ilman sitä?”, kysyi ja kallisti päätään, ehkä jos ei voisi häätää tuota miestä luotaan, voisi houkutella sen puolelleen – harhauttaa tuota metsästäjää päämääränsä tavoittelusta. Tai ainakin sekoittaa päätä. Kädet laskettiin alas ja neito asteli ruusupensaan vierelle, kumartui nuuhkaisemaan kirkuvan punaisen kukan terälehtiä.

Viesti Ti Touko 24, 2016 9:13

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

"Se on tarkoitukseni." Synth myönsi Thean puhuessa kuvainnollisesti käärmeestä. Mies jäi seuraamaan neidon kulkua puutarhan kasvien lomassa. Puheenaihe vaihtui viimein pois pedosta ja tuntui kuin toinen avautui hieman itsestään, hyvin yllättävää, hän kun oli odottanut että toinen pitäisi häneen vain etäisyyttä.
"En olisi metsästäjä ilman luontoa, kyllä minä voin uskoa sen kuinka rajoittavaa ilman sitä voi olla." Mies myönsi. Hetken tämä näytti vaipuvan miettimään Thean kysymystä. Hän ei järin ollut koskaan joutunut elämään ilman jotain nautintoa, mutta oli eräs asia joka oli hänet kyllä saanut tuntemaan tukehtuvansa ja se oli pelko äidin kasvoilla.

"Kenties tukehtuisin, jos kykyni käyttää joustani vietäisiin minulta pois." Mies lopulta totesi. "Ja teille se tunne on luonon kaipuu?" Tämä vielä kysyi ja kyllä näki nyt miksi neito oli ollut hyvin kireä ja piikittelevä, selvästi huonolla tuulella, koska oli lukittu neljän seinän sisälle.

Viesti Ti Touko 24, 2016 12:03

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

Myöntelyä. Thea vilkaisi miestä, kun suoristautui ruusuja nuuskimasta. Olikohan toinen intohimoinen missään? Tai ehkä oli intohimoinen metsästäjä – varmasti oli, pitihän kaikilla olla joku mitä rakasti ylikaiken. Ja jousiammuntaan liittyvä toteamus vahvisti neidon olettamusta, kyllä toisen intohimot taisi liittyä metsästämiseen hyvin vahvasti. Ja tällä hetkellä kai sen harmajaturkkisen alfan jahtaamiseen aivan erityisesti. Olisi hauska nähdä tuon kohteliaan ja vakavan kuoren alle, suorastaan mielenkiintoinen haaste saada se kuori rakoilemaan. Thea kyllä piti haasteista, ja aivan hyvin hän voisi yrittää kietoa tuon korpin pauloihinsa kun kerran joutuisi aikaansa tämän kanssa viettämään. Ja kuten aiemmin ajateltu, sellainen hämmentäminen voisi olla hyödyksi myös Fergukselle.

”Kyllä vain, luonto ja politiikka ovat suuria intohimojani”, lausui päätään nyökäyttäen ja siirsi sitten vasemman kätensä hieromaan oikeaa käsivarttaan, ei hänen erityisen kylmä ollut eikä ollut mitenkään vaivautunutkaan – halusi vain nähdä, että saisiko tällainen ele mitään reaktiota irti tuosta mustahiuksisesta. ”Mutta kuinka ihmeessä päädyit metsästäjäksi?”, kysyi kulmaansa kohottaen ja otti askeleen lähemmäs, ikään kuin olisi ollut aivan erityisen kiinnostunut toisen tarkoitusperistä. Olihan hän, olisi hyvä tietää jos olisi jotain jota voisi käyttää miestä vastaan tai muuten hyödyksi. Katseli tarkkaavaisesti noita kapeita kasvoja, jotka hatun alta pilkottivat. Sinisiä silmiä ja mieheksi varsin siroa leukaa, siistiä partaa leualla. Ei ollut aiemmin osannut edes kyseenalaistaa toisen ihmisyyttä, mutta nyt kun katseli kalpeaihoista miestä näin pitkään ja tarkasti. ei Thea voinut olla aivan varma enää. Harvalla ihmismiehellä oli noin sirot kasvot, ainakaan enää Synthin iässä. Tai, eihän hän kyllä voinut olla varma toisen iästä, mutta parta viittasi että toinen oli ollut jo hetken aikuinen. Nuorilla miehillä ruukasi olla vain muutamia haivenia siellä täällä, toki oli niitäkin jotka jo poikasina kasvattivat mahdottomat reisiharjat iholleen. ”Minkä ikäinen olet?”, ikäpohdintahan selviäisi kysymällä.

Viesti Ti Touko 24, 2016 12:20

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

"Politiikka? Mielenkiintoista." Synth kommentoi Thean kertoessa hieman enemmän itsestään. "Mikä on saanut sinut politiikan saralle?" Mies uteli, huomaten samalla sen pienen eleen, joka kävi neidon käsivartta hieromaan. Ilma ei tuntunut järin kylmältä. "Suuntaisimmeko hiljakseen takaisin sisälle?" Synth ehdotti.

"Metsästys on vain ollut osa elämääni nuoresta pitäen. Minulla ei ollut paljoa ystäviä lapsena, joten vietin aikaani isoissäni ohjastamana jousiammunnan parissa, josta siirryin metsästykseen." Synth vastasi neidon uteliaisuuteen hänen urastaan. Se oli varsin tyypillinen tarina. Nuorilla pojilla kun luonnostaan oli kiinnostusta aseisiin, joiden kautta oli helppo valita uransa.
Kysymys kuului hänen iästään, tosiaan sitä hän ei ollut edes maininnut neidon vanhemmille. "Olen 29." Synth vastasi, lähtemättä kuitenkaan naisen ikää kysymään, sehän oli epäkohteliasta ja kyllä hän osasi arvella mitä ikäluokkaa nuorinainen itse oli.

Viesti Ti Touko 24, 2016 1:31

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

”Kai minun täytyy saada kanavoida energiani johonkin”, kohautti olkiaan, ”ja politiikka sekä laki on hyviä kanavia siihen, ja tietysti minun aatemaailmaani vastaan sotii vallitseva tilanne”, puheli ja nyökkäsi toisen ehdotukselle lähteä siirtymään sisälle, ”pidän myös haasteista, voit kuvitella että naisen ei ole helppoa saada ääntään kuuluviin”, jatkoi vielä aiheesta, jota piti varsin turvallisena kenen tahansa kanssa puhuttavaksi. Tai ei ehkä nyt ihan kenen tahansa, mutta ainakin tämän korpin. Hiljeni kuuntelemaan sitten miehen varsin tavallista tarinaa siitä kuinka oli päätynyt metsästäjäksi. Paljon ammatit tuntuivat siirtyvät isältä pojalle ja niin edelleen, naiset olivat vain vaimoja ja äitejä – vaikka siinä mielessä Crypt taisi paikoin olla aika edistyksellinen. Oli Thea kuullut, ja nähnytkin, naisista jotka toteuttivat itseään yhteiskunnan asenteesta huolimatta.

Kenties nainen oli aavistuksen pettynyt ja hämmentynyt siitä, että Synth ei kommentoinut tämän elettä kuin sillä sisään siirtymisen ehdottamisella. Ei sillä, että Thea olisi välttämättä halunnut läheisiin tunnelmiin tämän tulevan henkivartijansa kanssa, mutta ehkä toiselta odotetun ritarillisen eleen puuttuminen sai neidon epäilemään, että oliko sittenkään arvioinut tätä miestä oikein. Onnistui kuitenkin pitämään kasvonsa peruslukemilla. ”Että et mikään poikanen enää”, hymähti päätään nyökäyttäen ja vilkaisi vielä kerran hieman tarkemmin miehen kasvoja, kyllähän tuosta näki että aikuinen mies oli mutta kasvojen kapeus sai Thean jälleen mietteliääksi. Tietysti oli niitäkin ihmismiehiä, jotka eivät olleet rakentuneet erityisen vankoiksi, mutta… No, ehkä sen asian pohtiminen jätettäisiin myöhemmälle, tai kenties hän voisi kysyä joltakin mielipidettä jos tämä mies tulisi pyörimään hänen mukanaan enemmänkin.

Viesti Ti Touko 24, 2016 1:49

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

"Hyvin haastava tavoite, mutta minun mielestäni politiikka kaipaa ennemmän naisellista kosketusta." Synth kommentoi Thean vastatessa hänelle. Mies tarjosi jälleen käsivarttaan ohjatakseen neidon takaisin siälle. Ei tässä kiire kuitenkaan ollut, rauhallisia askelia mies kulki eteenpäin.
"Hmh, enhän minä enää." Synth hymähti Thean kommentiin hänen isästään. "Mutta minussa riittää vielä puhtia moneksi vuodeksi." Ehkä moneksi kymmeneksikin vuodeksi? Hän oli epäillyt jo puoliveristä vertaan, että oli perinyt isältään pitkäikäisyyden, mutta sitä ei menty toteamaan ääneen. Puoliverisyys oli asia mitä varsinkin aatelisten silmissä katottiin pahalla, tuskin häntä oltaisiin tänne edes kutsuttu, jos totuus tiedettäisiin.

"Mihin muuhun kulutatte aikaanne, kuin politiikkaan ja luontoon?" Synth päätti kysyä, vilkaisten naisen puoleen. Ei tämä pelkkää keskustelun ylläpitämistä ollut, kyllä mies oli todellakin kiinnostunut kuulemaan enemmän naisesta, kun tuo tuntui hieman jo avautuneen hänelle.

Viesti Ti Touko 24, 2016 9:17

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

Thea ojensi kätensä tarttumaan jälleen tarjottuun käsivarteen, hymähti. Tulikohan eleet mieheltä aivan luontojaan, vai oliko tämä vain pintaa ja jonkun todellisen luonteen piilottelua? Neito ei, edes omissa piireissään, ollut tavannut näin vaivattomasti kohteliasta miestä. Kyllä nuo usein tuppasivat olemaan joko vaivaantuneita, tai sitten liiankin tuppaantuvia kohteliaine eleineen. Mutta joku tässä miehessä silti tökki, ei tuntunut oikealta pujottaa kättään käsikynkkään eikä toinen tuntunut vilpittömältä – kaikesta luontevuudestaan huolimatta. Ehkä kohteliaisuus ja vakavuus sai miehen vaikuttamaan siltä, että piilotteli todelliset karvansa – toivottavasti ei kirjaimellisesti – hyvien eleiden taakse. No, yhtä kaikki. Jos tämä Synth oli kerran palkattu häntä kaitsemaan, niin eiköhän hän saisi salaisuudet kaivettua selville. Juottaisi toisen vaikka humalaan, salassa jos ei muuten, ja onkisi sitten kaiken tarpeellisen tietoonsa. Edes toisen maininta puhdin riittämisestä ei kuulostanut mitenkään erityisen likaiselta tai vihjailevalta, mikä oli saavutus sillä noilla sanoilla niin moni mies saisi itsensä vaikuttamaan vain limaiselta.

”No, mihin aatelisnaiset nyt kuluttavat”, hymähti olkiaan kohauttaen ja sovitti askeleensa miehen lähes raivostuttavan rauhalliseen ja kiireettömään tahtiin. Thean olisi tehnyt mieli nykäistä toiseen tahtia. Olikohan mies yhtä innoton kaikessa mitä teki? Käkkäräpää naurahti ajatuksilleen, hyi häntä mitä ajattelikaan. ”Maalaan omaksi ilokseni, ja koska äitini toivoo että minulla olisi edes joku naisellinen harrastus”, vastasi totuudenmukaisesti. Ei maalaaminen kai mikään intohimo ollut, mutta hänen silmänsä ja kätensä toimivat aika hyvin yhteen. Ja kun mielikuvitustakin oli, niin lapsesta saakka harjoiteltu taito oli kehittynyt ihan kohtalaiseksi. Vaikka ei hänestä mitään taidemaalaria koskaan tulisikaan.

Viesti Ti Touko 24, 2016 9:34

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

"Toivottavasti, ette liikaa taivu vanhempienne tahtoon, vaikutatte sen verran itsenäiseltä ja päättäväiseltä persoonalta. Moiset piirteet menevät vain hukkaan, jos niille ei suo tilaa." Synth totesi Thean vastaukseen siitä kuinka maalasi omaksi ilokseen, kun äiti tahtoi tyttärelleen edes jonkinlaisen naisellisen harrastuksen. "Mutta haluaisin mielelläni nähdä maalauksinne." Mies lisäsi kohteliaan hymyn kera.
Kaksikko hiljakseen pääsi kartanon ovien luo. "Minun tuskin tarvitsee huomauttaa, että on kenties parasta että ette sano mitään huomautuksestani perheenne turvallisuutta kohtaan?" Synth huomautti, pysähtyen vielä ennen kuin he sisälle asti pääsivät. "Se varmasti nostattaisi liikaa paniikkia ja se on vain pelkkä uskomukseni, eikä paikaan pitävä totuus." Mies selitti.

"Ja älkää huoliko naimakaupoista, uskon että tiemme erkanevat heti kunnes olen saannut sen pedon hengiltä." Synth vielä lisäsi siltä varalta, jos neito vielä murehti vanhempiensa ajatusta naittaa tytär hänelle. "Olen jo naimississa metsästykselle." Tai siltä miehestä tällä hetkellä tuntui.

//Vai että känniin, voi Thea se ei varmaan ole paras idea xD //

Viesti Ti Touko 24, 2016 10:12

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

”No, sen voin kyllä luvata”, Thea naurahti silmiään pyöräyttäen, kun korppi pyysi häntä olemaan taipumatta liikaa. Siitä ei totisesti olisi pelkoa, sillä hän kyllä aikoisi kalisutella kaltereita niin paljon kuin niitä viitsittäisiin hänen haitoikseen rakennella. ”Toki saat nähdä”, lupasi hymyillen ja nyökkäsi päätään, tosin hymynsä takana hän mietti että pitäisi muistaa piilottaa maalaus siitä purosta ja varjosta – se voisi tarkkasilmäiselle metsästäjälle kertoa liikaa. Ehkä se olisi hyvä tuhota muutenkin. ”Ja varmaan joudut niinkin mielenkiintoisiin tehtäviin henkivartijanani kuin valvomaan turvallisuuttani, kun maalaan puutarhassa”, pyöräytti silmiään, samalla kasvoille nousi ilkikurinen virnistys. Oikeastaan oli ihmeellisen helppoa, alkujärkytyksen jälkeen, rentoutua miehen seurassa – kunhan ei rentoutuisi kuitenkaan ihan liikaa. No, ehkäpä tämän tummatukan etäinen olemus pitäisi siitä huolen. Ja halunsa tappaa se mies, joka aatelisnaista kiinnosti.

Nyökkäsi toisen pyynnölle olla puhumatta aiemmasta keskustelusta hänen vanhemmilleen, se olisi helppoa toteuttaa sillä hän ei halunnut keskustella mistään ihmissusiin liittyvästä heidän kanssaan. ”No, minä en mene naimisiin kuin kuolleen ruumiini ylitse, joten ei tarvitse pelätä että joutuisit erkaantumaan nykyisestä puolisostasi”, virnisti vastaukseksi. Jotenkin ei ihmetyttänyt ollenkaan, että tämä mies josta ei tuntunut saavan millään tasolla kiinni, eli ja hengitti vain yhtä ainoaa intohimoaan. Olikohan toinen edes käynyt naisissa koskaan?

//No siksipä just! aatteleppa ko synthillä flippaa niin theahan sais hyviä pelikortteja, kun vois kiristää sitä että kertoo muuten ja passittaa sen vankilaan tms. :DD //

Viesti Ti Touko 24, 2016 10:27

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

Hymähdys vain kävi, kun Theankin puolesta ei mitään naimisiin menoa ollut luvassa. Jollain tasolla se kai oli samankaltaisuutta, mutta oli heillä paljon eroa toisiinsa. Ovet avattiin takaisin aulaan, jossa se samainen palvelusneito odotti valmiina ottamaan miehen hatun vastaan, josta tämä ei tälle kertaa luopunut. Synth laski sen vain pois päästään.
"Minun varmaankin on paras käydä läpi tulevan työni yksityiskohdat isänne kanssa." Synth totesi kääntäen katseensa Theaan. "Olitte oikein miellyttävää seuraa." Mies kehui, vetäen neidon käden, joka lepäsi käsivarellaan otteeseensa ja painoi lyhyen suudelman kämmenselälle kohteliaasti. "Näemme toisemme hyvin pian." Tämä lisäsi, ennen kuin käänsi huomionsa palvelustyttöön, joka lähti näyttämään miehelle tietä talon isännän ja emännän luokse.

//Totta, sit vaan sekottelemaan myrkkyjä joita juottaa xD //

Viesti Ke Touko 25, 2016 11:24

Re: Olen täällä turvanasi || Wolga

Oli helpottavaa kuulla, että korppi halusi päästä keskustelemaan hänen isänsä kanssa tulevaan työhön liittyvistä asioista, sillä Thea toivoi jo pääsemässä lepäämään sekä suunnittelemaan kuinka ihmeessä saisi tämän metsästäjän paljastamaan hänelle synkimmätkin salaisuutensa. Ehkä jotain sellaista, jolla hän voisi saada tämän miehen jättämään alfan laumoineen rauhaan? Tai sitten moisten kaivelu vain kiihdyttäisi murhanhimoa, mutta no, sen näkisi sitten. Ei vetänyt kättään pois, kun se nostettiin jälleen huulia vasten ja kunnioittavan kohteliaasti kämmenselkää suudeltiin hyvästeiksi. Theaa ei ollut oikein koskaan ymmärtänyt moisen eleen tarkoitusta, mutta koska se monille hyvin tapakasvatetuille miehille tuntui olevan tärkeää, oli neito opetellut hyväksymään eleen mukisematta. Vilkaisi kuitenkin ympärilleen kyllästyneenä, virnisti nähdessään palvelustytön punastelevan heidän vierellään ja vilkuilevan välillä miestä, sekä tilannetta. No, kaiketi nämä eleet siis joihinkin upposivat.

”En malta odottaa sitä”, vastasi ja niiasi hienoisesti, niin pienesti että niiaus oli lähinnä pään hieman syvempi nyökkääminen. Tämän jälkeen Thea asteli äitinsä luo, hänellä oli muutama sana vaihdettavana Margeryn kanssa tästä pakkoavioliitto asiasta.


//jätämmäkö tähän? //
Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö