Sinun maailmasi || Wolga K-18

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 23 Kesä 2016, 11:55

”Kuin myös sinun haavasi, sinulle hopea on myrkkyä. Minulle ei”, hangoitteli vastaan, mutta ymmärsi että toinen voisi tapahtumien jälkeen tarvita pientä hetkeä jossa saisi keskittyä vain hänen hoivaamiseensa. Ehkä se veisi ajatukset mukavammille urille? Silmiä pyöräytettiin, kun toinen kielsi synkän ilmeensä – miten saattoikaan, kun ei itse sitä ollut nähnyt. Tyytyi kuitenkin hiljaisuuteen ja ryhtyi toimimaan, kuten miehensä oli vaatinut ja napitti mekkoaan jälleen auki jotta saattaisi ujuttaa käsivartensa vapauteen sen hihansuista ja tiputtaa mekon sitten vyötärölleen, ujostelematta paljastuvaa ylävartaloaan. Ja niinhän hän tekikin, istuen lopulta sängyn reunalla yläosattomissa, mustat kiharat villeinä joka ilmansuuntaan kurotellen ja haalean ruskeissa silmissä tarkkaavainen katse. Se katse seurasi susimiehen toimia ja pysähtyi välillä miehen haavaan, yhtälailla kyljessä kuin hänenkin, jälki oli varmasti syvempi ja se näytti vuotaneen paljasta ihoa vasten. John oli älykäs taistelija, toinenhan oli selvästi molemmilla syöksyillään tähdännyt keuhkoon sen hopeisen aseensa kanssa. Ensimmäisellä kerralla miehensä oli ehtinyt väistää ja toisella hän oli tullut väliin, saanut tikarin liikeradan horjahtamaan pojan haluttomuudesta satuttaa häntä.

Toisen sanat saivat voipuneen hymyn täyteläisiin huuliin ja nainen nyökkäsi päätään, ehkä se tekisi hyvää heille molemmille – kuten oli jo aiemminkin ajatellut. ”Onkohan lapsi herkkä hopealle?”, lausui mietteensä ääneen ja jälleen päätyi pohtimaan, että miten tämä raskaus tulisi häneen vaikuttamaan. Tulisiko hänellekin jotain susien ominaisuuksia raskauden ajaksi? Olihan tuo jyvä häneen yhteydessä ja hän jyvään, he jakoivat saman veren ja kehon. Vaikka jyvä vasta valmistautui ihmisyyteen. Thea antaisi miehensä toimia rauhassa, jos joku kirpaisisi saattaisi hän vingahtaa epämiellyttävää tunnetta. Hän ei pitänyt kivusta, ei tällaisesta kivusta.
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 23 Kesä 2016, 12:14

Oli totta että Ferguksen omaa haavaa kirvelsi edelleen epämukavasti ja se pitäisi hoitaa pois ennen kuin tulehdus kävisi miehen pistämään kuumeen kouriin. Kyllä hän kuitenkin ennättäisi hoitaa Thean haavan ennen sitä. Fergus kävi varoen painamaan kostean pyyhkeen Thean paljasta kylkea vasten, käyden sitten viemään kätensä naisen poskelle, kuin vetäen tuon huomion pois kirvelystä, jota haava saattoi nyt tuntea. Sitä tuo pieni vingahdus ainakin vihjaili.
Mies pyyhki verta pois vaimonsa iholla, saamaa tahtia kuin silitteli hoivaavasti tuon poskea. Katse kohosi haavasta Theaan itseensä, kun tuo yllättäen kysyi hopean vaikutuksesta lapseen. "Jos hänessä on yhtään suden verta niin kyllä." Mies vastasi. "Polttiko hopea sinua?" Susimies kysyi huolestuneena, kun nainen asiasta kyseli. Olisihan se hyvä todistamaan lapsen rodullisen verenperimän, mutta asia enemmän huoletti, kun Thean terveys oli kyseessä.

Haavan näyttäessä tarpeeksi puhtaalta kävi Fergus silmäilemään sitä. "Sidotaan se varmuuden vuoksi, tuskin haluat tahria vaatteitasi vereen." Mies totesi, käyden laskemaan pyyhkeen vuoteelle ja kävi availemaan sideharsorullaa ja lähti kiertämään sitä vaimonsa kyljen ympärille, ei liian löysästi, ei liian kireästi, viimeistellen siteen pienellä solmulla.
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 23 Kesä 2016, 15:11

Tunsi rätin haavallaan ja kämmenen poskellaan, antaen itselleen armoa hän painoi poskensa lämmintä ihoa vasten ja sulki hetkeksi silmänsä. Toisinaan irvisti, mutta ei enää äännellyt – kyllähän hän nyt sen verran kova oli kuitenkin, että ei pientä naarmua itkisi. Se oli kuitenkin ihmeellisen kipeä, teki olon huonoksi ja veti ajatukset itseensä yhä uudelleen ja uudelleen. Oli hankala keskittyä poskea silittävään käteen, kun samalla haava tuntui kuumottavalta puhdistustoimien alla. Se kuitenkin helpotti koko ajan, jokainen pyyhkäisy ja kosketus tuntui saavan sen rauhoittumaan. Ei oikein tiennyt mitä olisi vastannut miehen kysymykseen, oli kuitenkin surullista kuulla että lapsensa voisi reagoida hopeaan – olisi jopa todennäköistä. Voisiko heistä syntyä täysiverinen ihmissusi, ihmisestä ja ihmissudesta? Vai olisiko toinen jotain siltä väliltä, saisi molempien olentojen heikkoudet? Vai saisiko molempien vahvuudet, olisiko tiedostavampi täydenkuun yönä ja silti voimakkaampi kuin tavallinen ihminen? Suojaisiko lapsessa virtaava veri, pedonveri, lasta muilta hukilta? Vai olisiko toinen tavallinen ihminen kuin hänkin, tai isänsä kaltainen täysiverinen ihmissusi?

”Se poltteli ja kirveli, mutta en minä tiedä johtuiko se hopeasta vai jostain muusta. Mutta nopeasti se helpotti, olo on vain jotenkin… kummallinen”, puheli ja seurasi katseellaan kuinka mies kiersi huolellisesti sidettä ympärilleen, jotta haava saisi parantua rauhassa ja pysyisi puhtaana. Tämän jälkeen nousi jaloilleen, suuteli vielä kiitokseksi miehensä rannetta. ”Sitten sinä”, ilmoitti, mutta ensin päästi mekkonsa kokonaan yltään ja kylkeään varoen veti eilisenä matkustusasuna toimineen pellavapaidan ylleen. Housut ehtisi kyllä myöhemminkin. Huomaavaisesti pesuvadin reunalle oli jätetty toinenkin puhdas rätti, kaiketi ajateltu yhdessä huoneen jakavien haluavan kuitenkin peseytyä omiin rätteihinsä. Rätti kostutettiin ja samoin kuin hetkeä aiemmin Fergus, kävi Theakin etsimään tarpeita käsiinsä.
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 23 Kesä 2016, 15:57

Ei Thean vastaus kertonut paljoa mahdollisesta hopean allergisuudesta, josta äiti tietenkin joutuisi kärsimään, jos lapsi sille olisi altis. Oli miten oli, mies aikoi pitää vaimonsa kaukana hopeasta siinä missä itsensäkin ja noh, se tuskin oli vaikeaa ihmissusien asuttamassa temppelissä.
"Sano jos olosi muuttuu huonoksi, vaikka eikö sellainen ole raskaalle olevalle naiselle normaalia?" Mies huolehti, ennen kuin oli valmis naisen haavan kanssa. Lämpimät huulet tuntuivat ranteella, ennen kuin nainen nousi paikaltaan aikoen vuorostaan miehensä hoivata. Se kyllä sopi Fergukselle hyvin. Tunnelma tuntui edelleen jotenkin painostavan synkältä, ehkä Fergus huomaamattaan huokui huoliaan ulos olemuksellaan? Asioista puhuminenhan aina auttoi, se oli tullut huomattua sen ensimmäisen riidan aikana mikä heillä oli ollut. Susimiehestä kuitenkin tuntui, että Thea oli sen verran murheen murtama tällä hetkellä, että hänen huolensa vain tekisivät naisen taakasta raskaamman. Kyllä hän kykeni omat huolensa tällä kertaa kantaa itse.

Fergus kävi ottamaan kostean rätin vastaan irvistellen, mutta kipuun tottunut mies oli nopeasti sen yli. "Lähdemmekö kun olemme valmiit?" Mies kysyi, ehkä olisi parasta vain lähteä tstä kurjasta kylänpahasesta. Tässä vaiheessa mies ei enää jaksanut välittää sen naisenkaan perään, samapa tuo kuka oli hänet halunnut hairahduttaa tieltänsä.
Harmillisesti sitä ajatellessaan, kuului ovelta koputus, jo kolmannen kerran sinä aamuna. "Helvetti, mitä nyt taas?" Fergus murahti ärtyen saman tien. Mies kävi vuoteelta nousemaan, sideharso naisen kädessä sai nyt odottaa hetken. Äreä ilme kasvoillaan Fergus asteli ovelle, jonka avasi vain raolleen. Miehen katsetta tervehti haarniskoitunut sotilas, oikeastaan varsin korkea arvoinen sellainen, haarniskan koristelusta päätellen. "Päivää." Sotilas tervehti hyvin vakava ja peloton ilme kasvoillaan. "Tsh, täällä ei sitten rauhaa saa." Susimies vain murahti. "Pahoitteluni, mutta olen liikkeellä varsin vakavan asian suhteen... Neiti Adeley ja hänen palvelusväkensä löydettiin tänä aamuna kuolleena omasta kodistaan."

//Dyn dyn dyyy! //
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 23 Kesä 2016, 16:17

”En minä tiedä, en ole ollut aiemmin raskaana”, vastasi hymähtäen, yrittäen parantaa tätä raskautta kipakalla kielellään. Ei se kuitenkaan hänen oloaan parantanut. Sen sijaan keskittyminen miehen haavaan auttoi, ja huolellisesti kieli keskelle suuta siirtyen nainen kävi sitä puhdistamaan. Jätti aina hetkeksi rauhaan, jos huomasi miehensä jännittyvän. ”Lähdemme”, vastasi myöntävästi, helpotusta äänessään. Nyt olisi hyvä hetki lähteä, kun kaikki sanottava oli jo sanottu, sillat poltettu eikä mikään heitä täällä enää odottaisi. Sen kirjeen, joka nyt lepäsi sängyllä, hän aikoi aukaista vasta kotona – temppelillä. Se tosiaan oli koti. Tai ehkä jättäisi sen tänne, ei siinä olisi mitään uutta luettavaa kuitenkaan. Haavan puhtaus alkoi jo näyttää hiljalleen tyydyttävältä, kun kuuli koputuksen oven takana. Thea suoristi irvistäen selkäänsä, haavaa kirpaisi kun nahka sen ympärillä liikkui. Sideharso laskettiin sänkyyn ja nainenkin nousi jaloilleen miehensä perässä, olisi hyvin voinut yhtyä toisen ärähdykseen.

Sanat, jotka oven raosta kuuli lausuttavan tippuivat kuin pommi, aiheuttaen yhtä rumaa jälkeä ympärilleen. Nyt Theakin sitä ajatteli, että tämä toden totta oli ansa. Jonkun sellaisen, joka oli tiennyt että hän ei päästäisi Fergusta etsimään naista käsiinsä – jos olisi päästänyt, voisi tuo nainen olla vielä hengissä? Hienoinen syyllisyys kirpaisi sisikuntaansa, mutta toisaalta, eikö toinen ollut teoillaan juuri tätä kerjännyt? Eikä nainen välittänyt, että paitansa ylettyi vain puoleen reiteen, kun asteli miehensä vierelle ovensuuhun, soi viileän nyökkäyksen arvokkaaseen sotilaaseen. ”Olette varmasti jo kuulleetkin mitä edellisenä iltana tapahtui”, aloitti ja kiersi käsivartensa miehensä lantiolle, ”mieheni huumattiin, palvelustyttö kertoi minulle. Meidän palvelustyttömme, hän kyllä vahvistaa tarinani”, ilmoitti ja kohotti leukaansa, ”välittäkää syvät pahoittelumme neiti Adeleyn perheelle”, laski hetkeksi katseensa osoittaakseen kunniaa kuollutta kohtaan.

// o-ou! :O //
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 23 Kesä 2016, 18:48

"Kuka?" Fergus kysyi ennen kuin ehti kunnolla edes ajattelemaan. Sotilaan vakava katse jyrkkeni, jonka myötä mies tajusi yhdistää asian elisillan tapahtumiin. "Minä en ole tehnyt mitään." Susimies ärähti heti ensimmäisenä, samalla kun Thea änkesi ovensuulle.
Nainen selitti asian varsin asiallisesti. "Hmm, vai niin." Sotilasmies totesi kuullessaan ensikertaa huumauksesta. "Saanko astua peremmälle?" Mies pyysi. "Et." Fergus vastasi jyrkästi.
"Hyvä on... Neiti Adeleyn ruhjeet viittasivat pedon hampaisiin ja kynsiin." Sotilas selitti varsin painottavasti peto sanan kohdalla. Siitä oli varsin helppo päätellä mistä oikein oli kyse, mutta saman aikainen ymmärrys valtasi miehen. Ei kai se pikku narttu ollut tämän takana?

"Tsh, sanoin jo etten ole tehnyt mitään." Fergus murahti. "Niin, sitä ne kaikki sanovat. Mutta nyt kun neiti Auvray mainitsi huumauksesta motiivikin näyttää olevan kohdillaan."
"Motiivi, minä ainulle mot-" Susimies oli ottamassa askeleen uhkaavasti eteenpäin, mutta sotilas kävi näyttävästi tartumaan hopeisen miekansa kahvaan varoittavasti. "Mutta jos teillä on alibi viime yölle, teillä ei ole syytä huoleen." Mies ilmoitti. Punainen katse kävi katsahtamaan Theaan, nainen oli ainoa joka tiesi kunnolla yöllisistä tapahtumiata.

//Indeed :D //
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 23 Kesä 2016, 20:46

Thea olisi kyllä toivottanut sotilaan peremmälle, suljetun oven takana olisi helpompi keskustellakin tällaisista asioista. Olikohan toinen jo kuullut Johnin vierailusta ja mekkalasta, jonka se oli aiheuttanut? Niinpä tuo tuntematon mies selvitti tapahtumista, kuinka pedon jälkiä oli löytynyt ruumiista joita murhaaja oli jälkeensä jättänyt. Nainen tiesi, että tilanne olisi paha. Ihmisille usein riitti, että kunhan vain joku peto maksaisi toisen virheistä – ei sillä ollut niin väliä, että oliko syypää vai ei. Kylän rauha ja järjestys pysyisi, kun uskoteltaisiin tappajan löytyneen. Näkihän sen myös siitä, että niitä metsäneläimiä jotka kävivät ihmisten kimppuun, lopetettiin kyselemättä, olematta edes varma että oliko kyseinen yksilö juuri se tappaja. Miksi ei siis ihmissusiakin? Ferguksen ottaessa askeleen ja sotilaan siihen vastineeksi vilauttaessa hopeista miekkaansa, änkesi nainen – molempia lyhyempi – miesten väliin. Tästähän oli tulossa tapa. Tällä kertaa tosin aikoi osoittaa tälle sotilaalle, että tuon tulisi tahria miekkansa myös hänen verellään jos mieli sitä heilutella. Eikä Thea tuntenut pienintäkään häveliäisyyttä paljaista, maitokahvinruskeista sääristään – kyllä nyt aikainen mies ennenkin naisen ihoa oli nähnyt. Ainakin pitäisi olla.

”Hän on ollut kanssani koko yön, luulenpa että myös majatalon isäntä sen voi vahvistaa. Emme ole poistuneet täältä sen jälkeen, kun lähdimme juhlista”, vastasi asiallisen viileään sävyyn ja nojasi selkäänsä Fergukseen, haalean ruskeat silmät tuikkivat kuin kutsuen sotilasta mittelemään voimiaan kanssaan. Niitä henkisiä lähinnä. Kyllähän hän tiesi, että asemansa ihmisten silmissä ei ollut enää sama, eikä hänellä siten ollut arvonsa tuomaa turvaa ja vaikuttavuutta, mutta puhua hän osasi edelleen. Eikä hänen ylpeytensä, tai varmuutensa ollut mihinkään kadonnut. ”On asiatonta vihjailla, kun ei ole muuta todistetta kuin pedon jättämät jäljet. Oletteko voineet edes todeta, että mitä lajia tappaja on edustanut?”, kohotti kulmaansa, ikään kuin olisi ollut kovinkin tietoinen siitä, että miten nämä tilanteet tuli lainsilmissä hoitaa. Vaikka eihän heidän lakinsa tuntenut armoa ihmissusia kohtaan.
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 23 Kesä 2016, 22:25

Sotilaan vakava katse viivähti naisen säärissä, ilme ei vihjaillut nolostuksesta eneemmänkin hävyttömyydestä. Thea kävi sotilaan haluaman alibin antamaan, mutta Ferguskin tiesi ettei tästä tulisi niin helppoa. Hän oli pilannut vaimonsa maineen ja tuskin kukaan tuon sanaan enää luottaisi.
"Peto on peto ja tiedossamme on yksi, joka näiden muurien sisällä tällä hetkellä on." Mies selitti suoden pikikkään katseen Fergukseen.
"Aijotko nyt raahata minut takaisin kahleisiin?" Susimies kysyi silkkaa myrkkyä äänessään.

"Me molemmat tiedämme ettet aio tulla suosiolla, enkä halua tämän käyvän veriseksi neidin silmien edessä." Sotilas selitti, katsahtaen miestä suojaavaa naista. "Ja kenties neiti Auvrey on oikeassa... todisteita on hyvin vähän, voin myös jututtaa isäntää." Mies totesi. "Mutta jos jokin poikkeaa hänen lausunnossaan, minun on käytettävä voimakeinoja."
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 24 Kesä 2016, 10:45

”Ottakaa se peto siis ihmeessä kiinni, jos sellainen täällä vapaana juoksee”, Thea kehotti ja noissa haalean ruskeissa silmissä oli itsevarma ja ylpeä katse, kuin olisi pitänyt miestä edessään itseään alhaisempana. Ja ehkä hieman typeränä. ”Minä en petoja ole nähnyt”, tarkensi vielä, aikomatta ottaa vastaan vihjailevia sanoja ja mulkaisuja – vihjailu ei riittäisi perusteeksi mihinkään. Ne olivat vain juoruja, tyhjiä sanoja ilman mitään merkitystä tai tartuntapintaa. Kuunteli kuinka miehensä kyseli kahleisiin raahaamisesta ja tämä sotilas, arvovaltainenkin olevinaan, vastasi että ei halunnut vuodattaa verta hänen silmiensä edessä. ”Jos te vuodatatte mieheni verta, te joudutte vuodattamaan myös minun”, Thea ilmaisi sanansa ykskantaan, ilmekään värähtämättä ja täysin vakavana – ikään kuin olisi puhunut säästä, tai jostain muusta päivänselvästä asiasta. Hyväksyvä nyökkäys suotiin, kun mies kävi pohtimaan hänen olevan oikeassa, kulmat rypistyivät puolestaan viimeisille sanoille.

”Sen jälkeen te ette käytä voimakeinoja, vaan haastattelette muita kyläläisiä. Tämä on vilkas kylä, täällä varmasti joku on nähnyt jotain. Teinä aloittaisin Ellyn kodin lähellä olevista rakennuksista”, Thea armollisesti ohjeisti miestä kuin toinen olisi ollut pahainen tallipoika, joka ei vielä oikein tiennyt miten hommat hänen tallissaan hoidettiin ja kuinka hevosia käsiteltiin. ”Toivotan onnea, meidän täytyy mennä jatkamaan toimiamme, jotka teidän ovellemme ilmaantuminen keskeytti”, sanat muuttuivat vihjaileviksi, kun pääsivät onnea toivottamasta, hän halusi härnätä tuota hyvässä ryhdissä seisovaa ja järkkymätöntä sotilasta. Tai ainakin yrittää. Käänsi sotilaalle sitten selkänsä ja painoi kämmenensä Ferguksen rintakehälle hetkeksi, ennen kuin astui miehen ohi ja jäi susimiehen taka-alalle ja silti riittävän lähelle, että voisi syöksähtää takaisin ovelle, mikäli häntä tarvittaisiin.
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 24 Kesä 2016, 11:23

Sotilas näytti ottavan naisen sanat vastaan nenän nyrpistyksellä, tuo ei selvästi pitänyt siitä että susivaimo puhutteli häntä alas. Ferguskin sen huomasi, mutta kaikkihan tässä tiesivät että hyvin koulutettu sotamies ei kykenisi käymään käsiksi naiseen, joka seisoi edelleen miehensä suojana.
"Kiitos nouvostanne neiti Auvray, mutta hoidan tämän sotilalllisin menetelmin." Mies totesi astetta kylmemmällä äänellä. Thea kävi astumaan sivuun kaksikon väliltä, joka sai Ferguksen nyt suoristamaan selkäänsä, kuin uhitellen ovella seisovalle miehelle. Aikoiko tuo käydä päälle, nyt kun tiellä ollut nainen oli väistynyt? Hetken hiljaisuus kieli siitä, että asiaa mietittiin.

"Palaan takaisin, kunhan olen jututtanut isäntää." Sotilas ilmoitti, kääntyen käytävän suuntaan. Fergus kävi paiskaamaan oven kiinni. "Pue päällesi, me lähdemme nyt." Susimies ilmoitti kiiruhtaen itse ikkunan alla seisovan tuolin luo jolle eilenillalla oli riisunut vaatteensa. Haava toki oli edelleen häneltä sitomatta, mutta sielle ei ollut nyt aikaa.
"Sanoi se isäntä mitä tahansa, minut he haluavat." Fergus totesi äreään sävyyn riisuen mustia suoriahousujaan ja vauhdissa veti omat nuhjuisemmat, mutta tutut ja turvalliset nahkahousut jalkaansa. Pujotellen lahkeita vielä jalkoihinsa mies hyppelehti repun luo, joka oli puoliltaan pengottu auki ja ryhtyi sullomaan tavaraa takaisin sen sisuksiin. "En olisi yllättynyt, jos majatalon pihalla odottaa apujoukkoja." Pakattu reppu viskattiin vuoteelle ja Fergus palasi vaatteidensa ääreen, pukien nyt paitaansa.
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 24 Kesä 2016, 11:37

Kyllä Theakin odotti. Odotti, että joutuisi tosiaan asettumaan miehensä suojaksi ja luottamaan siihen, että tämä sotilas todella ei halunnut sotkea miekkaansa naisen vereen. Ainakaan sellaisen, jota ei syytetty muusta kuin susimiehen mukaan hairahtamisesta. Ja säädyttömyydestä. Ne eivät vielä olleet kuolemantuomion arvoisia syytteitä, joten sotilas tietäisi että naisen tappaminen ei jättäisi häntä rauhaan jos tuolla oli yhtään kunniallisuutta. Tai Thea ainakin toivoi, että tietäisi. Oven viimein paukahtaessa kiinni ja Ferguksen syöksyessä vaatteidensa kimppuun, samalla komentaen heitä lähtemään välittömästi, suoristi nainen jälleen selkäänsä ja kohotti kulmaansa. ”Ai me luikimme täältä pois kuin kanavarkaista yllätetyt koirat?”, nainen tuhahti ja ryhtyi kuitenkin miehensä mieliksi vetämään jalkoihinsa housuja, jotka lojuivat sängyn lähellä. ”Sehän on täysin selvä merkki siitä, että sinä olet syyllinen. Tai me olemme syyllisiä”, jatkoi mielipiteensä kertomista ja seisahtui saatuaan housut jalkaansa, katseli tarkkaavaisena miestään.

”Ja minä haluaisin nähdä tapahtumapaikan, ehkä sieltä selviäisi jotain että voimme lähteä ilman huolta takaa-ajajista?”, äänensä muuttui nyt maanittelevaksi ja astui muutaman askeleen miestään kohden, kiersi kätensä tuon vyötärölle. ”Ei ole oikein, että he vain keksivät jonkun syyn saada sinut telkien taakse ja teloitettavaksi. Minä en anna sen mennä niin, en antanut ennen, en nyt, enkä tulevaisuudessa. Sillä ei oli väliä, että minä en ole enää täällä sama kuin ennen, sillä minussa on nyt paljon enemmän kuin silloin”, vakuutti juhlalliseen sävyyn ja kosketti miehensä poskea sormenpäillään. Theaa pelotti ajatus jäämisestä, mutta vielä enemmän häntä pelotti ajatus paosta nyt, kun oltiin selvästi päätetty Ferguksen olevan todennäköisin murhaaja. Ja aatelisneidon kylmäveristä murhaajaa etsittäisiin vaikka maailmanääriin, etenkin kun rikosrekisteriin saatettiin asettaa sen sotilasparankin murha.
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 24 Kesä 2016, 12:17

Fergus seisahtui Thean käydessä huomauttamaan, että pakeneminen nyt olisi merkki hänen syylisyydestään. Se oli totta, mutta mies yritti laittaa Thean etusijalle ja mitä nopeammin he olisivat täältä pois, sitä varmemin naisella olisi mies ja lapsella isänsä rinnallaan tulevaisuudessa. Hän ei luottanut näihin ihmisiin sitten pätkääkään, noiden olisi helppo tuomita hänet siltä seisomalta koska hän oli ihmissusi, mutta Thea taisi pitää miehen jonkin verroin koskemattomana, olihan nainen aatelista sukua. Mutta pieninkin syy soisi mahdollisuuden sysätä Auvreyn nimi pois asiaa painamasta.

"Minä vain yritän toimia sinulle ja lapselle parhaaksi. Jos jäämme tänne, mikä takaa sen etteivät he kahlitse minua samantien tai pahempaa, teloita siihen paikkaan? Minun listallani on sen verran rötöksiä, että he haluavat minusta eroon mahdollisimman nopeasti." Fergus selitti. "Ja minulla on epäilykseni sen murhan suhteen. Jos pedon jättämät ruhjeet olivat totta... ehkä kyseessä oli Lorelai." Fergus keroi, se narttu oli sen verran käärmmeisään lähtenyt hänen häätämänä, ettei hän olisi yllättynyt koston himosta. Nainen oli varsin älykäs ja kiero persoona.
"Ja jos asia on niin, en tiedä kuinka voimme sen todistaa? Varmasti haistan hänen jättämät hajut, mutta kuka minun sanaani uskoo?" Fergus jatkoi, nostaen kätensä vaimonsa käden päälle, joka niin lohdullisesti silitteli hänen poskeaan. "En halua näyttää pelkurilta pakenemalla, mutta yritän olla se hyvä mies sinulle ja lapsellemme. Tyrin sen jo melkein veljesi takia." Fergus soi huolestuneen ja varman katseen Thealle. Päätös oli nyt aikalailla naisen, he jäisivät jos tuo sitä todella halusi, mutta mies toivoi että Thea ottaisi hänen sanansa harkintaan.
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 26 Kesä 2016, 22:19

Thea tunsi sisikunnassaan riipaisun, kun miehensä puhui haluavansa vain hänen ja syntymättömän lapsen parasta, kertoi totuuksia jotka villikkokin tiesi mutta ei vain halunnut hyväksyä. Oli suorastaan sietämätöntä, että ihmiset olivat valmiita tuomitsemaan kyselemättä miehen joka oli syytön – ainakin tähän tapahtumaan. Fergus oli varmasti oikeassa siinäkin, että vaikka tämän murhan tekijä selviäisikin niin hänen listaltaan löytyisi varmasti muita lähes yhtä sopivia syitä teloitukselle. Eikä ketään välttämättä edes kiinnostaisi, tärkeintähän oli saada hukka hengiltä keinolla millä hyvänsä. Thea huokaisi ja painoi katseensa hetkeksi alas. Sietämätöntä joutua luikkimaan kylästä häntä koipien välissä. Ehkä se kuitenkin oli ainoa vaihtoehto? Miehen kämmen tuntui hyvältä hänen omansa päällä ja hetken päästä katse kohotettiinkin takaisin miehen kasvoihin.

”Olet oikeassa, tehdään niin kuin sinä tahdot”, myöntyi lopulta ja siirsi sitten kätensä pois miehen kämmenen alta. ”Entä se kylki?”, huolehti ja siirtyi sitten sängylle jääneen siteen puoleen, vaikka kyllähän kyljen sitominen oli turhaa ottaen huomioon sen, että mies todennäköisesti joutuisi jossain välissä muuttumaan suojellakseen itseään ja häntä. Samalla sujautti myös sen pirullisen kirjeen housujensa taskuun, tietenkin hän haluaisi sen lukea vielä – olihan se kaikesta huolimatta hänen perheeltään. ”Tämä on niin väärin. Laittaa yksi mies maksamaan jonkun muun teoista, vain että saadaan kansa tyytyväiseksi”, Thea puhisi kääntäessään selkänsä miehelleen, sormet hypistelivät siderullan karheaa pintaa. Oikeastaan oli aika suloista kuinka tarkasti Fergus oli hänen kylkensä sitonut vain hetkiä aiemmin, toisesta tulisi liian hyvä isä jotta voisi ottaa nyt riskin kylän rajojen sisäpuolelle ikiajoiksi jäämisestä.


// huh, juhannus se vie veronsa :'D Olipa hankalaa muodostaa järkeviä lauseita. //
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Kesä 2016, 23:35

Fergus huokaisi, kun Thea kävi myöntymään hänen ajatteluunsa. Näin olisi parasta, vaikka kuinka pakeneminen tuntui pelkurin hommalta ja se jos mikä poltti ylpeää sutta sisäpuolelta. Hänen oli opittava pistämään asioita itsensä edelle, ehkä naisen veljen kanssa kohtaaminen oli hieman valaissut sitä asiaa hänelle?
"Meillä ei ole aikaa." Susimies vastasi toisen huolehtiessa hänen kyljestään. Se oli ainakin puhdistettu, se ehdittäisiin hoitaa loppuun kunhan he olisivat päässeet tarpeeksi kauas kylästä. "Tiedän sen Thea, mutta sille ei mahda nyt mitään... Ei sillä edes paljoa väliä ole, en ole palaamassa tänne enää koskaan." Fergus totesi vaimonsa sanoihin, nostaen hetkellisesti kätensä tuon harteille rohkaisten. "Nyt kiirehditään."

Fergus kääntyi loppujen varusteidensa puoleen ja ryhtyi pukemaan niitä ylleen. "Tarkista ettei mitään jää jälkeen." Mies kehoitti toista, sitoessaan varustevyön solkea kiinni. Mies vielä veti puvun housujen taskusta majatalon avaimen ja asetti sen pöydälle, käyden sitten pakkaamaan riisumansa vaatteet reppuun, joka vaikutti aikalailla olevan valmis.
"Käytämme takaovea." Fergus ilmoitti, heittäessään repun olalleen ja astellen huoneen ikkunalle, avaten sen. Mies kurkisti ikkunasta ulos, he olivat toisessa kerroksessa, josta tiputus alas ei ollut paha ja heidän onnekseen ikkuna oli majatalon takapihan puolella. "Naiset ja lapset ensin." Mies totesi, ojentaen vaimolleen kätensä, jotta saattaisi auttaa tuon ikkunalaudan yli ja roikottaa tuo alemmas, jotta siitä tiputtautuminen ei ollut kuin metrin verran.

//No sehän tarkottaa et oli hyvä juhannus :D //
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 27 Kesä 2016, 15:16

Thea huokaisi raskaasta, tunsi olonsa lyödyksi tietäessään, että tämä oli loppujen lopuksi kaikista järkevin vaihtoehto – vaikka se syvästi naisen moraalikäsitystä vastaan olikin. Sormet hipaisivat vatsan kumpua, nyt oli kuitenkin tärkeintä että heidän jälkikasvunsa saisi pitää molemmat vanhempansa. Kämmenen paino harteilla tuntui rauhoittavalta ja hetkeksi nainen painoi poskensa sitä vasten, huokaisi vielä uudemman kerran ennen kuin suoristi selkänsä ja ryhtyi toteuttamaan miehensä kehotusta tarkastaa, että mitään ei jäisi jälkeen. Nainen kiersi pienen huoneiston ja vilkaisi nurkkia nopeasti sieltä, missä voisi kuvitella jotain tärkeää olevan. Mitään erityistä ei kuitenkaan löytynyt, ja eihän heillä ollut edes mukanaan kovinkaan paljoa tykötarpeita joita olisi voinut tähän majapaikkaan jättää.

”Takaovea?”, kulmaa kohotettiin ja katse kääntyi ikkunan äärelle asettuneeseen Fergukseen. Väsynyt ilme muuttui kirkkaammaksi, kun ymmärsi heidän käyttävän ikkunaa poistumistienä – eihän nyt kukaan voinut vastustaa pientä pakoa. Tarttui ojennettuun käteen, vaikka todellisuudessa olisi mielellään itse hoitanut itsensä maankamaralle ja haastanut mielensä, sekä kehonsa sitä tehdessään. Nyt ei kuitenkaan ollut hyvä hetki turhille riskeille ja hyvin hän vielä muisti kuinka vihainen miehensä oli ollut siitä patsaalle kiipeilystäkin, siispä helpoimmalla pääsisi kun antaisi Ferguksen auttaa itsensä alas. Kepeästi nousi miehensä avustamana ikkunalaudalle ja tanssahti siinä muutaman leikittelevän askeleen ennen kuin kumartui suukottamaan miehensä huulia. Tämän jälkeen laskeutui ikkunalaudalta, antaen hukan avustaa hänet riittävän alas. Roikkuminen Ferguksen käsien varassa ei välttämättä ollut Thean mielestä maailman mahtavinta hommaa, mutta kieltämättä se nopeutti laskeutumista huomattavasti ja lyhyen pudotuksen jälkeen tunsikin maan jalkojensa alla. Siirtyi hieman edemmäs talon seinustalta, tehden tilaa miehensä laskeutumiselle. Katse pyyhkäisi ympäristöä nopeasti, ainakaan toistaiseksi ei kyennyt näkemään mitään epäilyttävää, tai huolestuttavaa.
Wolga
 

EdellinenSeuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron