Kirjoittaja Mori » 04 Joulu 2016, 03:46
Vaikka ilmainen majatalo olikin sen verran, mitä Nakami aikoisi yöpyä Zurin kylässä. Kyllä Shaelille kelpaisi hyvinkin se, että tyttö tarjoaisi apuaan. Kyllä kylästä löytyisi hieman työtä, jolla Nakami voisi majatalossa viettämänsä ajan korvata. "Se sopisi hyvin, että korvaat rahan sijaan viipymisesi työllä, ettei olosi tule olemaan täysin toimeeton", hän totesi rauhalliseen äidilliseen tyyliin. Shaelin asenne saattoi olla muuttunut hyvinkin radikalisti, mutta ei hän sentään viime kertaa ollut unohtanut. hän kuitenkin halusi luoda ja tuoda ilmi, että Zuri oli kylä, johon naisille oli tervetullut asema. Oli hän sitten riidellyt tai vihannut aiemmin. Naisia hän ei kuitnekaan sillä tavalla vihannut, vaikka pitkä vihainen olikin. Toki toiseksi vaihtoehdoksi ajan kuluttamista varten oli taikuuden kirjojen opiskelu. Nakami saattoi ehkä mielessään hieman liioitella. Toki shael oli voimakas maagikko ja noita, mutta ei hän siitä parhaimmasta päästä ollut. Hän saattoki olla keskivortoa hieman korkemmalla, mutta ei mitään sellaista luokkaa mitä esimerkiksi kunninkaan hovista löytyisi. "Jahka työ ja opiskelu soinua kiinnostaa, voin tarjota muutaman. Niissä on kyllä haltioiden kieltä ja sellaista, en tiedä osaatko ja minulta löytyy myös yleiskielellä tehtyjä", hän totesi ja tarjoutui antamaan lainaan muutaman.
Sitten tyttö jo alkoi arvuutella siitä, kuinka eräs alkemisti aikoisi tytön mukana olevan miekan yrittää hakea takaisin. Väkisin tai ei, mutta Shael kyllä nyökkäsi siihen. Oliko toisen haettava lisää ongelmia tänne? Oliko miehien pakko juosta tämän tytön kintereillä. Nykyään kylässä juoksi enemmän miehiä kuin naisia ja se jos mikä sai Shaelin vain mutristamaan happamana naamaansa. Hän ei sentään alentunut lapselliseen ilmeilyyn, mutta teki sen arvokkaasti ja hieman pettyneeseen tyyliin. Nakamin sanoaessa, että jos mies tulisi rauhassa, ei kylässä tarvitsisi pelätä. Shael ei pelännyt, häntä vain ärsytti kokoajan ramppaavat miehet täälä. tämä oli tarkoitettu naisille, miksi miehet täällä juoksivat? "Jos", hän lausahti yksinkertaisesti. "Se, että olet vienyt jotain hänenj omaansa, ei välttämättä takaa sitä, että neuvottrelut päätyvät rauhallisesti ja en haluaisi kylääni miehiä tulevan", noita esitti asiansa tiukasti, mutta rauhallisella äänellä. Nakamin kysyikin sitten, miten olisi parasta menetellä asian kanss aj noita kohotti toista kulmaansa. Hän katsoi tyttöä tarkkaan ja siirsi sitten silmänsä miekkaan, joka tietysti jollain lailla huokui omaa auraansa.
Hän risti kätensä arvokkaan näköisesti pöydälle. "Paras menetelmä on tietysti neuvotella, mutta en halua, että teet sitä kylän sisällä, jos hän on kenties tuonnut mukanaan joukon, jolla aikoo sinut saada käsiinsä ja olet aseeton", hän aloitti hieman harkiten mitä sanoisi seuraavaksi ja muutenkin. "Tietysti hän voi päästä kylään, en minä sitä estä, mutta jos hän tuo ongelmia mukanaan en katso hetkeäkään sitä", hän totesi kylmä hymy kasvoillaan. "Suosittelen siis, että suoritat neuvottelut kylän ulkopuolella ja jos tunnet olosi uhatuksi, voin joko tulla itse tai sitten antaa mukaasi yhden vartijan turvaa tuomaan", hän totesi. Tietysti piti ajatella ensin neidin turvallisuutta kuin kylän, sillä tämä oli naisia suojeleva kylä. Eikä mikään muu.
Siinä teetä sitten juodessaan ja ratkoillessa Nakamin pieniä pulmia ja filosofisoidessaan elämää alkoi päivä painua iltaan. Shael ohjasi Nakamin majataloon, jossa tuo voisi vuiettää aikansa ja kertoili sitten myös, että Nakami voisi huomisesta lähtien vaikka tulla käymään hänen luonaan hakemassa kirjoja sekä kysymässä työurakasta, jos Shael olisi sellaisen keksinyt. Pari päivää ehti mennä, ennen kuin tapahtuisi mitään. Ei noita sentään mikään iän ikuinen stalkkeri ollut, hänelle raportoitiin ainostaan Zuria lähelle rantautuneet alukset, koska harvemmin sinne tuli liikennettä, joten se minne tämän miehen alus oli saapunut oli hieman yleisempi ja kauempana Zurin kylästä. Ainakin sillä perusteella, ettei siitä raportoitu.
//Juu yöllistä kirjoittelu, pahoittelen kirjoitusvirheitä, jos kauheesti häritsee :'D