Omenoita torilta

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Omenoita torilta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 08 Joulu 2007, 21:47

Helga

Oli Varhainen kesäinen aamu, kun kylän ennustaja, Helga käveli kohti omenia myyvää naista.
Hän ei ollut millään parhaimmalla päällä näin aamusta, mutta tiesti rauhoittuvansa kun saisi omaa herkkuaan, omenoita.
"pistäppä kymmenen omenaa, makso mitä makso" Helga sanoi myyjälle joka hieman pelästyi Helgan äänen sävyä. Henga ojensi myyjälle pienen peruna säkin mihin myyjä laittoi omenat.
Maksettuaan Helga kääntyi ympäri ja katseli aukion porukkaa.
"aika paljon väkeä.." Helga totesi itsekseen ja katseli kun muutama pieni poika varasti viereiseltä myyjältä leivän.
"hmm, luoja noita poikia auttakoon, toivottavasti eivät vain jää kiinni" Helga totesi samalla kun seurasi katseellaan poikien juoksua poispäin.
Hän lähti kävelemään aukean poikki, kohti kaivoa. Hän istui kaivon reunalle ja otti pussista yhden omenan ja alkoi syömään sitä siinä.
Aurinko paistoi mukavasti, lämmittäen Helgan kasvoja ja hän tunsi olonsa mukavaksi. Hän katseli ihmisjoukkoa jossa vipelsi jos jonkin näköisiä kerjäläis lapsia, osa näytti aika huono vointisilta, osa taas näytti osaavan hommansa.
Helga päätti kokeilla tulisiko kukaan pyytämään häneltä omenaa, sillä hän oli aina halunnut jutella jonkun orvon kanssa ja nyt hänellä oli sellainen tunne että se voisi onnistuakkin.
Hän otti yhden omenan pussista ja pisti sen viereensä odottamaan.

//no niin, eipä ole hääppöinen otsikko, luovuus on nyt nollassa, mutta antaa mennä nyt kun kerran alkuun päästiin x3 //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 08 Joulu 2007, 21:58

Illessa


Yiné Illessa tuijotteli kylän keskustan hyörinää. Hänen silmissään oli kiilto, josta saattoi helposti päätellä, että hänellä oli nälkä ja hän aikoi hankkia jotain vatsansa täytteeksi. Ily oli pukeutunut samoihin vaatteisiin kuin aina, savenruskeaan tunikaan ja repaleisiin housuihin, ja hän näytti aivan yhtä pojalta kuin aina. Ja se oli tarkoituskin, orpoja poikia ei pyritty rääkkäämään niin paljoa kuin tyttöjä.
Illy lähti kävelemään verkkaisesti silmäillen laiskasti kojuja ja hyläten jokaisen yksi kerrallaan. Hän pysytteli sen verran kaukana, ettei saisi halveksivia katseita osakseen, sillä katulapset tulkittiin liiankin usein varkaiksi. Vaikka se usein pitikin paikkansa, ei ollut kohteliasta lausua sellaista päin naamaa.
Viimein Ily havaitsi lupaavan näköisen kohteen; kaivon reunalla istui omenaa mussuttava nainen. Tällä oli pussillinen omenoita, ja Ily mietti, olisiko mahdollista pyytää paria itselleen. Nainen kyllä tuijotteli uteliaasti kerjäläislapsia, ja laski sitten omenan vierelleen kaivon reunalle. Ily ei oikein tiennyt, mitä päätellä siitä, ja hartioitaan kohauttaen lähti tassuttelemaan naista kohti sellaisesta kulmasta, ettei tämä aivan heti näkisi hänen tuloaan.
Poikatyttö seisahtui naisen viereen, kohotti katseensa varpaistaan ja sanoi valheellisen vilpittömästi: "Kaunis päivä tänään, eikö olekin?" Hän hymyili samalla ujosti. Nainen ei välttämättä pystyisi päättelemään hänen sukupuoltaan, mutta hän ei juuri tällä hetkellä jaksanut välittää siitä seikasta ja antoi asioiden rullata omalla painollaan.


// Olen saapunut ^^ Luovuus ei ole täälläkään päin katossa, mutta kaipa tämä tästä :3 //
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 08 Joulu 2007, 22:25

Helga

"noo, niin se näyttäisi olevan" Helga vastasi kääntäen katseensa pieneen kerjäläiseen joka juuri oli saapunut.. mutta tästä Helga ei pystynyt päättelemään oliko hän tyttö vai poika, mutta hän tuli siihen johtopäätökseen että hänen täytyi olla poika, hennosta äänestä huolimatta.
"mitäs nuori herra täällä tekee?" Helga kysyi hiettäen omenan karan maahan, rottien ruuaksi.
"onko nälkä?" Hän kysyi heti perään.
"Kuule, tehdään sellainen kauppa. Sinä saat tämän omenan, jos istut minun kanssani tähän juttelemaan" Helga sanoi ja hymyili lempeästi.
Hän pyöritteli käsissään puniasta kiiltävää omenaa, ojentaen tätä pojalle jonka nimeä hän ei älynnyt vielä kysyä.
"ai niin, mikäs sinun nimesi on?" Helga lisäsi nopeasti ja jäi odottamaan vastauksia kysymyksiinsä.

//YAY saavuit 8DD ooijoiooooo, nyt tuli luvattoman lyhyt ._. noh, ens kerralla koitan saada pidemmän ^^' //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 08 Joulu 2007, 22:35

Ily tiiraili varpaitaan. Nainen alkoi tiedustella häneltä kaikenlaista, ja kakara liikahti vaivautuneena. "Minä, tuota, katselen ympärilleni", hän mumisi hiukkasen vaivautuneena. Sehän oli totuus, hän vain katseli ympärilleen keskustassa, kojut toivat mukanaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Onko nälkä? Kyllä piru vie on nälkä, Ily tuumi hiljaa mielessään, muttei sanonut sitä ääneen. Se olisi ollut vallan epäkohteliasta, ja epäkohteliaisuus olisi ehkä saanut toisen häätämään katulapsen tiehensä. Ily yllättyi, kun nainen meni suoraan asiaan. Vai että sellainen kauppa? Poikatyttö kohotti katseensa likaisista varpaistaan ja kohtasi naisen lempeän katseen. Hän kohautti harteitaan ja tokaisi: "Mikä ettei".
Ily heilautti itsensä istumaan kaivon reunalle sopivan välimatkan päähän naisesta. Nainen ojensi hänelle punaista omenaa, ja Ily tuijotti sitä nälkäisesti. Sitten hän ojensi epäröiden kätensä ja nappasi omenan käsiensä väliin. Siitä oli jo aikaa kun joku oli tarjonnut hänelle ruokaa täysin vapaaehtoisesti.
Sitten nainen kysyi hänen nimeään. Ily haukkasi omenaa ja sanoi: "Minä olen Ilias". Ei se tietenkään ollut totta, mutta Ilias oli oikein mainio poikalyhennelmä Illessasta. Hän piti katseensa omenassa ja istui hartiat hiukan kyyryssä, kuin peläten naisen reaktiota. Ehkä olisi kohteliasta tiedustella tämän nimeä, Ily tuumi ja sanoi: "Entä teidän nimenne?"

// Ehehe, minä en ole koskaan kirjoittanut pitkää viestiä, ei pidä stressata 8D //
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 08 Joulu 2007, 22:51

Helga

"ha, älä suotta ole noin modollinen. Minun nimeni on Helga" Helga sanoi ja nojauti poikaa kohti "olen kylän ennustaja" Hän sanoi vinkaten silmäänsä ja vetäytyi takaisin.
Hän näki kuinka joku mies koitti käpälöidä nuorta katutyttöä ja huusi: " Ukko hei! jätä tyttö rauhaan tai vietät eunukkina koko loppu elämäsi!"
Mies katsoi nolona ympärilleen ja poistui vähin äänin. Tyttö kiitti Helgaa ja juoksi tiehensä.
"hmh, ärsyttäviä nuo miehet.. ties mitä keksivät seuraavaksi" Helga sanoi pudistellen päätään.
Hän katsoi hymyillen poikaa joka söi omenaa innoissaan.
"sinulle taitaa maistua omena? minä rakastan omenoita" Helga sanoi hymyillen.
Sitten hän havahtui siihen että joku nyki hänen hameen helmaa. Pienen pieni, alle kuusi vuotias poika oli kädet ojossa hänen jalkojensa juuressa.
"mitä? ai sinäkin haluat omenaa?" Helga kysyi ja pikku poika nyökkäsi innoissaan. Hänen olisi tehnyt mieli sanoa ei, mutta katsoessaan Iliasta, hän ei voinut kieltäytyä.
"Hyvä on.. mutta turha tulla toista kerjäämään!" Helga sanoi ojentaen pojalle omenan.
Poika kumarsi ja kiitti ja juoksi omena kädessä pois.
"he, toivottavasti tässä ei kohta ole jono orpoja, käsi ojossa odottamassa ruokaa" Helga sanoi naurahtaen.
"muuten.. varo ettet putoa kaivoon" Hän lisäsi ja nyökkäsi kohti kaivoa.

//noo, ei se nyt kauhee rikos ookkaan vaikka kauheen pitkää ei tuliskaan ^^ kunhan ei mtn kolmen rivin kommentteja x'D //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 08 Joulu 2007, 23:03

Ily yllättyi hiukan, kun Helgaksi esittäytynyt nainen ilmoitti olevansa ennustaja. Se sai poikatytön hermostumaan hiukan - ehkä ennustajilla oli kykyjä lukea toisten mieliä kuin avointa kirjaa! Tai nähdä toisten ajatukset katsomalla silmiin. Ily tosin epäili hiukan näitä molempia ennakkoluulojaan, sillä Helga tuskin istuskelisi juttelemassa niitä näitä kerjäläisen kanssa, jos tällä olisi kyseisenlaisia voimia.
Ily seurasi vaitonaisena, kun Helga karjui nuorelle miehelle, ja kun tämä ojensi pikkupojalle omenan. Aika hyväsydäminen tyyppi, tuskin pitäisi kamalasti pelätä, hän tuumi ja rentoutui hiukan. Hän viskasi omenanraadon maahan ja tiiraili taivaalle. Aurinko oli juuri kipuamassa taivaalle ja levitteli säteitään kaupungin kaduille. Ily mietti, pitäisikö hänen jäädä yhä juttelemaan hiukan pelottavan ennustajan kanssa, mutta päätteli sitten ettei siitä ole haittaa, ja ennustaminen kuulosti kiehtovalta aiheelta.
"Ennustaja, ihanko totta?" hän sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen. "Minä, hm, en ole koskaan tavannut ennustajaa", hän sanoi heilutellen paljaita jalkojaan. "Onko totta, että ennustaja pystyy lukemaan ihmisten ajatuksia?" hän kysyi hiukkasen uskaliaasti ja odotti henkeään pidätellen vastausta. Huomasi kyllä, että kakara oli hiukan tietämätön maailman menoista. Mutta, Ily tuumi, eihän se niin vakavaa olisi jos nainen tosiaan osaisi lukea ajatuksia. Eihän hänellä oikeastaan ollut mitään erityistä salattavaa - sukupuoli ja oikea nimi olivat sellaisia asioita, joista voisi nokkela ihminen päästä miltei yhtä nopeasti perille. Ily haroi mietteliäästi takkuisia, valkeita hiuksiaan, jotka kyllä näyttivät maantienruskeilta kaiken mudan ja pölyn johdosta.
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 08 Joulu 2007, 23:51

Helga

"vai lukea ajatuksia! älä naurata, emme me sellaiseen pysty! mutta osaan lukea tulevaisuuden, tiedän tämänhetkisen ja menneen... tosin en nyt tästä vain voi sanoa onko sinun elämässäsi ollut mitään ihmeellistä vai ei, siihen tarvitaan kristalli pallo" Helga selitti vaikuttuneena siitä että poikaa kiinnosti asia.
Sitten helga alkoi selittämään korteista ennustamista, kädestä ennustamista, tarot korteista ja kaikesta mahdollisesta.
Lopulta hän päätti lopettaa, ettei pitkästyttäisi Iliania kuoliaaksi. ties vaikka ipana hyppäisi kaivoon päästäkseen eroon Helgasta.
Helga kaivoi omena pussiaan ja otti esiin toiset omenat.
"sinulle varmaan maistuu vielä, vai?" Helga sanoi jättäen toisen omenan kaivon reunalle odottamaan että Ilian ottaisi sen.
Hän alkoi itse mussuttaa toista omenaa ja katseli torille.
"hmm, alkaa tulla aamu ruuhka" Helga totesi katsoessaan ympärilleen.
Tori alkoi täyttyä väestä ja pikkuhiljaa se oli jo aika täynnä. Myyjät huusivat kilpaa tarjouksia ja ihmiset ostivat sen mitä kerkesivät.
"no kerroppa, oletko elänyt koko ikäsi täällä?" Helga kysyi haukatessaan omenaa.
"sinulla on muuten aika likaiset hiukset..." Helga huomautti katsoessaan hänen hiuksiaan.

// duh, taas tuli aika lyhyt .__.' //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 09 Joulu 2007, 10:49

Ily helpottui, kun Helga ilmoitti, ettei pysty lukemaan ajatuksia. Sitten hän kuunteli kiinnostuneena, kun ennustaja kertoi ennustamisen eri muodoista. Hän ei ollut kuvitellutkaan, että tulevaisuutta voisi ennustaa niin monin eri tavoin - Ily oli kasvanut tavallaan tynnyrissä, vaikka asuikin kadulla.
Kloppi ilahtui, kun Helga tarjosi toista omenaa, ja hän otti sen vastaan kiitollisena. Hän ei ollut syönyt vähään aikaan mitään, eilisilta oli ollut erittäin vähätuloinen.
"no kerroppa, oletko elänyt koko ikäsi täällä?" Helga kysyi, ja Ily vilkaisi tähän nopeasti ja huomasi että naisen ilme ei ollut millään lailla epäkohtelias. Kysymykseen saattoi siis vastata vailla huolta. "Jonkin aikaa", Ily sanoi olkiaan kohauttaen. "Vanhempani eivät kai pitäneet minusta, joten he laittoivat minut säkkiin ja heittivät mereen, mutta joku vanha nainen pelasti minut." Tämän osan tarinasta hän oli päätellyt itse, hän ei ollut kovin perillä menneisyytensä alkuajoista. "Ei se nainen ollut kovin mukava, enkä minäkään hänen mielestään, joten hän ajoi minut ulos joskus vuosi sitten tai niillä main", hän jatkoi.
Ily venytteli aamuauringossa ja salli itselleen pienen hymyn; hän istui syömässä omenaa ennustajan kanssa kaivon reunalla - tilanne oli aika hauska, hän tuumi. Sitten Helga mainitsi jotain hänen hiuksiinsa liittyvää.
"No joo, ei hiusten likaisuudella ole niin väliä", hän sanoi välinpitämättömästi ja väläytti Helgalle häpeilemättömän virnistyksen. Sitten Ily nojasi taakse ja katsoi taivaalle. Hän oli aina pitänyt pilvien katselusta; ne näyttivät koostuvan eri kerrostuksista, pilvet olivat monimutkaisia rakennelmia, jotka-
Sen pidemmälle ei Ily päässyt, kun hän huomasi nojanneensa hiukan liian taakse. Hänen tasapainonsa horjui, ja hänen kätensä haparoivat ilmassa kuin tukea etsien, mutta sitä löytämättä. Maisema vilahti hänen kasvoissaan, kun kloppi katosi kaivoon uikahduksen säestämänä.
Ily putosi pää edellä, joten hän ei nähnyt oikein mitään, ja kaivon pohjalla oli todella pimeää. Hän ei siis voinut arvata, milloinka iskeytyisi vedenpintaan. Kuului molskahdus, ja Ily räpiköi vedessä. Hän ei ollut melkein koskaan uinut, eikä osannut uida kunnolla vieläkään, joten ylhäältä saattoi kuulla epätoivoista räpistelyä. Onneksi kaivo oli suuri, ja Ily pieni, ja hän mahtui kääntymään kaivossa niin, että pää oli vedenpinnan yläpuolella.
Ily näki yläpuolellaan rinkulan ja päivänvaloa. Ja päivänvalon ja Ilyn välissä oli useita metrejä, seinät olivat liukasta kiveä eikä hän osannut uida.
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Joulu 2007, 15:32

Helga

Helga oli hetken aikaa hiljaa, kuunnellessaan Ilianin elämän tarinaa.
"oh, ompa sinulla ollut rankka elämä, Ilian... Ilian?" Helga alkoi katsella ympärilleen, etsien Iliania joka joka juuri oli kadonnut jonnekkin.
Sitten Helga kuuli sen mitä eniten pelkäsi; Molskahduksen.
"voi herran pieksut" Helga sanoi ääneen hypäten pois kaivon reunalta, kyyristyen katsomaan sisälle kaivoon.
"Ilian?! Ilian oletko kunnossa?!" Helga huuteli alas kaivoon.
"Tartu ämpärin naruun kiinni! niin et ainakaan huku!" Helga huusi.
Hän katseli sisään, syvään kaivoon ja toivoi näkeväsä edes vilauksen pienestä pojasta joka oli kaivon pohjalla.
Sitten Helga kääntyi ja katseli ympärilleen.
"Hei! te siellä, tulkaa auttamaan.. lapsi tippui kaivoon!" Helga huusi kahdelle rotevalle miehelle.
Miehet kävelivät kaivon luokse ja suostuivat auttamaan.
"Hyvä!" Helga sanoi ja kyyristyi taas kaivon puoleen.
"Ilian! Koita saada kunnon ote mäpäristä, vedämme sinut ylös! Okei?!" Helga huusi ja jäi odottamaan vastausta.
Hetken hänsetä alkoi tuntua siltä että Ilian ei kuullut häntä, joten hän huusi saman vielä kerran uudestaan.
"mitä nyt?" Toinen miehistä kysyi.
"Me odotamme että hän vastaa, aasi" Helga tuiskaisi miehelle katsoen kaivoon.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 09 Joulu 2007, 16:59

Ilyn pää vajosi ja taas nousi. Hän räpiköi hurjasti, jottei vajoaisi vedenpinnan alapuolelle. Vesi oli kylmää, ja vaatteet painoivat kuin lyijy. Hän kuuli jotain ääntä ja hälinää yläpuoleltaan, toivottavasti joku auttaisi hänet ylös kaivosta ennen kuin vesi kohmettaisi hänet aloilleen.
Ily yritti kuunnella ja katsoa ylös. Hän vilkaisi ylöspäin ja näki Helgan kasvot - tai niin hän ainakin oletti, vaikka näkikin vain mustan hahmon piirtyvän auringonvaloa vasten. Helga huusi jotain, ja hiljalleen sanoma uppoutui Ilyn paniikkitilassa oleviin aivoihin: tartu ämpärin naruun.. Hän haparoi ja yritti etsiä jotakin kiinnekohtaa. Ilyn pää vajosi, ja hänen suuhunsa tulvi kylmää vettä. Hän ponkaisi pinnalle, yski ja etsi köyttä, johon tarttua kiinni.
Sitten hänen sormensa tavoittivat sen, ja Ily hilasi kylmästä kankean ruumiinsa köyden vierelle. Hän tarrautui köyteen kuin ei koskaan aikoisi päästää siitä irti, ja hänen hampaansa kalisivat. Hän tavoitti ämpärin reunan ja tarttui myös siihen kiinni, mutta se keikkui uhkaavasti, ja Ily päätti pitää mieluummin köydestä. Periaatteessa hän olisi voinut ryömiä ämpäriin, hän oli niin pieni että melkein mahtui siihen - ainakin jalat olisivat mahtuneet - mutta pari kertaa yritettyään hän totesi että oli aivan liian kankea.
Helga huuteli taas jotakin, ja Ily terästäytyi ja yritti kuunnella hampaittensa kalinan ylitse. Jotain ylös vetämisestä.. Sehän sopi, hän ajatteli. Hän yritti vastata, mutta ei saanut ääntä. Helga huusi uudestaan, ja Ily ravisteli päätään. "Joo", hän yritti huutaa, mutta se kuulosti enemmänkin käheältä uikahdukselta. Vetäisivät nyt äkkiä hänet ylös, pois täältä kylmästä.. Ily lujitti otettaan köydestä ja ämpäristä ja valmistautui nousemaan.
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Joulu 2007, 18:57

Helga

Helga ei kuullut vastausta, ainakaan kunnolla.
"juman kekka, nostakaa jo, jos se kerran elossa on ni kai se jo kiinnikkin pitää!" Helga sanoi miehille jotka alkoivat vetämään köyttä.
" Pidä kiinni! Me nostetaan sut ylös!" Helga huusi alas kun miehet vetivät köyttä.
Siinä sitten kului pari erittäin pitkää, epätoivoista ja tuskallista minuuttia. ämpärin painosta päätellen Ilian oli kiinni köydessä. Miehet kiskoivat minkä kerkesivät ja pari miestä tuli jopa heidän avukseen, ihan varmuuden vuoksi.
"HA! ei se poika mikään norsu ole!" Helga sanoi tämän nähdessään. Lopulta alettiin vetää viimeisiä metrejä ja Helgan katsoessa takaisin kaivoon hän näki Ilianin päälaen.
"Vetäkää vielä vähän!" Helga huusi miehille. enää metri, puoli, sitten Helga tarttui Iliania kainaloista ja nosti pojan maahan.
"minähän varoitin siitä kaivosta! Ei kai sinuun sattunut? Oletko kunnossa? voi herran piekust, olet ihan märkä" Helga aloitti pommituksen.
Kyläläisiä kerääntyi Helgan ja Ilianin ympärille ihmettelemään. Yksi miehistä katsoi Iliania hetken aikaa ja rääkäisi sitten ilkeästi: "Pelkkä katurottako me pelastettiin?! Olisi saanut jäädä sinne!"
Silloin Helgalla napsahti. Hän nousi ylös, käveli miehen luo ja löi tätä oikein kovaa poskelle.
"senkin sika! kunnioittaisit elämää kun sellainen on kerran suotu!" Helga huusi naama punaisena ja palasi Ilianin luo.
"Ei tässä nyt kuolemassa olla! menkää muualle!" Helga huusi väkijoukolle, sillä hän ei yhtään pitänyt suurista väkijoukoista.
Ihmiset alkoivat hajaantua, vähitellen, mutta kumminkin. Helga suuntasi katseensa taas poikaan ja tämän silmiin. Silmät olivat kuin tytöllä ja Helgaa alkoi epäilyttämään.
"Kuules.. et kai vaan oo narrannu sukupuoles kanssa?" Helga sanoi hymyillen, samalla taputtaen Iliania päähän.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 09 Joulu 2007, 23:11

Ily takertui köyteen, ja hitaasti hän tunsi nousevansa ylös. Hän puristi köyttä ja ämpäriä vielä kovempaa ja takertui jaloillaan ämpärin ympärille, mutta olo oli silti erittäin horjuva. Kului tuskallisia minuutteja, kun hän nousi hitaasti ylöspäin, Ily pelkäsi koko ajan että köysiventtiiliin tulisi jokin vika ja hän putoaisi alas kuin kivi eikä enää nousisi ylös. Hän kohotti katseensa ylöspäin, hän näki Helgan kasvot ja sinisen taivaan. Ja sitten hän olikin jo ylhäällä; Helga kiskoi hänet kainaloista kuiville, ja hän taivutteli sormensa irti köydestä. Ilyn kämmeniin oli ilmestynyt jäljet, kun hän oli pidellyt henkensä edestä kiinni köydestä.
Illy laskettiin maahan, ja Helga kyseli kaikkea epämääräistä. Kloppi itse vain tunki jääkylmät sormensa kainaloihinsa karkottaakseen kylmän, mutta eipä se paljoa auttanut. Hän mumisi jotain vastaukseksi ja ravisteli päätään niin, että vesipisarat lensivät.
Sitten Ily kuuli jotain erittäin ilkeää; sellaista mitä hän kuuli usein, mutta se sai aina hänet yhtä vihoihinsa. Jos hän ei olisi tärissyt kylmästä kädet heikkoina köyden puristamisesta, hän olisi rynnännyt tuon epäkohteliaan ihmiset kimppuun ja kynsinyt tämän naaman verille, ainakin jos olisi yltänyt niin korkealle. Mutta hänen oli tyydyttävä mulkaisemaan miestä mahdollisimman loukkaavasti silmät vihaa leimuten. Helga hoiti kyllä asian hänen puolestaan vallan mainiosti, mutta kloppi olisi mielellään antanut kaverille aimo potkun takapuoleen.
Sitten Helga katsoi häneen, ja hänen kasvoillaan vilahti epäilys. Ily masentui hiukkasen, mutta ei antanut sen pilata hänen päiväänsä, vaikka se olikin jo aika.. vetinen. Hän mutristi huuliaan tyytymättömästi ja sanoi kalisevien hampaidensa lomasta: "Ehkä. Eihän sitä koskaan tiedä."

Optimisti kun oli, Ily alkoi nähdä asiaa valoisammalta kannalta: eihän kaivoon pudonnut joka päivä, ja se oli tavallaan aika hieno kokemus, pystyipähän kehuskelemaan pudonneensa kaivoon ja että ihka aito ennustaja onki hänet kuiville. Oli kaunis, aurinkoinen aamu, ja hän oli saanut jo kaksi omenaa ihan vain rupattelemalla. Ehkei päivä ollutkaan aivan niin pilalla kuin hetki sitten oli tuntunut.
Mitäs nyt? Pitäisikö hänen esitellä itsensä uudelleen, kun sukupuolikin oli paljastunut? Ei, Ily päätti, jos Helgaa nimet kiinnostivat niin udelkoot jos siltä tuntuu. Hän vilkaisi ympärilleen ja pani merkille, että väkijoukko oli jo lähes hajaantunut. Hetken tuumittuaan kloppi nousi seisomaan ja ravisteli kylmiä jäseniään saadakseen ne lämpiämään. Märät vaatteet eivät lainkaan auttaneet asiaa, ne vain tarrautuivat iholle.
"Ainakin sain kylvyn", Ily totesi poissaolevana vilkuillen ympärilleen. Jotkut loivat yhä uteliaita katseita, mutta siinä kaikki.


// ..Eikä sitä joka päivä pääse pudottelemaan lapsia kaivoon ^^ //
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 14:25

Helga

"näääh, antaa olla, eihän se minun asiani ole, mikä sinun nimesi on" Helga sanoi hymyillen.
Hänelle oli aivan sama, oliko poika.. tai tyttö ihminen taikka haltija, kunhan hän oli vain turvassa. Hetken Helga oli jo pelännyt mahdollisuutta että häntä olisi syytetty murhasta.
"ha, kylvyn.. on sitä parempiakin tapoja ottaa kylpy, tyttöseni" Helga sanoi tehdessään lopullisen päätelmän Ilianin sukupuolesta.
"mutta, sanoppa nyt tyttönimesi, Ilian kuulostaa pojan nimeltä, näin minun korvaani" Helga sanoi noustessaan ylös.

Helga katseli ympärilleen, tori näytti taas vähän rauhallisemmalta, aamuruuhkan jälkeen.
Aurinko paistoi mukavasti lämmittäen Helgan mustia hiuksia. Sitten Helga ojensi kätensä kohti Iliania.
"luulempa että sinulla on kylmä.. tule mukaani niin pääset lämpimään ja saat jotain lämmintä juotavaa, mikäli vain haluat?" Helga sanoi hymyillen, odottaen että Ilian tarttuisi häntä käteen.
Helgaa häiritsi ihmisten katseet. mutta hän ei tällä kertaa aikonut välittää niistä.

// nii, kerranhan sitä kaivossa käy ^^ siirrytäänkö pelaamaan Helgan talolle? =) mikäli hahmos suostuu ^^ sori tuli aika lyhyt =| //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 10 Joulu 2007, 17:09

Ily värjötteli aamuauringossa ja katseli taivaalle mietteissään. Hän mietiskeli laiskasti, miksi se mies oli sanonut että hän olisi voinut jäädä kaivoon - luulisi ruumiin pilaavan juomaveden alta aikayksikön, ja tämä kaivo toimi monen perheen vesilähteenä.
Ily ravisteli päätään ja repi itsensä takaisin todellisuuteen. Hän mutristi suutaan tyytymättömänä, kun Helga sanoi "tyttöseni" - hän oli pukeutunut pojaksi pitkälti päästäkseen eroon noista rasittavista lisänimistä. Mutta tämän kerran hän antoi anteeksi ennustajalle, olihan tämä sentään pelastanut hänen henkensä ja antanut kaksi omenaa.
Helga kysyi hänen nimeään, ja hetken emmittyään Ily sanoi: "Voit kutsua minua Ilyksi." Oikeat nimet olivat yleensä ottaen hyvin pitkiä, ja monimutkaisten rimpsujen lausuminen hidasti vain asian esille tulemista, etenkin jos lausuja oli jotenkin hidasjärkinen. Hän ei tosin uskonut Helgan olevan hirmu hidasälyinen, mutta hän oli puhunut täysien jauhopäidenkin kanssa ja tiesi, millaista tuskaa se oli.
Yllättäen Helga ojensi kätensä ja pyysi Ilyä mukaansa. Kakara empi hetkisen, mutta päätteli ettei siitä olisi haittaakaan ja kuluipahan aikaa, katulapsen elämä ei ollut oikein muuta kuin ruoan hankkimista ja ajan kuluttelua. Ja sitähän hän teki koko ajan, tavallaan.
"Kaipa se sopii", Ily sanoi ykskantaan ja tarttui Helgan käteen lähtien seuraamaan tätä.


// Siirrytään vain, sinä saat aloittaa töpön ;3 //
Anonymous
 



Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron