Kirjoittaja Crystal » 18 Kesä 2009, 15:51
Cheryl oli jo likomärkä, kosteus tuntui jopa paksujen saappaiden läpi. Hän värisi vilusta. Vieraan kysyessä, mistä hän tietäisi ettei tämä kuulu juoppoihin ja varkaisiin, tyttö kohautti vain olkiaan. "En tiedäkään, mutta toivon että et kuulu." Cheryl sanoi ja todellakaan hän ei voinut muuta kuin toivoa. Tyttö katsoi noihin värittömiin silmiin ja toivoi löytävänsä vastauksen sieltä, mutta vieraan silmissä oli vain välitön, yhdentekevä katse ja se sai Cherylin hiukan hämmentyneeksi. Yleensä silmistä näki, mitä ihminen ajattelee ja valehteleeko vai ei, mutta näiden, oikeastaan aika suloisten, silmien katsetta Cheryl ei osannut tulkita. Tyttö säikähti omia ajatuksiaan.. Vai suloisten, jospa kuitenkin pysyisit asiassa hän komensi itseään.
Vieraan kysyessä luottaisiko Cheryl tarpeeksi häneen seuratakseen, tyttö pystyi vain nyökkäämään ja sanoi: "No eihän minulla ole kovin montaa vaihtoehtoa, jos en halua sairastua tai jotain pahempaa.." Näin sanoessaan, tyttö vilkaisi molemmille sivuille, kuin tarkistaakseen näkyikö siellä verenhimoisia murhaajia, puukot kädessään. Vieras oli kävellyt jo jonkin matkan päähän, kun Cheryl pinkaisi juoksuun huomattuaan jääneensä yksin.
Tyttö saavutti miehen pian. He kävelivät vierekkäin, Cherylin vilkuillessa vähän väliä taakseen, ettei heitä seurattu. He eivät puhuneet mitään ja hiljaisuus vaikutti nuoresta naisesta kiusalliselta, niinpä hän aloitti puhumisen esittelemällä itsensä. "Olen muuten Cheryl. Kuka sinä olet?" Tyttö kysyi ja katsoi saattajaansa.