Tämä ei ole lastenleikkiä
Art johdatti Twiggyn kaupungin läpi kohti linnaa. Art meinasi pari kertaa tippua katolta kun he laskeutuivat alaspäin, mutta sai juuri ja juuri pidettyä tasapainonsa. Linnan porteilla vartijat eivät vastustelleet heitä ja he pääsivät helposti ja nopeasti linnaan. Art kysyi matkalla yhdeltä vartijalta, tietäisikö tämä missä Aran herra oli. Vartija vastasi että Aran olisi kuninkaan salissa, miettimässä asioita.
Art johdatti Twiggyn kuninkaan salin oville, mutta ennen kuin avasi ovet, hän kääntyi Twiggyyn päin.
"Aran herra saattaa olla hieman äreällä päällä, varsinkin kun hävisi velholle.. joten älä rupea uhittelemaan.. ai niin, yksi juttu, älä sano häneä kuninkaaksi, sano herraksi, hän rinnastaa kuninkaan Haraldiin eikä pahemmin pidä ajatuksesta" Art sanoi hymyillen ja avasi ovet.
Aran istui tuolillansa, nojaten käteensä ja mietti syntejä syviä. Hän ei pahemmin ollut ilahtanut kenestäkään vieraasta jonka tänään oli nähnyt, mutta Artin näkeminen sai hänet hymyilemään.
"Art, sinua on aina mukava nähdä!" Aran sanoi nousten tuoliltaan ja käveli Arttia vastaa, tervehtien tätä iloisesti.
"samoin teitä herra Aran" Art sanoi iloisesti ja työnsi Twiggyn sitten eteensä.
"Tässä on neiti Twiggy, hänellä olisi yksi toive" Art sanoi Aranille.
Aran vilkaisi alaviistoon Twiggyä ja hymyili.
"mitän nuori keiju herraltansa haluaa?" Aran kysyi laittaen kätensä taakseen ja jäi odottamaan Twiggyn vastausta.
// ja jatkuu >8D //
Pelitilanne
Seuraa saa myös kysellä yksärillä!
Typotus ala Aksutus