Jatkoa tarinalle kolmella sanalla

Keskusteluille tarkoitettu alue. Keskustelujen luonti on vapaata, mutta katsothan ennen keskustelun aloittamista, onko foorumilla jo samankaltainen ”töpö” olemassa.
Muistetaan hyvät käytöstavat, eikä pyritä loukkaamaan ketään tieten tahtoen, pidetään kiroilu ja herjaus minimissä, huomioidaan kaikki keskustelussa ja vältetään turhia konflikteja. Pidetään yhdessä yllä rento, ystävällinen ja leppoisa ilmapiiri.

Valvojat: Crimson, Ivy, Agna

ViestiKirjoittaja Maryan` » 23 Joulu 2008, 02:28

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut..
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Morado » 23 Joulu 2008, 02:46

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi...
Morado
 

ViestiKirjoittaja Maryan` » 23 Joulu 2008, 03:37

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin.
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Joulu 2008, 14:11

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Morado » 11 Tammi 2009, 13:56

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä.
Morado
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 11 Tammi 2009, 17:46

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä. Surullisena taruolento katsoi
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Agna » 07 Heinä 2009, 16:49

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä. Surullisena taruolento katsoi ihmisen sinisiin silmiin,
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Linn » 07 Heinä 2009, 17:34

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä. Surullisena taruolento katsoi ihmisen sinisiin silmiin, jotka vuodattivat kyyneliä.
Linn
 

ViestiKirjoittaja Agna » 07 Heinä 2009, 17:42

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä. Surullisena taruolento katsoi ihmisen sinisiin silmiin, jotka vuodattivat kyyneliä. Lohikäärme mietti, miksi
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Juketsu » 08 Heinä 2009, 00:35

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä. Surullisena taruolento katsoi ihmisen sinisiin silmiin, jotka vuodattivat kyyneliä. Lohikäärme mietti, miksi ihminen oli niin
Juketsu
 

ViestiKirjoittaja Agna » 11 Heinä 2009, 00:43

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä. Surullisena taruolento katsoi ihmisen sinisiin silmiin, jotka vuodattivat kyyneliä. Taruolento mietti, miksi ihminen oli niin itkuinen. Sitten se

Se = taruolento
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja mmupu » 02 Elo 2009, 12:07

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä. Surullisena taruolento katsoi ihmisen sinisiin silmiin, jotka vuodattivat kyyneliä. Taruolento mietti, miksi ihminen oli niin itkuinen. Sitten se pökkäsi ihmistä kuonollaan
mmupu
 

ViestiKirjoittaja Juketsu » 02 Elo 2009, 21:43

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä. Surullisena taruolento katsoi ihmisen sinisiin silmiin, jotka vuodattivat kyyneliä. Taruolento mietti, miksi ihminen oli niin itkuinen. Sitten se pökkäsi ihmistä kuonollaan, jotta tämä saisi
Juketsu
 

ViestiKirjoittaja Agna » 03 Elo 2009, 09:23

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä. Surullisena taruolento katsoi ihmisen sinisiin silmiin, jotka vuodattivat kyyneliä. Taruolento mietti, miksi ihminen oli niin itkuinen. Sitten se pökkäsi ihmistä kuonollaan, jotta tämä saisi muuta ajateltavaa, sillä
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Pippuri » 25 Touko 2010, 17:57

Ylpeä taruolento tallusteli pitkin mutaista polkua, kun yhtäkkiä se näki mitä kummallisimman ihmisen. Ujosti se käveli lähemmäs ja koski siihen. Ihmeellistä kyllä, se ei tehnyt yhtään mitään. Se vain seisoi ja riiputti päätään alakuloisesti. Sitten ihminen nosti katseensa taruolentoon ja kosketti sitä niin nopeasti, että salamakin olisi ollut kateellinen. Taruolento halusi hypätä ihmisen syliin. Mutta ihminen ei antanut sen hypätä. Surullisena taruolento katsoi ihmisen sinisiin silmiin, jotka vuodattivat kyyneliä. Taruolento mietti, miksi ihminen oli niin itkuinen. Sitten se pökkäsi ihmistä kuonollaan, jotta tämä saisi muuta ajateltavaa, sillä olento oli kovin...
Pippuri
 

EdellinenSeuraava

Paluu Keskustelut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 17 vierailijaa

cron