Ophelia
Ophelia häkeltyi Blackin reaktiota tämän ristiin. Olihan Ophelialla ollut risti ennenkin! Olihan hänen alttarinsakin yläpuolella puinen risti... Aivan luonnollista näin papittarelle.
Samalla kun Black meni kauemmaksi Opheliasta, Ophelia otti askeleen taaksepäin kun huomasi Adanin silmien pilkehtivät innostuksesta.
Pian Adan heivasikin Blackin maahan ja näytti jo siltä että Adan olisi Ophelian kurkussa kiinni minä hetkenä hyvänsä, mutta ei... Adankin säikähti ristiä mitä Ophelia pitelikin nyt käsissään.
Samalla Black sylki heinää suustaan ja nousikin seisomaan, totta kai papittarella olisi risti! Ihme ettei pitänyt pyhitettyä vesitilkkaa mukanaan!
Ophelia oli ennestään kuullut että syy miksi pimeyden olennot kaikkosivat jumalaa saatika sitten ristiä oli se muistutus että nämä olennot tulisivat kuoltuaan palamaan helvetissä ja joutuivat ikuiseen kadotukseen ja sen ajan mitä nämä elivät oli kirottua elämää. Ophelia oli oppinut että jumala rakastaisi kaikkia, mutta tiesi ettei jumalankaan valo yltäisi pimeisimpiin kolkkiin missä nämä pimeyden olennot asustivat.
Opheliaa silti huolestutti Blackin reaktio, miksi tämä oli niin järkyttynyt rististä?
Ophelia katsahti säikähtäen räkättävään Adaniin joka selvästikin tiesi mistä oli kysymys. Adanin huuto olisi varmaan kantautunut kilometrienkin päähän ellei tuuli aroilla olisi ollut niin kova.
Black taas pysyi hiljaa, kunnes puhui jostain yksi neljännes osasta.
Vampyyri kaverini..? Se selittäisi itseasiassa lähes kaiken, Blackin nopeuden ja normaalia suuremmat voimat, mutta eihän Black ollut kokonainen vämpyyri? Vain yksi neljännestä? Eihän se silloin tarkoita että Black todella olisi vampyyri, eihän? Tosin, Ophelia ei tässä kohtaa välittänyt oliko Blackissa olisikin vampyyrin verta. Adan puolestaan ei mitään muuta ollutkaan kuin vampyyriä, Ophelialla ei ollut mitään syytä olla Blackia vastaan.
Ophelia mulkaisi Adaniin, turha tämän oli käännyttää Opheliaa Blackiä vastaan! Ophelia oli tiennyt kauan ettei Black ollut tavallinen ihminen ja oli myöskin varautunut siihen. Hah! Black oli pelastanut Ophelian hengen jo monesti, luuliko Adan tosiaan että Ophelia nyt seivästäisiä tämän? Ihan kuin pienellä tytöllä olisi edes mitään mahdollisuuksia.
Ophelia lähti ottamaan ripeitä askelia kohti Adania, antaen ristin roikkua vapaan tämän kaulalla, toivoen että se saisi Adanin kävelemään loitommaksi heistä.
"Sinua ei kaivata täällä! HÄIVY JO!" Ophelia huudahti katsoen vihaisesti Arania yläviistoon.
//WII AAR LIIVING IN ÄMEERICAA!//