Täältä jatkoa..
Elina oli ratsastanut tuon rinnalla jo kauan tämän päivän loppuun ja aurinko oli jo alkanut laskea uinumaan kukkuloiden taakse, eli tällä hetkellä kartanolla oli varmasti todella kaunis auringonlasku. Elina oli vähällä nukahtaa Yanan tasaiseen kävely tahtiin, mutta havahtui kun oksat raksahtelivat Yanan kavioiden alla. " Taidamme olla perillä" Elina sanoi ja haukotteli avaten hitaasti väsyneet siömänsä. Tämä kauhistui näkemästään, kaikkialla oli kuolleita puita ei yhtään niin kaunista kun Elina oli kuvitellut näkevänsä. Näiden oli tarkoitus mennä tuoreen kevään tuoksyiseen metsään, mutta nyt nämä olivat petoeläinten tulilinjalla ja niiden reviirillä. " Joko lähdemme pois tai jäämme keräämään tänne voimia? " Elina kysyi tuolta huokaisten. Elina katseli silmillään jotain mihin voisi rakentaa pienoisen "patjan", jos nämä jäisivät. Yana oli jotenkin levoton ja Elina tiesi, että joku petoeläin tarkkaili näitä juuri nyt. Elina kävi kaikkien metsässä olevien olentojen mieliä läpi, mutta metsässä oli juuri siinä kohtaa niin paljon lintuja ja muita ettei saanut yhteyttä mihinkään suden tapaiseen petoeläimeen.
" Helyana swa decfc fereq", Elina kumartui Yanan korvaan ja sanoi nämä sanat. Tämä arvasi, että Raakel miettisi varmasti mitä tämän sanoi ja käänsi kielen heti perään " Se tarkoittaa: Rauhoitu se ei ole täällä. Se rauhoittaa kummasti Yanaa, jos haluat että teen saman pienen loitsun sinun hevosellesi sano vain.".
// Tönkkö alotus sry -______- //