Kirjoittaja Ros » 16 Elo 2009, 13:10
Rudyard
Lily oli fiksu. Tyttö ymmärsi hetkessä, ettei kyse ollut siitä, että mies tarvitsisi juotavaa. Tuo ymmärsi myös olla käskemättä miestä lähtemään, mikä sai Rudyardin hymyilemään tyytyväisesti. Hän saattoi rikkoa käyttäytymissääntöjä, mutta ainakaan vielä prinsessa ei ollut menettänyt hermojaan hänen säädyttömyydensä kanssa.
"Olet oikeassa", mies totesi. Vino hymy palasi pienesti hetkeksi kasvoille, muttei viipynyt niillä pitkään tytön siirtyessä lähemmäs. Tällä kertaa Lily teki sen oma-aloitteisesti. Sirot kädet hiipivät naamiolle, mutteivat kiskaisseet tuota ainakaan vielä pois. Tuollainen toiminta ei olisi ollut prinsessan mieleen - se olisi ollut aivan liian helppoa.
Rudyard kohotti kulmiaan tytön huomauttaessa ettei hän ollut kertonut tuolle nimeään. Se ei ollut tullut vastaan, hän ei ollut koskaan joutunut kysymään tytön nimeä, koska oli tiennyt lähes alusta lähtien tuon henkilöllisyyden. Lily ei suorastaan vaatinut häntä kertomaan nimeään, mutta katse, joka harhaili nyt miehen kasvoissa, pysähtyi muutamaksi hetkeksi tarkastelemaan tuon huulia ja päätyi lopulta jälleen kultaisiin silmiin, suorastaan vaati häntä antamaan jonkun nimen. Nimen, jolla tyttö voisi kutsua häntä.
"Kutsu minua Royksi", mies totesi pienen harkinnan jälkeen ja katseli hetken tyttöä. Tietenkin hän oli kertonut tuolle muun kuin oman nimensä. "Se kelvannee. Vai kuulisitko mieluummin oikean nimeni?"
Etunimen kertomisesta ei olisi miehelle paljoakaan haittaa. Kovinkaan moni ei tiennyt sitä, joten vaikka tyttö menisikin kyselemään Jerroldia, harva osaisi kertoa kuka oli kyseessä. Eikä miehellä ollut mitään salattavaa - jos prinsessa haluaisi kuulla hänen nimensä, hän ei voisi muuta kuin suostua tuon tahtoon.
Prinsessa tuli entistä lähemmäs eikä Rudyard väistänyt tuota. Hän ei halunnut vetäytyä kauemmas enää nyt, kun pystyi aistimaan neidon kehon suloisen lämmön lähellään.
"Olisiko minulla muuta vaihtoehtoa?" sotilas kysyi hymyillen. Kultaiset silmät ummistettiin hetkeksi. "Mutta toivoisin, että riisut sen itse, jos et voi hillitä uteliaisuuttasi."
Vieno hymy palasi kasvoille. Mies oletti, ettei tyttö tekisi sitä, vaikka tuon katseesta, joka porautui hänen silmiinsä, näki että tuo oli selvästi utelias.