Vahinkohaavoja

Sairastupa sijaitsee lähellä kokoustaloa. Tupa on tarkoitettu niin sotilaille, kuin tavallisellekin kansalle. Haltiat pitävät erittäin hyvin huolen siitä, ettei mahdolliset kulkutaudit pääse leviämään. Haavoittuneet voivat hankkiutua hoitoon tähän kauniin valkoiseen, rauhallisenoloiseen rakennukseen. Sisustus on raikasta ja hillittyä. Rakennus itse on kaksikerroksinen. Ylempi kerros ovat tarkoitettu aatelistolle, kun alimmassa kerroksessa hoidetaan tavallista kansaa. Sairastuvalla sijaitsee myös orpokoti, johon sodassa vanhempansa menettäneet lapset voivat hakeutua hoitoon. Haltioiden kaupungissa harvoin näkee kadulla eläjiä, elleivät jotkut välttämättä päätä asua mieluummin kadulla, kuin tietyssä paikassa.
Sairastuvalla työskentelee niin tavallisia hoitajia, kuin myös parantajia.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja suskari » 24 Elo 2009, 19:58

Kalmankoira

Jos se Kalmasta olisi ollut kiinni tuo olisi tappanut ihan kenet tahansa sinne luolaan ja ottanut pään mukaansa, ellei kysessä olisi ollut haltia. Aberec vain sattui olemaan huono onninen kun häneen törmäsi ja vielä siinä tilanteessa. Mutta aika näyttäkööt mitä hänen nykyiselle ajatusmaailmalle tulee tapahtumaan haltoita ja ihmisiä kohtaan, eihän tämä ajatus suinkaan ole vielä ihan lopullinen. Eihän hänellä ole vielä kunnollista näkemystä haltioista. Joten kaikki olkoot vain arvailuiden varassa ja niiden huhujen mitä hän on kuullut. Mutta jos hänen kuulemansa menevät harakoille... toisin sanottuna jos haltiat ovatkin ihan muuta kuin ystävällistä ja ymmärtäväistä väkeä, sekä kaikka muuta yhtä kivaa niin hän ei kyllä noita alkaisi auttamaan. Hän halusi tasoistaan kohtelua, jota hän ei kyllä saa ihmistenkään luona mutta hän tarvitsi turvapaikan itselleen. Eikä muuta ollut...

Kalma vilkasi haltia hoitsun suuntaan tuon hyssytellessä taas, että he sulkisivat turpansa. Kalma olisi tehnyt mieli näyttää kieltä tuolle, mutta jätti sen tällä erää tekemättä ettei nolaisi itseään täysin.
Aber sulki silmänsä ilmoittaen, että tästä jatkettaisiin aamulla. Millä aamulla? Kannattaisi ottaa poika kulta huomioon että hän oli yöeläjä. Eikä hän pitänyt siintä, että häntä tullaa kesken unien herättämään- hänestä tuli kiukkuinen kuin ampiainen ja äkkipikainen. Kalma huohati kuitenkaan sanomatta tuosta mitään ja katsahti rinnassaan olevaa reikää. Mitenköhän hän tuonkin sitten selittää? Ja sen että missä hän on oikein ollut koko yön... Hänet varmaan laitetaan pieneen kuulusteluun tämän jälkeen. Voi ku kiva.

Monen monen tunnin päästä Kalma sitten viimein kävi itsekkin nukkumaan, juuri ennen auringon nousua.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Agna » 03 Syys 2009, 18:28

Aberec

Yöstä tuli pitkä, kesti lähes ikuisuuden Aberin käydessä lähes kokoajan puoliksi valveilla, kunnes taas nukahti hetkellisesti. Pienen ikuisuuden jälkeen aurinko alkoi kuitenkin nousta, ja osui ikkunasta haltian silmiin. Aurinko häikäisi niin, että hänen oli pakko nousta tuolista, ja liian rivakan nousun seurauksena haavaan sattui aivan törkeästi. Aber laahusti sulkemaan verhoja, ja palasi sitten paikalleen haukotellen.
Kalmakin oli ilmeisesti ottanut nukkuakseen, vaikka haltia oli hetken epäillyt, saisiko tuo unta... Ja miksi niin? Ei hajuakaan, mutta järkikin sen sanoi, ettei Kalma ihan normaali ollut.

Haltian vierelle oli kaikessa hiljaisuudessa ilmestynyt hoitaja, joka ei ilmeisesti halunnut herättää Kalmaa - joka nyt ilmeisesti oli kaikille hoitajille sanomattakin selvä, jotta muut potilaat saisivat nukkua rauhassa. Hoitaja jätti hieman ruokaa pienelle pöydälle, ja Aber nosti siitä ensitöikseen pari hedelmää syötäväkseen. Hoitaja tutkiskeli haavaa perusteellisesti samalla kun haltia yritti saada aamupalaansa päätökseen, ja totesi sitten "Ilmoittakaa kun tuo herää", nyökäten toiseen mieheen. Aber hymyili leveästi ja nyökkäsi selvennykseksi.
"Onkos siellä kukaan hereillä?" hän kysyi tökkäisten hieman Kalmaa sormellaan. Ties vaikka tuo olisi syönyt hänen kätensä, jos hän olisi alkanut tuota hereille ravistelemaan.

//Ultratönkkö, anteeksi kun ei edennyt osaltani.//
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja suskari » 05 Syys 2009, 15:48

Kalmankoira

Kalma tuhisi siinä Aberecin sängyn vieressä uniaan nähden, kun oli tuossa tunti takaperin saanut juuri unen päästä kiinni. Ja jos tuo haltan rontti olisi yhtään häntä tiennyt, tuo olisi jättänyt hänen herättämisensä suosiolla myöhemmäksi tai jättänyt kokonaan tekemättä. No Aberec ei sitä tiennyt, joten pitihän tuon mennä häntä tökkimään hereille ja Kalman ensinmäinen reagtio: kyljen kääntö ja jotakin omaa mumisten, vetäen vielä peiton korviinsa. Ei ollut hänen aikansa herätä, etenkin kun sattui tuossa tunti takaperin käymään nukkumaan.
...Sitten toiseksi ongelmaksi osottautui aurinko mikä paistoi kivasti valaisten koko huoneen ja sekös auttoi paljon hänen "yö" unia. Silmiään aavekoira ei kuitenkaan mennyt avaamaan, vaikka osittain olikin hereillä. Sokeutuisi vielä... Peitto vedettiin silmien päälle suojaksi ja sen alta Kalma murahti unisena: "Pistäisikö joku ne hemmetin verhot kiinni!"

//Ei mitään ja anteeksi tämänkin lyhyäkäisyydestä >_>//
suskari
 

ViestiKirjoittaja suskari » 01 Loka 2009, 18:35

//Kuukausi mennyt, joten peli on "kuollut" minun osaltani//
suskari
 

Edellinen

Paluu Sairastupa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron