Odotellessa...

Kuuluisa tai vähemmän kuuluisa Ophelian kappeli. Pieni ja sievä kappeli on jopa niin pieni että siellä tuskin mahtuu seisomaan. Sisällä on alttari ja kaksi tyynyä johon voi istua, tosin toinen on jo Ophelian istuimena. Sisällä on paljon kynttilöitä jotka luovat valoisan ja lämpimän, kodikkaan tunnelman. Sisällä on myös pieni kello, jota kuuluu soittaa jos esittää jumalille toiveen, maksusta tietysti. Opheliaa voi mennä tapaamaan synninpäästön merkeissä taikka muuten vaan keskustelemaan.

Valvojat: Crimson, Ivy

Odotellessa...

ViestiKirjoittaja Ivy » 02 Tammi 2008, 20:35

Ophelia

Saatettuaan Anemonen koko matkan kappelille ja päästettyä tämän lopulta sisään, Ophelia pyysi että Anemone odottelisi häntä vaikka istuutumalla yhdelle tyynylle samalla kun hän hoiti pari asiaa muualla.
Ophelia tapansa mukaan meni takahuoneeseen laittaakseen vettä kiehumaan, hän tarjosi aina teetä vierailleen ja tällä kertaa asetti myös pienen lautasen tarjottimelle johon asetteli yhden keksi pakkauksen jonka oli kylän leipomosta kerran noutanut, hän oli säästänyt sitä ihan siltä varalta että joku Anemonen kaltainen vieras tulisi joskus hänen luokseen käymään. Veden kiehuessa, Ophelia sulki ikkunan jonka oli lähteissään jättänyt auki tuulettaakseen huoneistoa, jos hän olisi sulkenut sen aikaisemmin niin huoneessa ei välttämättä olisi niin kylmä... Tuuli oli puhaltanut koko päivän hänen ikkunastaan sisään vaikka sää itsessään ei ollut erityisen kylmä.

"Tässä!" Ophelia kantoi tarjottimen kappelille ja tarjoili teen matalaan pöytään tapansa mukaan samalla istuutuen vastapäiselle tyynylle. Aamulle ennen Lilyn ja Blackin tapaamista Ophelia oli jättänyt suitsukkeet palamaan vanhempiensa muistolaattojen niin sanotuksi seuraksi. Tosin nyt ne olivat jo palaneet loppuun eikä Ophelia viitsinyt ottaa uusi sillä vähempikin riitti yhdelle päivälle kappelin hajustamiseen. Kuten yleensä, toivomus kellon ja seinällä olevan puisen ristin alapuolella olevassa alttarilla oli ikoneja niin neitsyt mariasta kuin pyhästä pietarista, suitsukkeiden pidikkeitä ja pieni ritilä jonne kolikko laitettiin jos halusi toivoa.
Vaikka kappelipuolella itsellään ei ollut ainuttakaan ikkunaa, se silti pysyi valoisana (toisinkuin Blackin asunto joita ikkunat eivät paljoa valaisseet).
"Kuinka... Kauan sinä olet ollut täällä?" Ophelia kysyi Anelta samalla kun nosti teekupin sormille ja piteli sitä käsissään.

//TO THE BAT MOBILE!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Tammi 2008, 21:06

Anemone

Ane seurasi kiltisti Opheliaa kappelille, vaikka hänen olisi tehnyt vielä mieli tutustua Blackiin.. toisaalta, häntä ei huvittanut jäädä Blackin kanssa kaksin samaa tilaan, ainakaan vielä.
Ane teki työtä käskettyä ja istui tyynylle, joka oli ihanan pehmeä ja suuri verrattuna hänen kokoonsa.
Ane alkoi innoissaan katselemaan ympärilleen, kaikki se tavara ja rekvisiitta mitä huoneessa oli, sai Anen hymyilemään entisestään.

Anen silmät kiiluivat ilosta kun hän näki keksejä lautasella, mutta ei kehdannut heti käydä käsiksi niihin, sen verran käytöstapoja hänellä oli. Hän nojasi käsillään pöytään ja katseli tarjotinta hetken aikaa, kunnes hän nojautui takaisin tyynylle istumaan.
"um... en ole aivan varma, kuukauden ehkä pari.. en ole laskenut päiviä" Ane vastasi kiltisti Ophelian kysymykseen.
"Asutko sinä täällä?" Ane kysyi innoissaan katsellen ympärilleen.
Sitten hänen silmänsä osui ikoniin alttarilla.
"Kuka hän on?" Ane osoitti sormellaan neitsyt marian kuvaa.
"Olen nähnyt hänet ennenkin.. unessa" Ane sanoi vilkaisten Opheliaan, odottaen että hän selventäisi Anelle tilannetta.

// OIIIOIOIOOOOO OIOIOOOOO //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 02 Tammi 2008, 21:37

Ophelia

Ophelia katsahti alttarille olkansa yli, Anen osoittamaan suuntaan ja huomasi ikonin johon oli maalattu neitsyt maria pitelemässä jeesus lastaan sylissä, lomepien päissä säteili kultainen sädekehä joka kuvasti näiden pyhyyttä.
Ophelia otti ikonin käteensä ja käännähti takaisin pidellen nyt ikonia käsissään, katsellen sitä kuin kadonnutta aarretta.
"...Hän on Neitsyt Maria, Jeesusksen, Jumalan pojan äiti." Ophelia vastasi ja asetti ikonin heidän välillään olevalle matalalle pöydälle ja käänsi katseensa Aneen.

Sitten Ophelia joutui hillitsemään nauruaan, pieni Ane oli niin pieni että tyyny jonka päällä hän istui näytti siltä että olisi aikeissa niellä tämän sisuksiinsa!
"Anteeksi!" Ophelia pahoitteli käyttäytymistään ja hillitsi itsensä.
"Niin ja asun minä..." Ophelia vastasi Anen aikaisempaan esittämään kysymykseen hymyillen, edelleen huvittuneena näystä ja nosti laskemansa teekupin jälleen huulillensa.

Hän olisi halunnut tietää enemmän tästä tytöstä, hän olisi halunnut tietää enemmän mitä enkelit olivat hänelle sanoneet taikka näyttäneet muttei uskonut että Anemonesta paljoa loppujen lopuksi irtoaisi, tämä oli jo sanonut ettei muistanut mitään taivaasta muuta kuin että siellä oli hyvin kirkasta, enkeleiden siivillä oli koko eroja ja voimat joita hän hallitsi oli tämä oppinut unien kautta.
"Aaa!" Ophelia muisti juuri mitä halusi kysyä samalla kun laski teekupin ehkä jopa äkkipikaisesti takaisin pöydälle.
"Mitä.. Osaatko sinä..." Ophelia epäröitsi, peläten että kuulostaisi törkeältä joten painoi kaksi etusormeaan yhteen;
"..Muutakin?" Ophelia sai kysyttyä, samalla kun demonstroitsi kysymystään luoden pientä valopallolta näyttävää 'suojakuplaa' sormiensa välille.

//tO BE, oR nOt To BE!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Tammi 2008, 22:01

Anemone

"muutakin" Ane toisti Ophelian perässä.
"Osaan, kai. Saan kukat kukkimaan.. ja eläimet pitävät minusta" Ane sanoi hymyillen.
"Sitten osaan tanssia!" Ane sanoi ja levitti kätensä.
"Osaan tanssia, he opettivat minulle" Ane sanoi heiluttaen käsiään innoissaan.
Ane osasi tanssia, joitakin tansseja ei edes tunnettu Cryptissä, mutta Ane tunsi kaikki tanssit mitä maa päällään kantoi.
Sitten Ane nojautui taas pöytään ja katsoi iloisena Opheliaan.
"Tiedätkö mikä on kivaa?" Ane aloitti "Tanssia kuunvalkossa kukka kedolla yöperhosten kanssa" Ane sanoi hymyillen.
Sitten hän nousi, käveli Ophelian viereen, ojensi kätensä ja koski Ophelian otsaa etusormellaan.
"Näytän sinulle" Ane sanoi ja sulki silmänsä.
Hetken päästä sormesta tuli pieni valo ja Ane näytti Ophelialle mielessään sen tapahtuman, Ophelia tulisi näkemään kaiken Anen silmin, mitä silloin kukka kedolla oli tapahtunut.

Kedolla oli sinertävä tunnelma, kuu valaisi valkoisia kukkia jotka hohtivat satumaisesti kuun valossa. Ympärillä lenteli valkoisia yöperhosia jotka myös hohtivat kuun valossa.
Ane piti sormeaan vielä hetken aikaa Ophelian otsalla ja irroitti sitten.
"Tuollaista siellä oli" Ane sanoi samalla kun istahti takaisin tyynylle.
"Mitä sinä osaat? osaatko muutakin kuin parantaa pipejä?" Ane kysyi ristiessään kätensä syliinsä.

// Haaallleluja! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 02 Tammi 2008, 22:39

Ophelia

Ophelia vain katseli tuppisuuna kun Ane levitti kätensä ja alkoi heiluttelemaan niitä, Ophelia ei olisi ihmetellyt jos Ane olisi lähtenyt tästä lentoon, hyvä että kädet näkyivät.
Opheliaa hymyilytti Anen iloisuus, pienet lapset olivat hyvin energisiä, Anae oli elävä todiste tästä ja Ophelia ei pahemmin itseään nuorempien kanssa ole ollut tekemisissä.
Ophelia vetääntyi hieman loitommalle ettei heidän otsansa olisi kolahtaneet yhteen Anen nojautuessa pöytään.
"Mi-mikä..?" Ophelia sai kysyttyä ennenkuin Ane kertoi yöperhosista kuunvalossa.
Ophelia seurasi katseellaan kun Anae nousi seisomaan ja käveli hänen vierelleen eikä Ophelia ollut ehtinyt varautumaan kun tämä tyttö jo painoi jo etusormensa tämän otsalle.

Ophelian silmät jäivät sepposen selälleen mutta kappelin seinien siasta hän näki kauniin kukkakedon joka kylpi kuusta hehkuavasta sinisestä valosta ja jonka kukat ja ruohikko heilahtelivat pehmeän tuulen mukana. Mielikuva jonka Ane hänelle näytti oli realistisempi kuin realistisin uni minkä Ophelia oli koskaan nähnyt. Perhoset olivat erityisen kauniita hohtaessaan kuusta heijastuvaa valoa, näky oli kaikinpuolin satumainen.

Anen irrottaessa etusormensa Ophelian otsalta, Ophelialta meni hetki tajuta mitä juuri oli tapahtunut ja kosketteli omaa otsaansa kumman tunteen takia jonka Anen kosketus oli siihen jättänyt ja räpäytteli silmiään ihmetyksestä.
"Minä..!" Ophelia aloitti samalla kun käänsi päänsä nyt pöydän vastapäällä istuvaan Anemoneen ja paransi lopuksi asentoaan omaan polvi-istuntoonsa.
Ophelia otti astetta keskittyneemmän ilmeen kunnes läimäytti kätensä yhteen ja erotti ne toisistaan luoden pienen, helmiäis hohtoisen, lasikuulahkon pallon tämän itsensä eteen, käsiensä välille ja kikahti.
"Osaan parantaa pipejä että sairauksia ja opein viime vuonna luomaan suojakuplia..." Ophelia sanoi ja hymyili iloisesti, samalla kun kumosi tekeleensä ja asetti kätensä pöydällä olevalle kupille.
"Uskon.. Tai pikemminkin toivon että oppisin enemmän sitten joskus tulevaisuudessa..." Ophelia sanoi naurahtaen kömpelösti, vilkaisi edelleen koskematonta keksilautasta ja otti siitä yhden, asettaen sen mukinsa viereen ja ojensi lautasta Anemonelle.
"Keksi?"

//...HARD ROCK!!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Tammi 2008, 22:56

Anemone, Lily&Black

Anemone katsoi lautasta hetken aikaa, mutta nappasi sitten yhden keksin ja alkoi nakertamaan sitä.
"Kyllä sinä varmaan opit, niin kuin minäkin!" Ane sanoi kun sai suunsa tyhjäksi.

Lily ja Black olivat tulossa kohti kappelia, Lily oli saanut keskustelunsa isänsä kanssa päätökseen. Vielä matkalla Lily ja Black juttelivat asiasta keskenään.

"Oletko sinä koskaan asunut tynnyrissä? Minun tynnyrini oli aika tilava, tosin sen katto vuosi.. kerran rotat meinasivat vallata sen, mutta minä ajoin ne tiehensä!" Ane selitti innoissaan, huitoen jälleen käsillään ympäriinsä.
Sitten Ane pysähtyi hetkeksi ja vilkaisi olakansa yli ovelle. Sitten hän käänsi katseensa Opheliaan.
"Joku tulee.. kaksi henkilöä" Ane sanoi, aivan kuin hän olisi kuullut kahdet askeleet.

Lily astui kappelin oven eteen ja koputti, Black tuli hänen vierelleen ja vilkaisi ympärilleen.
Tällä kertaa Lily päätti odottaa että joku tulisi avaamaan, vaikka prinsessa olikin, ei hänellä ollut oikeutta rynnätä toisten asuntoihin ilman lupaa.

// maaaaa on niin kaaauuuunniiiiis //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 02 Tammi 2008, 23:25

Ophelia

Ophelia nuarahti vaikkei tynnyrissä asumisessa mitään hauskaa ollutkaan, häntä vain kaummastutti kuusi-vuuotia pikku tyttö joka puhui lahonneesta tynnyristä kuin suuresta linnasta, jonks katto vaan vuosi.
"Ei minun kylässäni oikein ollut tynnyreitä..." Ophelia vastasi varovaisesti tajutessaan myös Anen kysymyksen. Sen pienen aikaa mitä Opheliakin joutui kadulla olemaan pienessä kylässään, hän ei ollut tarpeeksi onnekas löytämään itselleen tynnyriä, näin rutto aikaan niitä ei pidetty ulkosalla sillä pelättiin että sairaus leviäisi juomaveden mukana eikä siellä ennestäänkään oikein löytynyt ainuttakaan joka ei olisi jo kasaan hajonnut.

"Se on varmaan Lily ja Black!" Ophelia hihkaisi havahduttuaan Anen ääneen ja tömisteli ovelle kun kuuli koputuksen ovellaan ja avasi ulospäin avautuvat ovet niin että joutui itsekin astumaan terassille. Ophelia ei kehdannut heti oven avattuaan alkaa utelemaan kuinka kuninkaan juttusilla oli mennyt vaan siirtyi oven edestä peremmälle niin että nämä kaksi pääsisivät sisälle.
"No, mitä kuningas sanoi..?" Ophelia kysyi lopulta kun ei osannut tulkita näiden ilmeistä sitä suoraan.

//KIIRKAAS LUOJAAN TAAAIVAAS!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Tammi 2008, 00:12

Anemone,Black,Lily

Black jätti taas sauvansa ulkopuolelle kun kaksikko astui sisään, tällä kertaa Black ei humauttanut päätään kattoon. Black istui lattialle ja Anemone nousi tyynyltä, päästäen Lilyn istumaan siihen ja istui sitten itse Lilyn syliin.
Lily odotti että Ophelia tulisi paikalleen, ennen kuin sanoi mitään.
"Isä suostui!" Lily sanoi iloisesti samalla kun silitti Anen hiuksia.
"Saanko siis jäädä?" Ane kysyi Lilyltä katsoen tätä kasvot kohti kattoa.
"saat" Lily sanoi hymyillen, samalla halaten Anea.
Ane vilkaisi Blackiä joka istui lattialla jälleen lootusasennossa.
"Saanko sanoa sinua isäksi?" Anemone kysyi varovasti, saaden Blackiltä oudon katseen.
Black vilkaisi Anea, sitten Lilyä ja huokaisi syvään.
"Siitä vain, mutta Black olisi kyllä parempi" Black mutisi samalla kun hieroi niskaansa.
Anemone hymyili ja nousi Lilyn sylistä, käveli Blackin luo. Black katsoi hetken aikaa ihmeissään Anea joka pian istuikin hänen syliinsä. Lily hymyili nähdessään Blackin häkeltyneen ilmeen.
"Ane on nyt meidän lapsi, isä hyväksyi sen.. tosin meillä oli pitkät keskustelu aiheesta" Lily sanoi Ophelialle samalla kun Ane kyseli Blackiltä kaikkea.
"Mitä te teitte täällä sillävälin?" Lily lisäsi vilkaisten sivusilmällä Anea ja Blackiä.

// olen oomeenaaaa //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 03 Tammi 2008, 00:56

Ophelia

Ophelia sulki ovet Blackin ja Lilyn astuessa peremmälle ja sulki oven näiden perässä, tällä kertaa Blackään ei lyönyt päätän tapansa mukaan kattoon.
Ophelia käveli takaisin paikalleen ja jäi odottamaan että jompikumpi sanoisi jotain.
"Suostui?!" Ophelia toisti Lilyn perään ja katsoi kuinka Anemonen pää taipui Lilyyn. Tämä lapsi jäisi nyt tänne heidän kanssaan? Lilystä tuli nyt äiti? Black olisi nyt isä? Ajatus ei mahtunut Ophelian päähän, hän tunsi itsensä neljänneksi pyöräksi, se oli typerä tunne, miksi hän kohdistaisi kaiken tähän pieneen tyttöön, hänen tulisi olla iloinen tämän puolesta tämän saadessa vanhemmat ja... Hyvän kasvatuksen? Kyllä Ophelia tähänkin uskalsi luottaa, Lily oli lempeä ja Black opettavainen, varmaan siis kaikkea mitä Anen kaltainen lapsi tarvitsisikin, plus suojelua jota molemmilta kyllä löytyikin.

"Ai! Me vain juttelimme..!" Ophelia vastasi hieman viiveellä. Hän ei ollut juonut teetään loppuun, hänen ei tehnyt mieli.
"Kuningas siis... Miten-Siis..." Ophelia aloitti ja keskeytti ja aloitti uudestaan kunnes veti syvää henkeä saadakseen itsensä kasaan.
"Kuningas siis suostui?" Ophelia kysyi jälleen vaikka olikin saanut jo vastauksen sataan otteeseen. Hän ei halunnut myöntää sitä, mutta kummasteli ajatusta että Ane olisi nyt Lilyn ja Blackin tytär joka juoksentelisi ympäri hovia kutsuen Lilyä äidiksi ja Blackiä isäksi.
"Aa! Siis..! Sehän on hienoa!" Ophelia korjasi ennenkuin antoi Lilylle mahdollisuutta vastata ja yritti käyttäytyä mahdollisimman onnittelevasti.
Vale, vale, vale!-Ophelia kirosi mielessään, hän oli huono valehtelemaan.

//...//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Tammi 2008, 01:10

Anemone,Lily, Black

Black huomasi Ophelian oudon käytöksen, mutta ei osannut sanoa mistä tämä johtui.
"no siis" Lily aloitti vetäen syvään henkeä "Isä päätti suostua sillä olenhan vielä ala-ikäinen ja hänen oli vaikea kuvitella pikku enkeliään.."
"SELVÄ, asia tuli selväksi" Black keskeytti Lilyn.
Hän ainakin oli saanut selvää, miksi kuningas suostui, eikä halunnut edes kuvitella enempää asiasta ja nyt hän saattoi vain toivoa ettei Ane alkaisi kyselemään enempää.. saatika Ophelia, tosin Black oletti että Ophelia olisi sen verran järkevä.

Lilystä tuntui oudolta. Hän ei tiennyt oliko iloinen vai surullinen. Välillä hän unohti mitä oli tapahtumassa. Black taas oli suhteellisen rauhallinen, tosin hän ei pahemmin miettinyt asiaa.
"Mutta.." Lily aloitti jälleen "Ane ei voi periä kruunua, vaikka olisi viimeinen elossa oleva, koska hän ei ole verellistä sukua" Lily sanoi.
Tätä Black ei ollut ajatellut, kuka perisi kruunun jos kaikki perilliset olisivat poissa? Yleensä viimeinen elossa oleva kuninkaan suvusta sai määrätä seuraajansa, jos sitä ei olisi ilmestynyt ennen kuolinvuodetta.
"Tuota... kuka sitten perii kruunun?" Black kysyi nyt Lilyltä, hän halusi samantien saada vastauksen kysymykseensä.
"No se joka nimitetään seuraajaksi.. tosin jos se minusta olisi kiinni" Lily sanoi ja käänsi katseensa Opheliaan "Minä nimittäisin sinut seuraajakseni" Lily sanoi hymyillen.
Black vilkaisi Opheliaa, tästäkö hallitsija? Eihän siinä mitään vikaa ollut, mutta Blackin oli vaikea kuvitella Opheliaa kruunupäässä.
Ane oli nukahtanut Blackin syliin ja veti nyt sikeitä.

//,,, //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 03 Tammi 2008, 01:47

Ophelia

Ophelia kyllä tajusi mitä Lily oli sanomassa Blackin näin keskeyttäen hänet ja peitteli huvittuneisuuttaan.
Ane ei tulisi siis perimään kruunua koska ei ollut samaa verta kuninkaallisen suvun kanssa, Ophelialle ei tullut edes mielenkään kysyä kuka sen perisi, hänestä oli hyvin epätodennäköistä että kuningas saatika Henry tulisivat kuukahtamaan vielä vähään aikaan, varsinkaan Henry ja vaikka tämä kuukahtaisikin, Blackistähän tulisi silloin kuningas Lilyn tämän kuningatar ja Ophelia ei edes halunnut ajatella ettei tulisi enää näkemään näitä kahta enää koskaan.

"MITÄ!?" Ophelia huudahti ja alkoi köhimään keuhkoihin mennyttä teetä kuultuaan että Lily valitsisi tämän seuraajakseen.
"Lily! *köh* Miten sinä tuollaista olet *köh* ehtinyt ajattelemaan?" Ophelia kysyi ihmeissään ja jopa huolissaan peitellesään yskimistään, samalla kun pyyhki tästä aiheutuneita kyyneliä ja huomasi pienentää ääntään sillä Ane oli nukahtanut Blackin syliin. Ophelia sai kerättyä itsensä ja suoristi jälleen selkänsä.
"Ensinnäkin se on Henry joka perii kruunun. Jollei siis Aranilla nyt ole mitään taka-ajatuksia niin se on Henryn tehtävä jatkaa kuninkaallista sukua. Tuo on jo pelottavaa kuulla että olet ehtinyt ajattelemaan seuraajaasi." Ophelia selitti ja tuijotti Lilyä, puristaen teekuppia kämmeniensä välissä kunnes se räsähti kolmeen osaan.
"...Ups.." Ophelia sanoi nolona, ja laski sirpaleet tarjottimelle ja katsahti pienesti verta vuotaviin kämmeniinsä joissa oli pienemmistä sirpaleista johtuneita haavoja jotka pian umpeutuivatkin Ophelian kykyjen takia.
"Ne ovatkin vain savea..." Ophelia lisäsi huokaisten syvään, peitelläkseeb äskeistä kireyttään jonka takia kuppi oli murtunut.

//AAA<--- Ei ole ansa//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Tammi 2008, 02:04

Ane,Lily,Black

"no.. sitä tulee miettimään asioita, iltaisin" Lily sanoi kohauttaen olkapäitään.
Lily hieman hätkähti kun Ophelia rikkoi teekupin, Black oli aivan ihmeissään, hän ei uskonut että Ophelia koskaan rikkoisi mitään.
"Ostetaan sinulle uus.." Lily sanoi katsellessaan kupin sirpaleita.
"sitäpaitsi.." Lily aloitti jälleen "Henrystäkään ei koskaan tiedä.. hän ei pahemmin itselleen ole naista etsinyt, hän vain hyppii pitkin metsiä ja jos Aran tosiaan aikoo tappaa hänet, en usko hänen kerkeävän jatkaa sukua siinä ajasssa" Lily sanoi.

Black ei tiennyt mitä ajatella aiheesta, joten hän pysyi hiljaa. Hän huomasi vasta nyt että Ane oli nukahtanut hänen syliinsä. Jos hän olisi ollut oma ilkeä itsensä, hän olisi tuupannut ipanan pois sylistään.
"Lienee paras mennä jo nukkumaan päin.." Lily sanoi huomatessaan Blackin nostavan Anea sylissään.
"Anna hänet tänne" Lily sanoi ja ojensi kätensä Blackiin päin, joka nosti kevyesti Anen Lilyn syliin.
Lily otti kunnon otteen ja nousi ylös. Hän käveli ovelle ja vilkaisi taaksensa.
"Jutellaan huomenna lisää, Ophelia, voitko aamulla tulla huoneeseeni?" Lily kysyi ennen kuin lähti ovesta ulos.

Black istui hetken aikaa hiljaa, katsoen ovelle josta Lily juuri oli lähtenyt.
"Perhana" Black sai sanotuksi samalla kun käänsi katseensa pöytään.
"mitäköhän sitä tuli tehtyä.." Black mutisi ja vilkaisi Opheliaan.
"Oletko sinä kunnossa?" Black kysyi ja lisäsi "Vaivaako sinua jokin?".

// wtf ansa?"//
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 03 Tammi 2008, 02:53

Ophelia

"Ei tarvitse..." Ophelia vastasi ja yritti hymyillä, kyllä hänellä vielä kuppeja olisi, ei niistä pulaa ollut...
Ophelia irrotti katseensa sirpaleista ja siirsi ne takaisin Lilyyn ja kuunteli mitä tämä puhui. Totta tuokin, tosin Ophelia ei tiennyt että oliko haltijoiden vai naisten perässä hyppeleminen huonompi asia. Mutta Henryn kuukahdus ei vielä Lilyä pois laskenut ja Ophelia epäili että Lilyllä olisi ensimmäistäkään vihamiestä joka haluaisi hänet päiviltä poistaa.

Tosiaan, oli jo myöhä... Ophelian itse määräämä nukkumaanmenoaikakin lähestyi ja Black nostikin pian sikeästi nukkuvan Anen sylistään ja laski tämän Lily syliin.
"Aa! Tulen heti kun pääsen!" Ophelia huudahti ovelle josta Lily pian katosikin kantaen Anemonea sylissään kohti linnaa.
Black ei lähtenytkään samalla oven avauksella vaan jäi vielä kappeliin tuijottamaan ovea josta Lily oli juuri mennyt, kirosi ja mutisi jotain mistä Ophelia ei saanut selvää.

Ophelian kasvot käännähtivät Blackiin ja tuijotti tätä hetken aikaa ja lopulta tajusi mihin Black viittasi.
"Aahahaha..! Eeeh.. Olenko minä tosissani niin huono..?" Ophelia kysyi ääneen ja hieroi takaraivoaan nolona.
Kunnes vakavoitui, katsahti ovelle ja lopulta sirpaleihin jotka teekupista olivat vielä jäljellä ja alkoi yhdistelemään suurimpia palasia yhteen kuin palapeliä.
"...Minä vain..." Ophelia aloitti vaivalloisesti samalla kun yritti miettiä miten asian muotoilisi.
"Se on vain... kun reilut muutama vuosi sitten liityin hoviin ja reilun aikaa Lily on ollut ainoa ystäväni jonka kanssa olen leikkinyt ja nyt hän on kasvanut jo melkein aikuiseksi. En vain osaa kuvitella Lilyä äitinä näin äkkiä, saatika kahta parasta ystävääni tytön vanhempina jonka vasta tapasin..." Ophelia selitti hieman sekavaisesti ja katsahti jälleen Blackin.
"Älä käsitä väärin! Minä kyllä pidän Anemonesta! Mutta... Se vain tuntuu jotenkin oudolta..." Ophelia hidasti puherytmiään lauseen lopussa ja kuppi jota tämä yritti koota ajatuksienkäynnistämiseen hajosi jälleen palasiksi matalalle pöydälle.

//Sun piti sanoo "BBB" D<//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Tammi 2008, 03:05

Black

Black kuunteli hiljaa ja seurasi katseellaan kun Ophelia kasasi kuppia. Sitten hän hymähti ja vilkaisi Opheliaa. Hän nosti kätensä, heilautti sormiaan ja samassa teekuppi oli kasassa kuin uusi.
"Tuntuuhan se oudolta, uskon, mutta sinä et sentään joudu isäksi" Black sanoi katsellen tyhjästi eteensä.
"En olisi että koskaan tähän tilanteeseen tultaisikaan.. varsinkaan että adobtoisimme jonkun.." Black sanoi ja hätkähti hieman "Tai siis en uskonut että lasta tulisi ollenkaan kun siis nii.. antaa olla" Black selitti.
Sitten hän huokaisi syvään ja pyöritti niskansa, niin että naksahti.
Sitten Black katsahti Opheliaan.
"Vai ystävää? hmh, en olettanut sinun laskevan minua ystäviisi, mutta meneehän tuo." Black sanoi hymyillen lievästi ja jatkoi "Lily on jo melkein aikuinen, sitä en kiistä. Tuntuu kuin hän olisi kasvanut nopeammin, henkisesti meinaan. Vaikka hän onkin huolettoman oloinen, sen aistii hänestä, hän murehtii jotain" Black kertoi itsekseen.
Äkkiä Black kivettyi ja jäi tuijottamaan seinää.
"Perhana! Olin ihan unohtanut häät" Black sanoi napauttaen sormiaan.
"huoh, olisi kai helpompaa jos en olisi edes liittynyt hoviin" Black mutisi jälleen epäselvästi huokaisten.
"Lienee paras että minäkin alan lähtemään, sinua varmaan väsyttää jo" Black sanoi nousten ylös, tällä kertaa kolauttaen jälleen päänsä kattoon.
Black käveli ovelle ja vilkaisi Opheliaa jos tämä haluaisi vielä sanoa jotain.

// HAHAAAA! >8DDD //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 03 Tammi 2008, 04:13

Ophelia

Ophelian yrittäessä kasata kuppiaan takaisin kokoon ilman minkän sortin liimaa, Black sai sen takaisin kasaan vain heilauttamalla kättään ja Ophelian silmissä pyöri hetken kunnes tajusi kupin olevan jälleen ehjä.
Ophelia jäi siihen tuijottamaan ehjää teekuppia ja kuunteli Blackin sanomisia, kunnes katsahti tähän hieman kysyvästi kun tämä keskeytti lauseensa.

Ophelia hymyili takaisin, hieman väsyneen oloisesti tosin. Hän oli laskenut Blackin ystäväkseen jo siitä asti kun he onnistuivat karkaamaan Aranilta ensimmäistä kertaa, Ophelia ei tätä vihannut, ei ollut koskaan vihannutkaan, ainoastaan pelännyt.
Ophelia ei ollut ainakaan huomannut saatika aistinut Lilyssä mitään murehdintaa... Tosin Black oli aisteiltaan vähän omaa luokkaa ja pystyi varmaan huomaamaankiin Lilystä paremmin tämän mielialan mitä Ophelia.

Black oli menossa naimisiin lähipäivinä ja oli ehtinyt jo unohtamaan tämän.. Hetkinen..!
"Au~au~au!!" Ophelia parkaisi mielessään, hänhän heidät vihkisi, häät eivät siis tehneet tiukkaa yksin Blackille...
Black oli tekemässä lähtöään ja tällä kertaa kolautti jälleen päänsä kappelin matalaan kattoon.
"Se on edelleen matala..." Ophelia huomautti ennemminkin itsekseen kuin Blackille ja katsoi kuin tämä joutui kävelemään kyyryssä ovelle.
Ophelia otti tukea pöydästä samallakun nousi seisomaan, siirsi painoansa välillä jalalta toiselle ja katsahti sitten Blackiin. Hänellä oli paljonkin asioita mitä olisi halunnut vielä Blackille sanoa mutta ei väsymyksensä takia saanut ajatuksiaan koottua..
"Hyvää yötä" Ophelia sanoi viimein kaiken muun sijaan.

//Nuu!! Lilyn huone! Sä aloitat!! *KROOH!*//
Viimeksi muokannut Ivy päivämäärä 02 Helmi 2012, 15:13, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

Seuraava

Paluu pihakappeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron