Kirjoittaja Submarine » 24 Loka 2009, 20:40
Nähtävästi tässä ei oltu aivan vangin tasolla kuitenkaan, kun ruuankin suhteen sai tehdä peräti toiveita. Tarkalleen ottaen rotat söivät varmaankien vieläkin laajemmin kaikkea kuin ihmiset, vaikka Vanha Rotta olikin pysynyt tavallisesti hyvin yksinkertaisessa, halvassa ja yksitoikkoisessa ruokavaliossa. Palkkamiekan oli huono alkaa nirsoilemaankaan, jos halusi elättääkin itsensä.
"Lihaa. Leipää", Vanha vastasi, viitsimättä alkaa suuremmin edes pohtimaan asiaa - tai koettelemaan vieraanvaraisuuden rajoja. Kunhan nyt saisi jotakin kupunsa täytteeksi.
Ja sitten mies olikin poissa. Pimeässä sellissä Vanha Rotta ei tietenkään nähnyt tämän katoavan, mutta hengitystä ei kuulunut. Ovi ei ollut kuitenkaan auennut missään välissä. Niitä velhontemppuja taas. Hetken odoteltuaan rotta asetti käden seinää vasten, nousi ylös ja lähti seuraamaan sitä saadakseen paremman kuvan tilasta. Pieni se oli yhä, kovinkaan montaa askelta ei voinut ottaa. Tyrmiä ei, luonnollisesti, suunniteltu mukavuuden vuoksi, vaan pitämään rikolliset odottamassa rankaisua. Ohimennen Vanha tosin löysi laskiämpärinsä, johon oli tarkoitus tarvittaessa tehdä tarpeet. Kaikeksi onneksi se oli tyhjennetty aikaisemmin, sillä se löytyi kuin rotta potkaisi sen epähuomiossa kumoon. Olkoon siinä sitten, kai sitä voisi tarpeen vaatiessa käyttää.
Kun mies palasi takaisin, jostakin syystä tällä kertaa ovea käyttäen, istui Vanha Rotta jälleen nurkassa. Tällä oli ruokaa mukanaan, mutta rotta ei kuitenkaan noussut sitä hakemaan, ennen kuin ovi oli vedetty taas kiinni. Siinä oli lihaa, leipää ja vettä, kuten oli pyydettykin. Aivan tarpeeksi hyvä ateria päivän jäljiltä.
Vanha Rotta alkoi syödä, kiinnittämättä mieheen juurikaan huomiota. Ahmimiseksi sitä olisi ollut vaikea sanoa, mutta määrätietoista se kyllä oli. Syömistä, jonka tarkoituksena oli saada syödyksi. Vanha ei tuntenut mitenkään erityisen hyvin pöytätapoja, eikä noudattanut niitä vähiäkään. Ihmisten touhuja sellaiset. Siksipä rotta maiskuttikin, repi lihaa hampain, raapi kaikessa rauhassa itseään kesken kaiken ja pyyhki sormiaan itseensä ja seiniin sikäli, kun ei niitä imeskellyt.