Brining up some memories [sov]

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Brining up some memories [sov]

ViestiKirjoittaja Dogster » 17 Tammi 2010, 22:42

Copper

Mies oli aivan paikoillaan, kyykki itse asiassa. Odotti jotain... puolihaltia, jonka silmissä näkyi odotus, pysyi täydellisen aloillaan, aina siihen asti kun kuuli rasahduksen edessä päin. Hän liikahti keveästi, ja käsi eksyi painavan miekan kahvalle. Kohta, ihan kohta... Ja sieltä se tuli, jättipotti, hillitömän kokoinen villisika! Se syöksyi suoraan kohti tuhoaan, sillä ei ollut minkäänlaista aavistustakaan, että joku odotti sitä edessä päin. Copper astui sivuttain, suoraan tuon raivopään edelle, joka ei yhtään hidastanut vauhtia. Päinvastoin, aivan kuin tuo olisi yrittänyt nostaa vauhtiaan.
"Kiitos uhrauksestasi.", hän sanoi hiljaa, ja heilautti miekkaansa suoraan villisian päälakeen, kuin teurastaja konsanaan. Veri roiskahti inhottavasti, osittain käsille, vaatteille, ja naamallekkin roiskahti hieman. Olisi ollut toki paljon miellyttävämpiäkin tapoja hoitaa tämä, mutta tämä oli sialle kaikkein tuskattomin. Painava miekka murskasi kallon nopeasti, ja viikattemaiset kaksoisterät repivät aivot nopeasti ja lähes tuskattomasti muussiksi.

"Ilmeisesti minun täytyy käydä tänään pesulla.", hän totesi hiljaa, tajutessaan ettei ollut enään yksin. Hän nosti hieman etuhiuksiaan, joihinka oli tarttunut myös haisevaa sianverta, ja katsoi niitä sen enempää surkuttelematta. Laski alas, ja katsoi sitten kysyvästi sikaan. Se kannattaisi nylkeä nyt... miksei hän tajunnut ottaa mukaan kynsihanskojaan? Niillä olisi ollut hyvä nylkeä tuosta kaikki ylimääräiset palat pois...

[[suskariii~]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 18 Tammi 2010, 17:50

Urga Nagru

Urga Nagru ei osallistunut Copperin pikku metsästys hetkelle ollenkaan, sillä itse ei tähän hätään tarvinnut ravintoa, eli sieluja. Joten Copper sai hoitaa yksikseen metsästyksensä sillä aikaa kun tuon armas henkivartija vartijoi selustaa hieman kauempaa... istuen puun juurella kädet ja jalat puuskassa odottelemassa ja vahtia pitämässä. Ei sitä koskaan tiennyt milloin haltiat tai ihmiset pöllähtäisivät paikalle ja päättäisivät käydä päälle vaikka ihan omaksi huvikseen. Vinksahtaneita kumpikin osapuoli..
Mutta siinä odotellessaan Urga Nagru kapsutteli mustaa punasilmäistä korppiaan, tai oikeastaan sauvaansa joka oli istahtanut demonin luiselle polvelle istumaan. Urga Nagru silitteli hiljaisuudessa pienesti hymyillen korpin selkää ja päätä, kunnes hätkähti kun kauempaa kuului sian tuskainen vingahdus, mikä hiljeni kylläkin kuin seinään. Ilmeisesti Copper oli saannut jo jotakin...
Demoni nousi ylös paikaltaan samalla kun musta korppi lensi perinteiselle paikallensa kykkimään, eli Urga Nagrun olkapäälle istumaan. Demoni katosi ja teleporttaisi paikalle Copperin takavasemmalle tarkastellen nyt hiljaisena sinertävillä silmillään tuon saalista ja oltetustikkaan Copper ei saannut vastausta sanoihinsa kun tuo oli huomannut velhon. Mutta ei demoni törkeyttään jättänyt vastaamatta, voi ei.. tuo nyt vain oli laiskalla päällä.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 18 Tammi 2010, 18:16

Copper

Copper käänsi katsettaan siasta pikaisesti Urganiin, ja hymähti nopeasti. Pariin kertaa oli näin jo tehty, mutta he olivat silloin huomattavasti nuorempia... Eipä silloin olisi uskonut, että he olisivat samoissa puuhissa huomattavasti vahempana. Mies kääntyi taas sikaa päiten, ja kiersi sen vierelle. Melkein aikuinen villisika uros. Eli sellaiset kaksisataa, kaksisataaviisikymmentä kiloa painava. Copper käänsi nuoren uroksen ympäri, ja kokeili varovaisesti miekkansa kahvaa. Nopea liike leikkasi sian kaulan auki, ja tällä kertaa mies säästyi veritahroilta.
"Toivottavasti Mii ei ole hereillä kun palaamme... Käy varmaan päälle...", mies mutisi samalla, kun peruutti hieman. Se pieni pentu kävisi kimppuun kuin mikäkin yleispuhdistaja, jos olisi hereillä. No ei sitä verta paljoa ollut, mutta kuitenkin, sille kävi mikä tahansa syy saada "auttaa" Copperia.

Sillä välin kun ihrakasa vuoti kuivaksi, Copper istahti alas. Ja sitäkään rauhaa ei kestänyt, kun Copperin korvat napsaisivat varsin omituisen äänen. Mies kohotti katsettaan hieman, ja vilkaisi sitten Urganiin.
"Kuulitko? Vai kuvittelinko vain?"
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 25 Tammi 2010, 17:33

Urga Nagru

Demoni kävi kuolleen sian läpi katseellaan ja vilkasi sitten Copperiin joka hymähti huomatessaan velhon, joka hymähti pienesti takaisin. Siintä tosiaan oli ollut pitkä aika kun he viimeeksi olivat metsässä olleet, vaikkakin nuorempia olivatkin olleet. Urga Nagrukin oli osallistunut saalistukseen hieman aktiivisemmin silloin, kuin nykyään.. Voimiensa kautta demonista oli tullut vähän laiskemman puoleinen ja jopa hieman ylpeän puoleinen, vaikkei mitenkään hallitsevasti.
Copper avasi sian vatsan auki, josta tuli esille sian ilmassa höyrävät suolet ja muut sisäelimet lumen värjäytyessä punaiseksi sian omasta verestä.
"Voi olla.. tai voist putsata itsesi lumihangessa." Urga Nagru huomautti Copperille telepaattisesti tuon valitellessa, että Mii saattaisi käydä päälle jos tuon näköisenä menisi takaisin päämajaan.

Urga Nagru kohotti hieman päätään kun kuuli metsän suunnalta jotakin epämääräistä, kuin joku olisi huutanut.. tai sitten kyseessä olisi ihan uusi eläin laji, joka äänteli hyvin erikoisella tavalla. Mikä toisinaan oli hyvin epätodennäköistä.
"Kuulin kyllä." Urga Nagru vastasi puoliverisen mieleen tuon kysymykseen ja hetken katseltuaan äänen suuntaan pää kääntyi Copperiin.
"Menemmekö katsomaan?"
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 25 Tammi 2010, 18:34

Copper & Mii

Voimistaan piti aina olla ylpeä, mutta liiaksi sitä ei saanut olla. Ja ei sillä ollut väliä, että oliko Urgan mukana vai ei, helposti Copper hoiteli villisian kokoisen eläimen, osittain kiitos miekkansa, josta ei ihan heti luopunut. Velho kuitenkin mainitsi lumessa puhdistautumisen... Voisi toimiakkin, vaikkei ollutkaan Copperi tapaista pyöriä lumihangessa kuin jokin koira. Lisäksi vaatteet siinä kastui.

Mutta ilmeisesti Copperi ei ollutkaan tullut hulluksi, kerran Urgankin kuuli tuon.
"Tottakai, siellä saattaa olla joku pahemman asteen pulassa...", mies totesi samalla, kun heitti miekkansa vakiopaikalleen, ja lähti ripein askelin, puolijuoksua kohti äänen lähdettä. Täysillä ei voinut mennä, jokin varovaisuus sentään, ja pitihän heidän varmistaa, ettei heitä kuulunut... Kohta äänet vahvistuivat, ja puolirotuinen meni hiukan matalammaksi. Katse näytti keskittyvän suoraan eteen, vaikka hän pitikin korvillansa ympäristöä huomiolla. Lisäksi hän luotti Urganiin... Tiimityöskentelyä, ehkäpä?

Koht he pääsivät kohdalle... ainakin melkein. Copper kurkkasi varovaisesti alas, ja katsoi kuinka jotakuta, ilmeisesti vampyyria, uhkailtiin. Haltioita. Copper tuhahti jotain itsekseen. Suippokorvat ilmeisesti eivät olleet huomanneet heitä... Ihmekkös tuo, olivathan he korkeammalla maa perällä.
"Hypätäänkö tästä, vai kierretäänkö taakse?", Copper kysyi hiljaa, mutta jäykistyi itse sitten... Kääntyi hiljaa, ja kohtasi vihreät silmät. Haltia... noita olikin enemmän. Copepr kääntyi katsomaan Urgania, ja hymähti pahoittelevasti.
"Ilmeisesti yllätyshyökkäys meni juuri piloille.", valko-musta-puna tukka naurahti. Siinähän se oli juuri mennyt, sillä haltia osoitti heitä molempia jousellansa... Tai ainakin melkein se oli yllätyshyökkäyksen loppu. Haltia oli juuri avaamassa suutaan, kun jokin loikkasi tuon niskaan, ja tuon älähti itsekseen. Mitä ihmettä!? Haltia tavallaan kumarsi nyt, kun sai painolastia niskaan ja päälakeen. Pieni, mustanharmaa kissapedon pentu loikkasi ilmaan, ja heitti ilmassa kuperkeikan, heittäen Copperille jotain. Copper nosti kättään, ja koppasi toisella kädellä kynsihanskansa. Kissapeto tipahti lumihankeen, ja muutti muotoaan nuoreksi naiseksi.
"Ei hätiä mitiä! Rajavartijoiden kakkosjäsen Mii on täällä!", tuo ilmoitti, sen verran kovaan ääneen että tiesi että hänellä oli ainakin itsevarmuus tallella, mutta sen verran matalalla, ettei tuo ryhmä alempaa kuullut. Haltia kerkesi nostaa katsettaan hieman, mutta sai sitten kovasta potkusta naamaan, ja valahti tajuttomaksi.
"Mii... Me yritämme väijyä...", Copper aloitti, samalla kun veti hanskan käteensä. Mii iski silmäänsä.
"Hyvä homma siis että olen tässä, leijonathan on tunnettuja väijymisestään.", hän virnisti, ja meni sitten lähemmäs reunaa kurkkimaan. Tuo oli ihan hetken paikoillaan, ja loikkasi sitten suoraan haltiajoukon kimppuun. "Vihulaisille turpaan!", tuo karjaisi, ja loikkasi heti ensimmäisen hepun kimppun pitkillä kynsillään. Copper huokaisi, ja painoi kätensä otsaansa vasten.
"Miten ihmeessä hän on selvinnyt tähänkään asti...?", tuo mutisi, ennenkuin tuli auttamaan.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 06 Helmi 2010, 13:37

Urga Nagru

Ja taas näitä päiviä, kun joku epäonninen pikkuinen otus tai mikä nyt ikinä olisikaan, oli jäännyt kiinni pahanpäiväisesti. Ei sillä etteikö Urga Nagru olisi pelastus hommia vihannut, mutta kuten tiedetään Urga Nagru ei ollut ihan mikään Avulias Aatu maineeltaan.
No joka tapauksessa demoni lähti sulavin ja nopein liikkein Copperin perään juoksemaan pitäen tarkkaan silmällä ympäristöään, kun herra Copper ei sitä tuntunut tällä erää tekevän. Kai tuo sitten luotti armaaseen ystäväänsä ja henkivartijaansa niin paljon? Korppi lensi Urga Nagrun lähellä.

Pian he pääsivät perille ja Urga Nagru kumartui alemmas, velhon korpin laskeutuessa kykkimään kaikessa rauhassa läheisen puun okaselle istumaan. Ei kukaan pahemmin kiinnittäisi viattomaan korppiin mitään huomiota, ellei sitten jäisi paremmin tarkastelemaan tuon punaisia silmiä. Mikä olisi hyvin epätodennäköistä, etenkin kun haltoilla näytti olevan seuraa. Vampyyri parka, jos tuo nyt ylipäätänsä oli edes vampyyri.
Urga Nagru oli vastaamassa Copperille kun tuo sitten jähmettyikin kokonaan ja demonikin käänsi katseensa taakse, jossa oli haltia seisomassa nuoli valmiina jänteellään tappavana.
"Niin näkyy" Urga Nagru tuumasi Copperin sanoihin, ollen jo valmiina paiskaamaan tuon suippokorvan taivaisiin paineaallolla, mutta se tempaus ehti vain ajatukseksi asti kun haltia sai uutta mietittävää itselleen. Mii, se pieni mustasukkainen katin roikale oli sitten pelastanut tilanteen täydellisesti. Urga Nagru pyöräytti silmiään päässään tuon ilmoitukselle.. Joo kyllä se nähdään ja huomataan, että neiti on paikalla, mutta onko se pakko tehdä noin äänekkäästi? Haltia vedettiin tajuttomaksi...
"Niin näkyy.. hyvä ettei koko metsä huomaa sinua." Urga Nagru ei voinnut olla huomauttamatta tuosta asiasta Miille. Haltoilla, näin Urga Nagrun tietojen mukaan, oli varsin hyvä kuulo.. miksi noilla muuten oli tuollaiset korvat?

Ja ennen kuin kukaan ehti mitään tekemään Mii päätti pistää ranttaliksi ilman suurempia suunnitelmia ja ajatuksia. Miten tuo katti pysyi hengissä? No Urga Nagrukin hyppäsi sekään Copperin jäljessä vaihtaen muotonsa ilmassa valtavaksi ruskean sävyiseksi kotkaksi, joka nousi ilmaan kevyen näköisesti.
Valtavat kynnet iskeytyivät ensinmäiseen haltiaan paiskaten tuon päin puuta. Ei Urga Nagrulla ollut tarkoitus tappaa.. Valtava kotka siirtyi seuraavan haltian kimppuun iskien kyntensä tuon hartoihin kaaten tuon maahan, josta tuo menikin tajuttomaksi ja veltoksi. Demoni siirsi katseensa haltoiden vankiin, joka oli jo siirtynyt suosiolla kauemmas ja oli menossa pois päin.

"Copper.." Velho ilmoitti asiasta Copperille ja siirtyi seuraavan haltian kimppuun, joka oli pysäyttämässä nuolen kanssa vankia. Haltia saikin sen sijaan katsoa kuinka aseet lähtivät kädestä lentotunnille, josta kotka sitten murskasi ne jalkoihinsa. Haltia lähti karkuun.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 06 Helmi 2010, 14:16

Copper , Mii

Kissoillahan oli yhdeksän henkeä! Tosin niistä yhdeksästä oli varmaan kymmenen jo käytetty...
Sääli ettei Miillä ollut mitään terätöntä asetta. Tuo pystyi kynsillään tekemään pahaa jälkeä, mutta käytti nyt jalkojaan ja notkeuttaan hyväkseen. Varsinainen taistelija ei Mii ollut, mutta kyllä hänkin osasi pistää haltian tai pari matalaksi! Copperilla oli hieman sama vaikeus, heidän tehtävä oli auttaa eikä tappaa.

Parin pienen hetken jälkeen, muutaman miekalla huitaistun torjuntaiskun, parin naarmun, ja kolmen neljän tajuttoman hepun pienen hetken jälkeen, Urgan päätti ilmoittaa, että pelastettava aikoisi häippäistä. Ja meinasi jäädä siinä sivussa maalitauluksi. Onneksi velho hoiti asian nopeasti... Copper uuden jousi-iskun, huitaisemalla miekkaansa niin että jousi halkesi keskeltä katki.
"Sinuna en lähiti niin pitkälle! Jäät vain uudestaan kiinni!", puolihaltia huudahti tuolle.. tuolle... no mikä tuo nyt olikaan. Tuskin vampyyri... vampyyrit yleensä iskivät heti takaisin, varsinkin jos saivat taustajoukkoja. Ehkä ihmisusi? Tai jokin muu vähemmän tunnettu otus?
"Ja tällä kertaa ehkä emme ehdikkään auttamaan.", Mii jatkoi, ja ponkaisi jälleen korkealle, suoraan autettavan ja vihulaisten eteen. Kynnet tulivat taas esille, ja leijonademoni sähisi niin että jokainen varmasti tiesi, että tätä mirriä kannatti varoa. Karjua hän ei vielä osannut, mutta sitäkin harjoiteltiin vielä... Ai että siitä olisi nyt varmaan ollut hyötyä, karjaista niin että tärykalvoissa olisi soinut pitkän aikaa. Muutama tapaus haltioista näytti haluavan perääntyä, nyt varsinkin kun olivat saaneet vastaansa puolirotuisen, joka näytti siltä kuin tämä olisi vasta lämmittelyä, jättiläismäinen kotka jonka kyytiin olisi voinut varmaan hypätä, sekä kissamainen tyttö, jonka kynnet jättivät pahempaa jälkeä kuin tavalliselta kissalta olisi voinut odottaa. Ja olihan vielä se heppu, jonka kimppuun he olivat alunperin käyneet...

"Häipykää. Nyt.", Copper totesi samalla, kun nosti kahden käden miekkansa yhdellä kädellä ilmaan, ja iski sen sitten maahan. "Tai alamme tappelemaan ihan tosissamme.", hän jatkoi varoitustaan, ja sai melkein kaikki loputkin haltiat katsomaan toisiinsa... mutta heillä oli yhä ylivoima! Kannattaisiko? Noita oli vain neljä, heitä paljon enemmän... ja äskeinenkin menestys varmaan johtui yllätystekijästä.
"Toista mahdollisuutta perääntymiseen en anna."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 06 Helmi 2010, 15:44

Urga Nagru, Kalmankoira

Tuo musta pukeinen mies pysähtyi, kääntyi katsomaan taistelu tannerta ja tuota puoliveristä, joka käski olematta lähtemättä pitkälle tai jäisi vielä uudestaan kiinni. Tumma mies tuhahti siihen hienoisesti irvistäen, pienesti teräviä hampaitaan paljastaen.
"Tuskin.." Kalmankoira, tuo tumma mies mumisi itsekseen ja oli jatkamassa matkaansa kun siihen hänen taaksensa tulikin karvapallo kynnet ojossa vihollista kohden. Kalma tuijotti karvakasaa olematta ihan varma olisiko tuossa nyt sitten pitänyt revetä nauramaan, vai mitä tehdä.
"Osaan kyllä huolehtia itsestäni." Kalma huomautti katille kulmiaan kurtistaen, ollen viittävaille valmis potkimaan tuon tiehensä jotta voisi jatkaa matkaansa kaikessa rauhassa... vaikka sitten haavoittuneena. Jos kukaan ei huomannut niin Kalma peitti takillaan vatsan sivussa olevaa vuotavaa haavaa. Mikä kyllä paljastui sillä että aavekoira oli kalpeahko, tosin sekin johtui pienoisesta kuumeesta jonka kourissa Kalma oli tyhmyttään lähtenyt ulos. Sairaana kuka tahansa oli helppo saalis.

Mutta taistelu itse oli loppu puolella jo kun hölmistynyt haltia joukko alkoi olemaan alakynnessä kolmikon edessä, sekä tuon mielipuoli friikin. Haltiat keskustelivat keskenään supisten ja Urga Nagru oli istahtanut oksalle istumaan seuraillen haltoiden keskustelua, vaikkei paljoa mitään ymmärtänytkään.
Hetken juteltuaan haltiat olivat jo menossa pois päin suosiolla kun nuoli halkasi ilman, kohteena tuon tumma mies. Kuka sen ampui? Haltia jonka Mii oli vetänyt kanttuli vei hetkeksi aikaa, mutta kuten tiedetään oli ihan henkilökohtaista kuinka kauan kukakin oli poissa pelistä saatuaan tällin. Haltia virnuili, nuoli ei voisi mennä mitenkään ohi!
Urga Nagru huomasi ilmassa lentävän nuolen ja teleporttaisi napaten Miin ja muukalaisen mukaansa siirtyen muualle turvaan ihmisenä. Nuoli jäi törröttämään puuhun pystyyn ja haltia kirosi demonin alimpaan helvettiin. Urga Nagru päästi kaksikosta irti ja mulkkaisi kallion päällä seisovaan haltiaan hyvin paheksuvasti, nosti kättään jolloin kallio petti ja haltia putosi alas sen mukana, loukkaantuen varsin pahasti jäätyään kivien alle.

"Alkakaa painua ja ottakaa toverinne mukaan!" Urga Nagru ärähti haltoiden mieliin mulkaisten noiden päälle paheksuvasti, jolloin nuo tekivät mitä käskettiin: ottivat toverinsa mukaan ja poistuivat paikalta.
Kalma tuijotti sivusta tilannetta ja oli taas yrittämässä kääntyä takavasemmalle.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 06 Helmi 2010, 16:14

Copper , Mii

"Tuskin, jos osaisit, niin et olisi haavoittunut ja luikkimassa karkuun tälläisiä rimppakinttuja", leijonademoni käännähti ympäri ja sähähti tuolle, tuolle... hajusta päätellen kipeälle, vertavuotavalle hepulle.
"Äläkä väitä ettei sinulla ole haavoja, leijonat haistaa veren monen kilometrin päähän.", hän mutristi huuliaan, ja nosti etusormen komentelevasti. Copper kohotti toista kulmaansa, joko Mii vähän liioitteli, tai sitten tuo oli löytänyt juuri hajuaistinsa perusteella heidät. Pelottava ajatus, minneköhän hän muka pääsisi sitten ilman Miitä?
"Niin että sinä nyt pysyt siinä, ja annat meid-"
Lause keskeytyi, kun Urgan Nagru päätti teleportata heidät pois nuolen tieltä. Copper kohotti kulmiaan kysyvästi, ja katsoi sitten haltiaa, joka oli kysymysmerkkinä kielekkeellä... joka romahti ja vei jousella leikkijän mukanaan.

"Mjaaau!", Mii maukaisi hädissään, sillä teleporttauksen jälkeen, hän oli pudonnut suoraan lumihankeen. Naama edellä tietysti. Korvat luimussa hän istahti suoraan, ja ravisti lunta pois tummista hiuksistaan. Copper kävelis iihen vierelle, ja tarjosi kätensä tytölle.
"Ja minä kun luulin, että kissat putoavat jaloilleen...", tuo sanoi, pieni hymynpoikanen suupielessään.
"Putosin ihan sen takia, että auttaisit minut ylös.", Mii hymyili kissamaista hymyään, joka sai Copperin pyöräyttämään silmiään. Mitä ihmettä tuo oikein puhui kesken työajan!? Tai no melkein työajan... Ainahan heillä oli "työaika".

Haltiat lähtivät nopeaan, ja nappasivat toverinsa mukaan. Copper nyökkäisi hyväksyvästi, ja kääntyi sitten osittain tummapukuista päin.
"...näin lähemmin katsottuna, ei taidakkaan olla vampyyri.", puolihaltia totesi katsoen toisen päästä varpaisiin. Mii meni lähemmäs, ja yritti nuuskia. "No ei tämä kyllä ole vampyyri, ei ainakaan haise sellaiselle... ihme kyllä, hän haisee aivan ihmiselle.", tuo sanoi, mutristaen huuliaan ja katsoen Copperia olkansa yli.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 06 Helmi 2010, 17:33

Urga Nagru, Kalmankoira

Kalma ei sanonut mitään tuon katin sanoihin kun tuo initti että hän oli haavoittunut, no yllätys kun tuollainen suippokorva jengi hyökkää sairaan kimppuun. Ja hän kun oli ajatellut vain hankkia pikku perheelleen ruokaa masuihin ja ihan eläin lihalla tällä kertaa. Mitä tapahtuikaan? Haltiat tulivat keskeyttämään kesken kaiken..

Urga Nagru pyöräytti silmiään siinä missä Copperkin kun Mii päätti olla taas leikkiä Copperin suosikkia.
"Voisit joskus edes käyttäytyä kuin aikuinen, Mii." Urga Nagru huomautti leijona demonille samalla kun ojensi kätensä, johon demonin musta punasilmäinen korppi laskeutui ja kipitteli pikku jaloillaan olkapäälle istumaan. Urga Nagru kääntyi Copperia kohden. "Mutta meidän kannattaisi lähteä... ystävämme saattavat palata isommalla porukalla ja paljon paremmin asestautuneena." Urga Nagru huomautti siinä ihan sivu mennen siirtäen katseensa musta tukkaan. Ei todellakaan vampyyri, vaan ihan jotakin muuta. Mutta mikä? Ei velhokaan ihan varma ollut etenkään kun Mii sanoi, että tuo haisi ihmiselle tuolla ulkonäöllä.

Kalma pysähtyi taas jälleen kerran kun hänet pysäytettiin ja se mitä tuo puoliverinen sanoi sai Kalman naurahtamaan vittuuntuneesti: taas häntä luultiin joksikin verenimijä lepakoksi. Katse siirtyi alemmas tuon kersan tullessa nuuhkimaan häntä paremmin.. Kalma kurtisti kulmiaan muristen hiljaa ja sitten potkasi katin kutaletta vastaan että menisi kaemmas hänestä. Kalma jatkoi matalaa murinaansa edelleenkin mulkoillen jokaista paikalla olijaa varautuneena.
"Jättäkää rauhaan.." Kalma sähähti, jolloin Urga Nagru kohotti toista kulmaansa pienesti- aivan kuin Miille ei olisi käynnyt mitään- käveli aavekoiran luokse.
"Emme halua satuttaa sinua millään tavalla, toisin kuin ystäväsi." Urga Nagru selitti Kalmalle rauhallisesti pään sisään, jollin tuo perääntyi linkaten ja oli sanomassa jotakin kun demoni keskeytti.
"Ellet sitten halua jäädä tänne ja kuolla.. haava vatsan seutuvilla ei ole hyvä juttu ainakaan pakkasilla ja hikoilustasi päätellen olet vielä kuumeessakin, mikä ei ole hyvä juttu sekään. Meinaatko selvitä yksin? Miten meinaat peittää perässä tulevan verivanan kun haltiat tulevat takaisin- olettaen että et ehdi turvaan tuossa kunnossa." Urga Nagru piti täyttävän saarnan Kalmalle, joka ei vaikuttanut kovinkaan suostuvaiselta rauhoittumaan ja olemaan yhteistyö haluinen heidän kanssaan. Olikohan tuo itsetuhoinen tai jotakin vastaavaa?
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 06 Helmi 2010, 17:58

Copper , Mii

Mii mutristi huuliaan, kun Urgan päätti sanoa suoraan pienelle kissalle, että kannattaisi aikuistua.
"No höh, minkä minä sille voin että Copy on niin komean näköinen, että-"
"Mii. Suu kiinni.", puolihaltia keskeytti Miin, joka näytti murtuneelta... Millaisen joukon hän oli oikein kasannut? Copper ei myöntänyt, mutta Mii meinasi saada hänet monta kertaa nauramaan ja punastumaan, mutta kun oli jo vähän aikaa asunut tuon kanssa, niin oli jo opittu ettei kannattanut päästää pientä leijonaa innostumaan. Siitähän ei tulisi mitään.

Mii ei siinä ehtinyt kauaa ihmettelemään toisen hajua ja ulkonäköä, kun tuo potkaisikin tyttöä... Mii inahti, mätkähti lumeen (takamus edellä tällä kertaa), ja sähisi sitten näyttäen raateluhampaansa.
"Noin ei kohdella nuoria naisia!", neiti sähisi, ja pudisti toiselle nyrkkiään. Copper kohotti toista kulmaansa, ja huokaisi taas. Kiittämättömyys oli maailman palkka. Eihän mitään ylistystä kaivannut, mutta olisihan se kiva, jos pelastettava ei kävisi kimppuun. Demoni sähisi uudestaan, ja kipitti sitten tovereidensa luokse.
"Mokomakin koirankuono, ellei oltaisi juuri nähty sellaista vaivaa pelastamiseksi, vääntäisin sinulta niskat nurin itse..."

Copper käveli ihan hiukan lähemmäs, askeleen tai toisen, ja katsoi sitten mustatukkaa.
"Antaisit nyt meidän auttaa hieman, eikö me juuri todistettu että ollaan sinun puolellasi juuri nyt? Mutta jos kerran kuolla haluat...", mies otti miekkansa kahvasta kiinni, katsoen yhä rauhallisesti toista.
"Niin voidaan me sekin järjestää."
Mii katsoi Copperia, ja sitten virnisti. Olisihan se pitänyt arvata, ettei Copper kauhean paljoa tökeröä käyttätymistä kestäisi!
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 06 Helmi 2010, 18:35

Urga Nagru

Valitettavasti Kalma ei ollut niitä jotka eivät osanneet luottaa muihin heti ensinmäisensä, oli aikeet kuinka ystävälliset tahansa ja Kalma mulkkasikin Miitä paheksuvasti tuon uhkaillessa häntä.
"Seuraavaksi mukiloin mahasi selkäpuolelle, ellet ole hiljaa." Kalma murahti katille terävien hampaidensa välistä nostaen katseensa sitten Copperiin joka tuli lähemmäksi.
"Tällä saarella ei kannata luottaa edes omaan varjoonsa." Kalma murahti hamapidensa välistä Copperin ensinmäiseen kommenttiin, että nuo olivat ystävällisillä asioilla ja hänen puolellaan. Eripariset silmät valuivat miekan kahvalle jota puoliveinen siirtyi pitämään ollen täysin valmis vetämään aavekoiran pään poikki jos niikseen tuli. Kalma tuijotti sitä muutaman sekunnin kunnes hymähti.
"Jos noin kovasti haluat." Kalma myöntyi sitten joten kuten, vaikkei vielläkään ollut avoin kirja kolmikolle.

Urga Nagrun kävi koirasta Copperiin ja sitten velho käveli lähemmäs, jota aavekoira kavahti taaemmas.
"Rauhassa.. katson vain haavasi." Urga Nagru kertoi rauhallisella äänellä siirtäen takkia pois edestään ja sitten paitaa tutkaillen haavaa. Pintanaarmu, mutta vuosi ikävästi ja oli varmasti kävellessään kipeä, demoni nosti toisen kätensä haavan yläpuolelle käden alkaessa hohtamaan punaista hentoa valoa. Haava lähti paranemaan ja pian oli kiinni vain veritahran kertoessa, että siinä oli ollut osuma. Urga Nagru suoristautui Kalman eteen.
"Öh, kiitos.. kai?" Kalma sopersi tutkien vatsaansa kuin siinä olisi ollut jotakin ja tökkien sitä muutaman kerran varmistaakseen, että kaikki oli hyvin. Kalma kun koskaan joutunut parantajien käsittelyyn. Tämä oli uutta.
"Mitä teemme hänelle nyt?" Velho kääntyi Copperin puoleen, jonka vain ja ainostaan puoliverinen kuuli.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 06 Helmi 2010, 19:05

Copper , Mii

Mii näytti taas hampaitaan.
"Antaa tulla vain, revin sinut palasiksi.", tyttö sanoi, nostaen yhden kynsikkäistä sormistaan, ja yritti houkutella toisen kimppuunsa. Saisi mukavan yllätyksen, Mii kun ei ollut kovinkaan puhtoinen tappelija. Kynsistä silmiin tai jonnekkin hyvin arkaan paikkaan, ynnä muuta kivaa... puhumattakaan hänen jatkuvasta väistelystään.
"Mii.", Copper tuhahti käskevästi, ja leijonademonin korvat menivät luimuun. No ei sitten.

Urgan päätti sitten hoitaa koiran haavat... Copperin ei tarvinnut tietää, mitä Urgan sanoi toiselle, eihän se hänelle kuulunutkaan. Luotti sen verran ystäväänsä. Ja sitten tuo mustatukka päättikin vihdoin kiittääkin. Tosin kiitos tuli Urganille ja se tuli haavan hoidosta... No joku kiitos sentäs. Velho kääntyi, ja kysyi sitten Copperilta, mitä tehtäisiin tuolle. Mies sulki silmänsä ja mietti hetken. Samassa hän nosti miekkansa maasta, ja asetti sen selkäänsä.
"Riippuu hänestä.", puoli-ihminen vastasi ja nyökkäsi mustatukkaa kohden.
"Mikä riippuu? Kertokaa nyt minullekkin!", Mii sanoi heti, katsoen sekä velhoa että ihastustaan ihmeissään. "Parempi ettei, sinun ehdotuksesi ja ideasi ovat harvoin toimivia.", Copper sanoi heti tuohon, ja sai Miin punastumaan harmista. No nyt häntä kyllä kiusattiin!
"Mitä ajattelit tehdä? Mennä takaisin kotiisi?", puolirotuinen sivuutti Miin harmittelut, ja keskitti kysymyksensä mustatukalle...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 07 Helmi 2010, 13:05

Urga Nagru, Kalmankoira

Kalma tuijotti Miitä, joka halusi hänen kanssaan matsata.. siis tuo halusi puolikuntoisen kanssa matsata? Ei onnistu, hänellä ei ollut tapana taistella turhaan etenkin jos tiesi jo valmiiksi mikä olisi lopputulos. Hän häviäisi tuolle viimeistään siinä vaiheessa kun hän pyörtyisi kuumeen kourissa. Onneksi tuo jonkin asteen johtaja keskeytti katin aikeet.
"Niin kuuntele isukkiasi, ei saa kiusata vanhempia." Kalma tuumasi hymähtäen pienesti.

"Eh?" Kalma äänähti Copperin sanojen jälkeen ja Urga Nagru hymähti pienesti, tuhahtaen kuitenkin Miin vikinöille itsekseen. Onneksi Copper hiljensi lapsuakusen. Miksi tuon pitää ylipäätänsä roikkua mukana? Ei tuo osannut paljoa mitään ja toimi hätäisesti ja niin edes päin.. Ei tuosta katista ollut kuin haittaa, mutta ääneen demoni ei sanonnut mitään. Copper suuttuisi vielä.
"No minne muualle muka? En voi tännekkään jäädä tässä kunnossa." Kalma kivahti puoliveriselle ja Urga Nagru lisäsi siihen näin Copperin kesken oman mielipiteensä.
"En usko että herra selviää yksin kylään asti kuumeessa ja haltiat löytävät tuon kyllä jos yöksi jää metsään. Lyhyesti sanottuna työmme menisi hukkaan jos tuo otus kuolisi... eikä se tietääkseni ole ryhmämme tehtävä?" Urga Nagru kertoi ja Kalma tuijotti velhosta Copperiin hämillään.
"Lisäksi friikki tarvistee hoitoa." Urga Nagru lisäsi vielä jääden odottamaan Copperin päätöstä asian kanssa.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 07 Helmi 2010, 14:25

Copper , Mii

"Älä ärise, mistä minä tiedän minne olit menossa...", puolirotuinen totesi nostaen kevyesti kulmaansa. Nii-in, mitä jos tuo olikin kaverilleen menossa? Ajattele jos tuo asui vaikka Pimeässä paikassa, ja kaverinsa Nahor kylässä? No se olisi varmaan aika mahdotonta, mutta olihan Copperkin haltiaihminen, ja kaverinsa olivat ties mitä rotuja...

Mies mietti taas silmät kiinni, ja katsoi sitten mustatukkaa.
"Ilmeisesti meidän pitää saattaa sinua hieman.", tuo sitten lopulta sanoi, antaen tuomionsa. Muutakaan keksinyt... tuota nyt heidän "tukikohtaan" viitsinyt viedä, varsinkaan kun Copper ei ihan ensitapaamisella oikein luottanut tuohon. Olisihan siellä varmaan ollut huone jos toinenkin, mutta kun Copper halusi varmistaa, ettei asettanut ryhmäänsä yhtään ylimääräiseen vaaraan. Olisihan hän voinut sitoa toisen silmät, mutta nyt kun oli tuntematon rotu kyseessä, se ei ehkä olisi riittänyt: Tuo olisi voinut vaikka haistella tiensä takaisin, jos kuului tähän "tarkka nenä"-kategoriaan, kuten Mii.
"Sano vain mihin suuntaan... mutta ihan koko matkaa emme voi mennä. Tietyistä syistä."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron