http://p1.foorumi.info/thenightfantasy/viewtopic.php?t=1083&start=30 Jatkoa
Kalmankoira
"Selvä, siispä majatalolle!" Kalma vastasi kuulostaen kovinkin pirteältä ja lapselliselta, vaikkei olisi kovinkaan järkevää lähteä monen päivän sairastelun jälkeen yhtikäs minnekkään ja huomioiden vielä, että Kalma oli toipilas osittain jos kerta olo oli tukkoinen. Aavekoira ei kuitenkaan myöntänyt sitä ääneen eikä itselleen ja sängyssä makaaminen sai muutenkin riittää.
Edna heitti ulkovaatteet niskaansa vaikuttaen kovinkin innokkaalta, eikä Kalma voinnut olla naurahtamatta pienesti.
"Oota sekka.." Kalma sanoi nostaen sormensa, että Edna odottaisi muutaman sekunnin että hän saisi asevyönsä ylleen mikä roikkui ovem luona naulassa omalla paikallaan. Kalma kuitenkin vähensi kantamusta sen verran että jätti jalkajousensa kotiin tällä erää, vain kaksi veistä mukaan mahdollista puolustusta varten. Alf saattaisi olla hyvinkin äkäistä..
Kalma veti päälle takkinsa ja kenkänsä ollen valmiina lähtöön.
"Mennään." Kalma sanoi ja avasi Ednalle oven auki valmiiksi, jonka sitten laittoi kiinni Lucan jäädessä tuijottamaan masentavan näköisesti perään. Koiran olisi kuitenkin viisainta jäädä tänne, ties vaikka joku käyttäisi Lucaa TAAS häntä vastaan. Koira oli kuitenkin Kalmalle jo ystävän tasolla ja näin rakas.
No Kalma lähti kävelemään eteenpäin napsauttaen sormiaan luoden pienen sähkö valopallon, että Ednakin näkisi eteensä. Tuolle tosin pitäisi kehittää jotakin miten tuo pääsisi ihan itsekkin täältä ulos. Mutta ehkä myöhemmin voisi miettiä sitä.
Kalma johdatti Ednan ulos ja siintä matka sitten jatkuikin pitkin kyliä majatalolle.. Kalma ei ollutkaan ennen käynnyt sisällä asti. Tosin vastaan otto vähän hermostutti. Kalma kuitenkin avasi oven ja astui sisään kera heilansa, saaden aulassa ja pöydillä istujien katseet osakseen samantien. Kalma tuijotti noita apaattisen näköisenä muita ja tervehti noita nyökäten pienesti kävellen peremmälle etsien katseellaan tuttua naamaa tai takaraivoa. Tosin sitä hieman haittaisi se kun JOKAIKINEN tuijotti HÄNTÄ kuin jotakin paholaisen sanansaattajaa. Tässä tilanteessa Kalma olisi toivonut olevansa näkymätön.
Eikä Ednakaan katseilta välttynyt, mutta ne lähinnä olivat pervahtavia tai kysyviä sen suhteen, että oliko velhon lemmikki saannut itselleen heilan jostakin.
Viimeksi muokannut suskari päivämäärä 08 Maalis 2011, 15:44, muokattu yhteensä 1 kerran