Oppitunti

Makuuhuoneita ja vierashuoneita sijaitsee linnan toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Kuninkaallisten huoneet ovat prameampia mitä muut, mutta mikäli olet onnekas ja pääset viettämään yön linnan vierashuoneissa, tulet varmasti näkemään ja kokemaan luksusta.
Makuuhuoneisiin lukeutuu myös ensimmäisen kerroksen, sekä sivurakennusten palvelijoiden huoneet ja tilat, sekä muut mahdolliset oleskelutilat mitä linnasta löytyy.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 27 Helmi 2010, 21:37

Lily

Donald kertoi hänen unirytminsä olevan erillainen mitä muilla. Prinssi saikin prinsessalta kysyvän katseen, mutta Lily antoi asian olla. Ei hän oikeastaan tiennyt millainen oli odottanut olevan Donaldin päivärytmin, mutta ei kai yöllinen valvominen ollut kovinkaan suuri yllätys.
"Jos sinulla aikaa on, niin toki voit tulla saattamaan. Mukavampi kävellä yhdessä kuin yksin" Lily totesi hymyillen ja nousi ylös, napaten äitinsä päiväkirjan lattialta. Vaikka huomio olikin päiväkirjasta unhoittunut hetkeksi, ei Lily sitä unohtaisi.
Lily astui ulos ovesta Donaldin sen avatessa hänelle. Käytävät olivat pimeät ja aavemaisen hiljaiset. Vaikka niillä kulkeminen ei todellakaan ollut vaarallista, silti Lilyä pelotti. Hänestä tuntui että joka nurkan takaa saattaisi hypätä ties mikä mörkö, tai pahempaa, haltia. Mutta ne olivat vain vilkkaan mielikuvituksen tuotosta. Ei täällä ollut mitään pelättävää, ei yöllä eikä päivällä.

"Täällä on pelottavan hiljaista öisin" Lily totesi heidän kävellessään hämärää käytävää pitkin "joskus niinkin hiljaista, että ihan pelästyy pienimpiäkin ääniä mitä kuuluu".
"Siksi en yleensä liiku tähän aikaan enää käytävillä.. parempi vain pysyä huoneessaan" Lily lisäsi naurahtaen, siirtäen samalla hiuksiaan pois kasvoiltaan.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ros » 01 Maalis 2010, 08:55

Donald

Prinssi olisi voinut kirota mielessään sitä, ettei Lily ollut unohtanut äitinsä päiväkirjaa. Hän olisi mieluusti vilkaissut sitä ennen tyttöä ehkä repäissyt välistä sivunkin, jos olisi nähnyt tektin kaipaavan pientä sensurointia. Lily ei kuitenkaan antanut miehelle mahdollisuutta siihen.
Prinssi ei ollut suorastaan kiirehtinyt jotta tyttö unohtaisi päiväkirjan. Sellainen kierous ei ollut käynyt hänen mielessään ja nyt hän kirosi ajattelemattomuuttaan hienoisesti. Hän olisi varmasti onnistunut piilottamaan kirjan vaivihkaan siten, ettei prinsessa olisi huomannut sitä. Hän olisi onnistunut varmasti saamaan tytön mielen täyteen muita mietteitä, jolloin päiväkirja olisi unohtunut.

Donald sovitti askeleensa prinsessan askeleiden tahtiin. Hän ei ollut ottanut minkäänlaista valoa mukaan - eihän hän ollut nähnyt sellaista tarvitsevansa omassa kodissaan. Lily kuitenkin näytti sen verran pelokkaalta, että ehkä hieman turvaa tuova valaistus olisikin ollut tässä tilanteessa paikallaan. Kulman takaa ei tosiaankaan hyppäisi ketään tai jos hyppäisi, silloin he olisivat onnekkaita kun olivat löyteneet sen näin avarasta paikasta jossa pääsi helposti pakoon. Jos sama olento olisi tunkeutunut yksitystiloihin, pakeneminen saattaisi olla hankalampaa.

Mies hymähti tytön sanoille.
"Minusta yön hiljaisuus on vain kaunista", Donald totesi. "Kaikki pienet rasahdukset kertovat vain siitä, kuinka linna elää ympärillämme vaikka me nukkuisimmekin. Minusta se on enemmänkin turvallinen kuin pelottava ajatus."
Donald tarjosi käsivarttaan veljentytölleen turvaksi. Jos Lilya pelotti, hän voisi aina tarttua setänsä käsivarteen.
"Olet kuitenkin oikeassa. Jos pelottaa on paras pysyä siellä, missä on turvallista eikä lähteä säikyttelemään itseään käytäville." Se ei ollut imartelua - miksi Donald olisi sellaiseen vajonnut? Lilyn logiikka oli kuitenkin ymmärrettävää ja erittäin selkeää, juuri tytön kaltaisia henkilöitä oli helppo ymmärtää.
Ros
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 01 Maalis 2010, 21:24

Lily

Donald kertoi pitävänsä hiljaisuudesta, piti sitä kauniina. Lily oli täysin erimieltä. Hän oli tottunut hälinään ja ääniin ympärillään, mistä johtuen hiljaisuus tuntui pelottavalta. Ajatus siitä että linna eläisi, oli vielä karumpi. Mieleen tuli kaikki ne vanhat kuninkaalliset, jotka aikoinaan täällä olivat asuneet ja pystyttäneet ties mitä muistomerkkejään linnan käytäville. Lily ei halunnut uskoa, että linnassa sentään kummitteli, mutta joskus tuntui siltä.
Donaldin tarjotessa käsivarttaan Lily vilkaisi setäänsä hymyillen ja tarttui tuon tarjoukseen. Totta kai se oli paljon turvallisempaa kävellä näin ja olihan se mukavaa tehdä lähempää tuttavuutta setäänsä.
"Itse en pidä hiljaisuudesta, kun en sellaiseen ole tottunut" Lily totesi pienesti hymähtäen "en pysty edes nukahtamaan jos on täysin hiljaista".
Hassultahan se kuulosti, mutta minkäs sille teki. Ei Lily tottumuksilleen mitään voinut.

Ei mennyt kauaakaan kun he saapuivat jo Lilyn huoneen ovelle. Tyttö irroitti otteensa setänsä käsivarresta ja kääntyi tuon puoleen.
"Kiitos että saatoit minut. Mutta tästä eteenpäin pärjään kyllä yksinäni.. enkä tiedä onko hän jo huoneessani, joten.." Lily totesi ja uskoi Donaldin tietävän ketä prinsessa tarkoitti. Velholla oli tapana toisinaan raahata luiseva ahterinsa tönöltään prinsessan huoneeseen.
"Ehkä voisin tulla joskus uudestaan käymään luonasi, mikäli se sinulle vain sopii"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ros » 03 Maalis 2010, 18:01

Donald

Mies hymyili lempeästi tytön sanoille. Tietenkään pikku prinsessa, isänsä ja lähes koko hovin silmäterä ei ollut tottunut hiljaisuuteen. Hänen luonaan oli aina joku, joku oli aina pitämässä tytölle seuraa ja ehkäisemässä hiljaisuutta.
"Se lienee aivan ymmärrettävää", mies totesi hienoisesti hymyillen. "Jotkut pitävät toisesta, jotkut toisesta. Minä pidän hiljaisuudesta mutta ymmärrän kyllä, jos sinä et kestä sitä." Silitti tytön rannetta rauhoittavasti. Nyt, kun Lily kuitenkin oli hänen seurassaan, prinsessalla ei ollut mitään pelättävää. Nyt, kun Donald saattoi neitiä huoneelleen, mikään aave ei tulisi hyökkäämään hiljaisuudesta heidän kimppuunsa.
Tai jos tulisi, Donald olisi erittäin yllättynyt.

Valitettavasti matka oli aivan liian lyhyt ja Lilyn ovelle tuntui olevan vain muutaman sydämenlyönnin mittainen matka. He olivat ovella aivan liian pian. Prinsessa irroitti setänsä käsivarresta ja kiitti miestä sievästi. Tyttö kuitenkin ilmoitti pärjäävänsä yksinään tästä eteenpäin ja mumisi myös Blackista hieman. Niin tietenkin, jos Black olisi paikalla, Donaldilla ei ollut mitään asiaa Lilyn huoneeseen. Hän ei halunnut tavata velhoa eikä velho halunnut tavata häntä.
"Ah, hän", mies totesi ja nyrpisti nenäänsä protestoidakseen. Hän ei kuitenkaan enää kommentoinut Lilyn valinnasta. Hehän olivat jo keskustelleet tästä ja Donald oli mielestään saanut lupaavia tuloksia.
"Tietenkin sopii", prinssi totesi. "Tulet, kun kerkeät. Voit kertoa minulle, jos löydät jotain kiinnostavaa."
Donald nyökkäsi prinsessan käsissään pitämään päiväkirjaan päin.
"Olen aivan yhtä utelias, kuin sinäkin."
Ros
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Maalis 2010, 19:40

Lily

Lily hymähti pienesti siinä missä Donald nyrpisti nokkaansa Blackistä puhuessa. Oli tullut jo turhan selväksi etteivät miehet toisistaan pitänyt, joten ehkä vain parempi vältellä puhumasta toisesta toisen seurassa. Niin Lily ainakin päätti.
Donaldin nyökätessä kohti päiväkirjaa Lily siirsi hetkeksi katseensa tuohon. Donald selvästi oli kiinnostunut päiväkirjan sisällöstä, mutta ei ihmekkään. Kukapa nyt ei olisi kiinnostunut edesmenneen kuningattaren aatoksista ja mietelmistä.
"Tämä on turhan pieni päiväkirja..." Lily tuumasi ääneen nostaessaan katseensa setäänsä "Uskon että linnassa on vielä ainakin yksi päiväkirja hänen jäljiltään. Mitä olen ymmärtänyt, hän on pitänyt päiväkirjaa siitä asti kun tapasi isäni, eikä niin monta vuotta voi mahtua näin pienien kansien sisään.. varsinkin kun hän kirjoittaa pitkiä merkintöjä".
Lily ainakin halusi uskoa, että päiväkirjoja oli enemmän. Hän halusi löytää ne kaikki, ennen kuin kukaan muu ehti. Hänen lisäkseen päiväkirjasta tiesi vain papitar, velho ja nyt Donald. Siitä Lily ei ollut varma, tiesikö Harald vaimonsa päiväkirjoista, mutta kai tuokin niitä olisi etsinyt, mikäli olisi tietoinen niistä? Ken tietää.

"mutta nyt on parempi mennä nukkumaan. Hyvää yötä" Lily totesi hymyillen, niiasi pienesti ja astui sitten sisään huoneeseensa, sulkien oven perässään.

//tämä taisi olla tässä? Kiitos jälleen kerran mukavasta pelistä! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ros » 05 Maalis 2010, 12:35

Donald

Mies ihmetteli, miten kukaan saattoi sietää velhoa. Tosin Black luultavasti kummasteli samaa toiseen suuntaan; kieltämättä teräväkielinen, katkera prinssi ei ollut kaikkein miellyttävintä seuraa. Mistään päätöksestä mies ei tiennyt, mutta ehkä olisi kuulijan kannalta parempi olla mainitsematta velhoa Donaldin seurassa.
Mies naurahti tytön sanoille siitä, että kirja oli vain yksi pieni päiväkirja. Sitähän se juuri olikin ja kuningattarella oli varmasti ollut useampikin kirja. Tuo kuitenkin oli ensimmäinen noista kirjoista ja kuka ei olisi halunnut aloittaa tarinaa aivan alusta vaikka olisikin tuntenut Elisan jo etukäteen.
"Sitten sinun on pidettävä kiirettä etsinnöissäsi, ennen kuin joku toinen löytää loput kirjat", Donald totesi. Hän ei ollut varma, mistä prinsessa oli löytänyt ensimmäisen joten muiden etsiminen saattaisi osoittautua hänelle hankalaksi. Hänen täytyisi vain malttaa mielensä ja lukea kirja Lilyn jälkeen, jos Lily suostuisi sen luettuaan vielä luovuttamaan päiväkirjan prinssille.

Donald hymyili vinosti tytön ilmoittaessa lähtevänsä nukkumaan ja niiasi pienesti. Lily oli virallinen, aivan liian virallinen siihen nähden, että oli setänsä seurassa, mutta se oli miehen oma syy. Hän oli lähes poikkeuksetta huonolla tuulella eikä päästänyt monia lähelleen, joten ei ollut mikään ihme, että hän oli ulkopuolinen oman veljensä hovissa.
"Hyvää yötä", mies sanoi sulkeutuvalle ovelle. Hän lähti kävelemään hitaasti pitkin linnan käytäviä ja jäi useammin kuin kerran katsomaan ulos. Oli kaunis yö ja linnan piha esiintyi edukseen kuun ja tähtien loisteessa vaikka käytävillä olikin erittäin kylmä. Linnan käytävä ei eristänyt lämpöä kovinkaan tehokkaasti.

((Jep <3 Oli taas vaihteeksi kiva pelata Lilyn kanssa))
Ros
 

Edellinen

Paluu Makuuhuoneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron