Lily
Donald kertoi hänen unirytminsä olevan erillainen mitä muilla. Prinssi saikin prinsessalta kysyvän katseen, mutta Lily antoi asian olla. Ei hän oikeastaan tiennyt millainen oli odottanut olevan Donaldin päivärytmin, mutta ei kai yöllinen valvominen ollut kovinkaan suuri yllätys.
"Jos sinulla aikaa on, niin toki voit tulla saattamaan. Mukavampi kävellä yhdessä kuin yksin" Lily totesi hymyillen ja nousi ylös, napaten äitinsä päiväkirjan lattialta. Vaikka huomio olikin päiväkirjasta unhoittunut hetkeksi, ei Lily sitä unohtaisi.
Lily astui ulos ovesta Donaldin sen avatessa hänelle. Käytävät olivat pimeät ja aavemaisen hiljaiset. Vaikka niillä kulkeminen ei todellakaan ollut vaarallista, silti Lilyä pelotti. Hänestä tuntui että joka nurkan takaa saattaisi hypätä ties mikä mörkö, tai pahempaa, haltia. Mutta ne olivat vain vilkkaan mielikuvituksen tuotosta. Ei täällä ollut mitään pelättävää, ei yöllä eikä päivällä.
"Täällä on pelottavan hiljaista öisin" Lily totesi heidän kävellessään hämärää käytävää pitkin "joskus niinkin hiljaista, että ihan pelästyy pienimpiäkin ääniä mitä kuuluu".
"Siksi en yleensä liiku tähän aikaan enää käytävillä.. parempi vain pysyä huoneessaan" Lily lisäsi naurahtaen, siirtäen samalla hiuksiaan pois kasvoiltaan.