Kirjoittaja Dogster » 14 Huhti 2010, 16:33
Hopeasilmä
Jackilta puuttui päättelykykyä! Sitä Hopea tässä tuskaili. Luulisi sen nyt olevan ilmiselvää, että jos hyökkäyksen aloittaa liian aikaisin, niin sen pystyi helpommin torjumaan. Yleensä ne hyökkäykset jotka torjuttiin aloitettiin liian aikaisin, ja liian myöhässä aloitetut eivät edes päässeet perille asti, kun ne jo joko kimpautettiin takaisin, tai tehtiin vastahyökkäys jolla käännettiin hyökkäys toista vastaan.
"Olenkin huomattavasti rauhallisempi tyyppi... niin tappeluissa kuin keskusteluissa, ellei asia hivo sellaisia asioita, joista en halua puhua."
Jackin analyysi osui harvinaisen lähelle, Hopea osasi varoa ja torjua, mutta myös kääntää hyökkäykset toisia vastaan. Tämäkin taito tullut harjoiteltua pitkän kaavan kautta... No tuo aloitti hyökkäyksen, juoksemalla ensin suoraan. Hopea ei ehtinyt kuitenkaan edes tuhahtaa mielessään toisen tempauksesta, kun tunsi tärähdyksen vieressään... teleportaatiota!? Hopealla oli tosiaan kova työ väistellä ja torjua samaan aikaan, ja pikkuhiljaa, Hopean tajunnassa tapahtui jotain... kaikki meni mustaksi, aivan kuten hänen näkönsä oli aina ollut. Sitten...
Hopea yllättäen kyyristyi, ponkaisi, ja potkaisi suoran potkun täsmälleen siihen, mistä Jack oli seuraavaksi tulossa. Osui se tai ei, myöntäkää että oli outoa, miten mies oli yllättäen tiennyt, msitä tuo tuli ennenkuin tuo oli ehtinyt teleportata kokonaan siihen kohtaakaan. Mies oli yllättävän kalpea, vaikka tuo ei ollut saannutkaan kovinkaan montaa haavaakaan... teräs kalisi, kun miekka tipahti lattialle, ja käsi josta miekka oli tipahtanut, nousi painamaan otsaa. Mitä... Mielessä välkkyi, siis kuvia ja muuta! Ja pimeyteen tottuneelle Hopealle, oli tuskallista katsoa kuvia kirkkaasta auringonpaisteesta. Toinenkin miekka tipahti, kun toinen käsi nousi myös, painamaan silmiä paremmin kiinni. Muutama askel taaksepäin, ja Hopean irve kertoi kyllä että nyt oli jokin vinossa ja pahasti!
Aurinko paistoi... Lokit huusivat... Mutta yhtäkään iloista ääntä ei kuulunut. Katse suuntautui ylös, ja sitten taas eteenpäin, kun kuului muutama huudahdus. Käsi heilahti tervehdykseen, tai ainakin siltä tuntui. Muutama, suunnilleen samanmittainen poika tuli siihen, ja omasta suusta kuului naurua ja puhetta... taivas tuntui yllättäen tummenevan, kun nuo kaksi poikaa hiljenivät ja katsoivat jonnekkin näkökentän taakse... käännyttiin ympäri, sieltä tuli joku. Joku jolla oli pitkät, vaaleat ja hulmuavat hiukset. Tuo nappasi kädestä, alkaen raahaamaan...
"M-mutta..."
"Ei muttia, sinä tulet kotiin, NYT! Et saa olla pihalla päivisin, tiedät sen!"
"E-en olisi tehnyt paljoakaan, o-olisin vain halunnut-"
SLAP. Läimäisy naamaan kertoi hyvin, että nainen ei halunut kuulla enään sanaakaan. Ja valo tuntui hälvenenvän taas...
Hopea löysi itsensä luolan lattialta, painaen molemmilla käsillään päätään molemmin puoli. Au, auauau... Särki niin pirusti...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals ||
Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita."I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"
Ava (c) Minä.