Syrjintää (sovittu)

Nahorissa sijaitsevat torit ja kadut. Katuja vartioidaan erittäin tiukasti, niin päivisin kuin öisin.

Valvoja: Crimson

Syrjintää (sovittu)

ViestiKirjoittaja Princess » 28 Touko 2010, 10:55

//Akuma tänne :D //

Päivä alkoi kääntyä iltaan päin, mikä oli hyvä asia eräälle nuorelle peikko naiselle. Pimeässä olisi vaikeampaa muiden nähdä mikä hän on.
Kami oli päättänyt herättyään lähteä kylään hakemaan ruokaa ja etsiskelemään jotakin töitä. Niitä tuntui olevan hirmu niukassa nykyään.
Kylään päästyään Kami veti viittaa ja sen huppua paremmin ylleen. Vaikka paikka oli melko puolueeton, silti ihmiset, jota oli enimmäismäärä kylässä, tuntui vihaavan eri rotuja. Tai sitten vain peikkoja.
Häntä oli piilossa viitan alla ja erilaisuudet merkit yritettiin pitää piilossa. Suippo korvat saattoivat aiheuttaa närää, koska useimmat sitten luulivat hänen olevan haltioiden puolella, ja siitähän soppa syntyisi.

Kami iloitsi. Kukaan ei tuntunut ainakaan vielä huomanneen hänen erilaisuuttaan, kun hän käveli katuja pitkin, kuten muutkin.
Mutta hänen epäonnekseen joku humalainen sattui kulkemaan häntä päin ja viitta valahti neidon päältä.
Kuului kauhun henkäyksiä, humalainen kompuroi pois kun heidän ylleen tuli pitkiä varjoja. Kami irvisti jo. Hän tiesi, että tulisi ongelmia.
"Kas vain.. täällähän on haiseva peikko!" joku karjaisi ja nosti Kamin niskasta pystyyn, heittäen sitten seinää vasten.
Kamia pelotti. Miehiä oli ainakin neljä, kaikki näyttivät halukkailta haastamaan riitaa.
"Paraskin puhuja! Itse haiset kuin tynnyrillinen haisumatoja!" Kami uhosi, vaikka tiesi jäävänsä fyysisessä, ehkä tulevassa, tappelussa alakynteen.
Mies vain nauroi hänen uhoamiselleen.
"Tässähän on sisua. Viimeksi kun tapasimme peikon, se vain örisi kuin pikku pentu ja heilutti luolamiesmäisesti keppiään" mies sanoi ja katsoi kynsiään viileästi.
"Hän ei pitkään uhonnut, jos tiedät mitä tarkoitan" mies sanoi rumasti virnistäen, saaden Kamin valmisasemiiin. Hänellä ei ehkä olisi asetta, eikä kukaan näyttänyt välittävän mitä nuorelle peikko naiselle tapahtuisi, mutta hän ei luovuttaisi tuollaisille öykkäreille helposti!
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 28 Touko 2010, 15:20

// täällä ollaan \o //

Samhaina

Yksi vallan mainio päiviä oli jälleen kääntymässä iltaan Cryptissä. Ilma oli ollut mitä mahtavin, joten ei noitatohtorikaan ollut yksin jaksanut samoilla. Etelän eksoottisilta mailta tullut peikko oli päättänyt kesän kunniaksi vierailla Nahor kylässä. Tuo ei pahemmin välittänyt ihmisten kylistä ja niiden ongelmista, mutta Nahor kylä oli paikka jossa hän viihtyi. Vaikka täälläkin suurinosa populaatiosta oli ihmisiä, ei Samhaina tuntenut oloaan friikiksi muiden keskellä. Vihreää, kaksimetristä rastapäätä oli vaikea olla huomaamatta, mutta harvat uskalsivat edes katsoa tuota vihaisesti. Vaikka eipä vihaiset mulkaukset olisi peikkoa haitanneet.
Samhaina oli viettänyt päivänsä kylällä kierrellen ja tutustuen uusiin ihmisiin. Oli tuo myös muutamat ruhjeet parantanut hyvää hyvyyttään, mistä parannetut olivatkin olleet ikionnellisia.

Nyt pitkähkö neitokainen käveli laiskan oloisesti pitkin katua, kohti kylän reunoja. Oli aika palata vaeltelemaan, eikä suunnitelmissa ollut viettää yötä kylässä. Kävellessään Samhaina huomasi edempänä joukon miehiä, jotka näyttivät pitävän kuria pienempiosaiselle. Kaukaa katsottuna miehet näyttivät olevan lapsen kimpussa, mutta mitä lähemmäksi Samhaina saapui, sitä paremmin tilanne alkoi hahmottua.
Joukko maistissa olevia miehiä olivat törmänneet niin sanottuun "friikkiin". Peikko tuo näytti olevan, tosin ei samaa "rotua" mitä Samhaina itse. Helppohan ihmisten oli tuollaista oli kiusata isolla porukalla.. mikä oli surullista. Vielä surullisempaa oli se, ettei kukaan lähistöllä liikkuva näyttänyt välittävän siitä, mukiloitiinko joku täysin viaton kuoleman partaalle kadulla.

Samhaina käveli tyynen rauhallisesti miesten taa, kuunnellen samalla noiden uhkauksia ja toisen peikon takaisin uhoa. Naikkonen pysähtyi muutaman metrin päähän noista, seuraamaan tilannetta täysin hiljaa, pienesti päätään kallistaen.
"Hän ei pitkään uhonnut, jos tiedät mitä tarkoitan". Noiden sanojen myötä Samhaina otti askeleen lähemmäksi puhuvaa miestä ja laski kolmisormisen kätensä tuon olkapäälle, puristaen siitä astetta lujemmin.
"Moinen itsevarmuus voi tuhoksi koitua. Sielunne ovat heikkoja, halujen ja himojen johdateltavissa. Mene kotiin, jätä pieni rauhaan" Samhaina sanoi kumartuessaan miehen puoleen.
Nelikko katseli suurempaa peikkoa sanattomana, Samhainan päästäessä irti yhdestä. Hetken miehet näyttivät siltä etteivät tiennett missä mennä, kunnes päättivät poistua paikalta vähin äänin.

"Ne tulevat takaisin vielä.. yksi ystävä tai yksi pullo lisää tuo niille yllättävän paljon rohkeutta. Sinun, kuten minunkin, olisi paras poistua paikalta. Pian" pitkä peikko totesi siirtäessään katseensa poistuvista miehistä pienempäänsä, hymyillen pienesti ja lempeästi.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 28 Touko 2010, 16:18

Kami puraisi huultaan mietteliäänä. Tästä ei selviäisi hengissä. Yksi miehistä näytti ottaneen myös jonkin sortin aseen käteensä, jos Kami tulkitsi veistetyn puupalan sellaiseksi.
Kami näki että suurempi varjo oli tullut hänen ylleen, mutta Kami ei voinut nyt katsoa, oliko aurinkon eteen mennyt jotain vai ei, koska hän katsoi sitä pahinta uhoajaa.
Miehet naureskelivat hänelle ja se pahin lähestyi, mutta yhtäkkiä pysähtyi.

Nyt Kami kohotti katseensa jä näki suuren peikon edessään! Tämä oli ainakin kaksimetrinen! Wou! Miehet pelästyivät naista ja hetken pohdittuaan vaihtoehtoja, selviäisivätkö nämä ison naisen lyönnistä vai ei, miehen perääntyivät, mutta se pahin uhooja heitti vielä viimeisen katseen.
"Tämä ei jää tähän friikki" mies sihahti ja meni naisen ohi vikkelästi, ettei tämä enää tarttuisi tähän kiinni.
Kami rentoutui silmiinnähden miesten lähdettyä.
"Kiitos" Kami sanoi toiselle ja katsoi ylöspäin nähdäkseen pelastajansa paremmin.

Kun nainen sanoi että heidän kannattaa poistua, Kamia ei tarvinnut kahdesti käskeä. Hän oli jo valmis lähtemään kylästä tältä päivältä tai ainakin kauemmas ja mielellään vielä eri suuntaan kuin nuo öykkärit.
"Mokomat öykkärit... miksi he eivät jätä meidän kaltaisiamme rauhaan?" Kami puuskahti, laittaen kädet ristiin rinnan päälle, ennenkuin laski katseensa ja otti viittansa, joka oli aiemmin pudonnut, kietoen sen ympärilleen ja peittäen häntänsä.
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Touko 2010, 11:37

Samhaina

"Tämä ei jää tähän friikki"
. Ei varmasti jäänyt, mikäli Samhaina yhtään tunsi ihmisten perusluonnetta. Ne eivät luovuttaneet helpolla. Tyhmä ominaisuus, paitsi tosipaikan tullen. Ihmiset eivät vain osanneet hallita tunteitaan, silloin kuin siihen olisi ollut tarve.
"eipä kestä, Samhaina auttaa mielellään" Peikko totesi toisen kiitokseen, kertoen samalla nimensäkkin ohimennen. Ei vihreä neiti yleensä nimeään kertonut kenellekkään sitä kysyttäessä, mutta saattoi ohimennen sen mainita puhuessaan.
"Eivät jätä rauhaan, ei. Ihminen on laumaeläin, joka pelkää kaikkea erillaista. Pelko yritetään yleensä kätkeä vihan alle, mistä ei seuraa hyvää, ei" samhaina totesi pienesti hymyillen pienempänsä puuskahdukselle.
Jos totta puhutaan, Samhaina oli ihmeissään tästä pikku peikosta. Hän ei ollut koskaan törmännyt eri "rotuiseen" peikkoon. Mielenkiintoaan saatika ihmetysystään hän ei kuitenkaan ilmaissut mitenkään. Olisihan se ollut astetta röyhkeämpää alkaa ihmetellä toisen ulkonäköä keskellä katua.

"Minne päin vie matkasi, pikkuinen?" noitatohtori kysyi vaihtaen pitkän sauvansa kädestä toiseen "voin kulkea kanssasi vähän matkaa, kunnes löydän itselleni sopivan suunnan... mikäli tämä sinulle vain käy?"
Totta puhuen Samhaina olisi halunnut olla jo matkassa. Miehiltä ei varmasti menisi kauaa kerätä rohkeuttaan ja tulla takaisin. Mitä nopeammin he lähtivät matkaan, sitä varmemmin he eivät enää törmäisi öykkäreihin.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 30 Touko 2010, 14:08

Kami hymyili toiselle ja katsahti naiseen hämillään tämän puhuessa itsestään kolmannessa muodossa. Tai sitten peikko nainen kertoi samalla nimensä? Hmm.. Kamin oli vaikea ymmärtää, mutta antoi asian olla. Toisella oli kyllä tosi kaunis nimi. Samhaina. Sointui kivasti.
"Minä olen Kami" tyttö esitteli itsensä toiselle ja sipaisi silmien eteen tupsahtaneet hiukset edestä.
Hänen teki mieli udella kuka Samhaina oli, mutta ehkäpä myöhemmin. Heidän kannattaisi jatkaa matkaansa...

Kun Samhaina kysyi, minne päin hän oli menossa, Kami kohautti olkapäitään.
"Enpä oikeastaan minnekkään. Tulin vain kylään hakemaan ruokaa ja etsimään töitä, mutta nyt minua ei kiinnosta olla hetkeäkään enempää täällä" Kami sanoi ja mutristi huuliaan. Hän tietysti voisi metsästää ruokansa. Kyllä hän pupujussin saisi nopeasti kiinni metsässä. Ja sieniäkin voisi kerätä.
"Ja tottakai minulle käy, että kävelet kanssani!" Kami sanoi innoissaan. Hän tunsi olonsa jotenkin rentoutuneemmaksi ja turvallisemmaksi isomman naisen seurassa. Ja tämä oli niin ystävällinen ettei Kamia haitannut vaikka he olisivatkin viettäneet hiemaa aikaa yhdessä.
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 07 Kesä 2010, 13:09

Samhaina

Pikku peikko esitteli itsensä Kamiksi. Samhaina hymyili yhä lempeästi tuolle, samalla kun lähti kävelemään eteenpäin, olettaen että Kami tulisi mukana. Tuo ei kuulemma ollut pahemmin matkalla minnekkään. Tuollakaan ei ollut mitään sen suurempaa syytä olla kylällä. Tai no, oli ruuan hakeminen ja töiden etsiminen aika tähdellistä touhua, mutta sentään tuo ei ollut täällä tapaamassa ketään tiettyä henkilöä.
"töitä tuskin saa ihmisten asuttamasta kylästä" Samhaina totesi hymähtäen "Nuo ottavat mielellään avun vastaan, mutta ovat vastahakoisia maksamaan siitä meidän kaltaisille".
Samhainalla oli siitä kokemustakin. Muutaman kerran hän oli yrittänyt tarjota parantajan taitojaan rahaa vastaan. Eipä kauppa käynyt, vaan mieluummin ihmiset kääntyivät luostarin puoleen. Mikäli nuo ilmaiseksi saivat kokea ihmeparantumisia, olivat he suorastaan jonottamassa paikalle.

"Missä päin lienee kotisi?" Samhaina kysyi heidän kävellessään kohti kylän reunaa.
Peikko ei voinut olla tarkkailematta ympäristöä koko ajan. Minkä tahansa kulman takaa saattoi hypätä tuo äskeinen jalli porukka, mikä ei tietenkään olisi mukavaa, mutta ei sitä voinut välttääkkään. Ainoa keino päästä eroon noista, oli poistua kylästä. Samhaina epäili syvästi, että sankari joukko olisi lähtenyt iltahämärällä kahden friikin perään kylän ulkopuolelle. Tuskin he nyt niin typeriä olivat.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 07 Kesä 2010, 14:39

Kami lähti seuraamaan Samhainaa, joka kertoi että töitä tuskin sai ihmisten asumista kylistä. Se oli kyllä totta. Harvoin hän sai sellaisista kylistä töitä, joissa ihmisiä oli eniten. Haltiatkin olivat hieman viileitä hänen suhteensa, koska hän oli puolueeton, mutta antoivat enemmän töitä kuin ihmiset, jos nainen sattui haltioiden asuttamaan kylään törmäämään matkustellessaan ympäriinsä.
Samhaina tuntui tietävän mistä puhui.
"Onko sinua kiusattu ikinä? Tai siis, näytät niin voimakkaalta ja olet pitkä, joten luulisi että harva ihminen tulisi kiukuttelemaan" Kami kysyi toiselta.
Sam oli todella pitkä. Kami tunsi itsensä kääpiöksi tämän rinnalla, mutta uskoi, että vuosien varrella hänkin saattaisi kasva yhtä peikoksi, vaikka he eivät ehkä samaa peikko lajia olleetkaan.

"Quinn metsässä. Mutta käyn harvoin kotona, kiertelen mielummin ympäri Cryptia" Kami selitti toiselle. Hän oli käynyt viimeksi kotona kolme viikkoa sitten, ja silloinkin Kamista oli tuntunut että hän repisi jonkun veljen hännän irti ja syöttäisi haisumadoille, niin ärsyttäviä nämä olivat olleet hänelle ja siskolle.
Kami katsahti ylöspäin ja näki Samhainan tarkkailevan ympäristöä.
"Odotatko että he seuraavat meitä?" piekko nainen kysyi ja katsoi itsekkin sivukujille ja paikkoihin, missä voisi olla hyvä väijytys mutta ketään ei näkynyt. Vielä.
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 13 Kesä 2010, 13:57

Samhaina

Pitkä peikko laski katseensa Kamiin tuon kysellessä oliko Samhainaa ikinä kiusattu.
"Kyllä. Aina, kaikkialla. Vaikka sitä ei sanota ääneen, tai osoiteta nyrkein, kaikkialla minunkaltainen vaeltaja saa kuolevaiset pahalle tuulelle. Toiset kateudesta, toiset pelosta." Samhaina selitti hymyillen pienesti.
Ei sitä tarvinut sanoa ääneen, kyllä Samhaina tiesi milloin hän ei ollut toivottu. Yleensä ihmisten joukkoon heidänkaltaiset "friikit" eivät olleet toivottuja. Surullista sinänsä. Haltioihin Samhaina ei vielä tällä saari pahasella ollut törmännyt, joten hän ei tietänyt pahemmin noiden reaktioista.. mutta kuitenkin peikko epäili, että haltiat olisivat astetta narsistisempaa kansaa, joka ei katsonut muita rotuja samanarvoisina mitä itseään.

No, Kami kertoi asuvansa Quinn metsässä, mutta kävi harvoin kotona. Hänkin oli kuulemma vaeltajasielu, kuten Samhainakin.
"Sitten meissä on jotain yhteistä" Samhaina totesi hymyillen.
Kami huomasi kuinka Samhaina piti silmällä ympäristöä ja kysyikin, odottiko isompi peikko miehiä vielä takaisin.
"Jos huonosti käy, ne tulevat pian.. Pidetään kiirettä, vasta kylän ulkopuolella on turvallista" peikko totesi matalammalla äänellä.
Vaikka Samhaina sitä pelkäsi, miehet eivät ilmestyneet heidän kiusakseen, vaan peikko kaksikko pääsi turvallisesti ulos kylästä. Samhaina suorastaan huokaisi helpotuksesta, kun he pääsivät kylän reunalle. Sen kummemmin mitään suunnista kyselemättä, Samhaina lähti suuntaamaan Quinn metsää kohden. Hän ainakin oli ajatellut viettää yönsä siellä.
"Ei kai sinulla ollut suunnitelmia kylässä vierailun jälkeen?" Samhaina kysyi kävellessään eteenpäin.
Kuten jo todettu, vihreäihoista peikkoa ei pahemmin haitannut, vaikka Kami olisi roikkunut hänen mukana pidempäänkin. Piti vain toivoa, ettei tuolla ollut kiire minnekkään..
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 13 Kesä 2010, 18:27

Samhaina kertoi että tätä oli kiusattu aina ja kaikkialla, mikä oli sinänsä sääli. Joutuisiko hänkin kokemaan kaiken sen kiusan loppu elämänsä ajan? Ei ihme että isä ja veljet eivät lähteneet minnekkään metsästä. Näitä vain kiusattaisiin enemmän, nämä kun eivät osanneet puhua, vain öristä ja heilutella keppejään. Kami katsoi hentoisia käsiään. Joutuisiko hän ain apuolustamana itseään sen takia että oli mitä oli? Mitäköhän haltiat tekisivät jos hän menisi näiden kylään..?

Kami hymyili naiselle, kun tämä sanoi heillä olevan jotain yhteistä. vaeltajasielut. Kami katsahti naiseen.
"Tiedät varmaan paljon Cryptistä?" Kami uteli. Toinen oli varmasti jo elänyt pitempään kuin hän ja näin ollen nähnyt maailmaa ja sen tapoja.
Samhaina ehdotti että he pitäisivät kiirettä ja menisivät kylän ulkopuolelle, missä he todennäköisesti olisivat turvassa. Kami nyökkäsi ja hölkytti pidemmän naisen perässä, kunnes he olivat rajojen ulkopuolella ja edessä näkyi tuttu ja turvallinen metsä.

Kami pudisti päätään kuullessaan Samhainan kysymyksen.
"Ehei. En suunnitellut kuin ruoan ja työn haun, en muuta" Kami sanoi ja kipitti sipsuttaa toisen perässä, koska uskoi, että Samhainaa ei haittaisi hänen läsnäolonsa. Olivathan he molemmat syrjittyjä olentoja...
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Kesä 2010, 10:45

Samhaina

Syvällä sisimmissään Samhainan kävi sääliksi pikku Kamia. Ihmiset olivat julmia ja itsekeskeisiä olentoja, jotka pelkäsivät kaikkea erillaista, vaikka siitä erillaisesta ei olisikaan mitään harmia. Kamin tapauksessa asia oli harvinaisen selvä. Harva ihminen tuota tuli hyväksymään tämän sodan takia, aivan kuten Samhainan tilanne.
Suurempi peikko ei voinut olla naurahtamatta pienesti Kamin uteluille. Samhainan nauru ei kyllä ollut mitään maailman kauneinta. Se kuulosti lähinnä siltä kuin korppia oltaisiin tartuttu kurkusta kiinni ja tuo olisi yrittänyt vinkua ja vetää henkeä.
"Olen ollut vasta muutaman kuukauden Cryptissä. Ei, en tiedä tästä valtakunnasta mitään, mutta ihmiset ympäri maailmaa omaavat saman perusluonteen. En odottanut suurta, iloista vastaanottoa paikallisilta kun saavuin tänne, enkä odota heiltä minkäänlaista ymmärrystä meidänkaltaisia kohtaan. Joten en tule pettymäänkään, en sitten yhtään" Peikko selitti hymyillen.
Tottahan se oli, jos ei odottanut mitään, ei myöskään tullut pettymään.

Kami kertoi ettei hänellä yhäkään ollut mitään erikoista tiedossa. Se oli hyvä. Ainakin näin Samhainan mielestä. Harvoin hänellä oli omankaltaista seuraa josta hän piti.
"oletko sinä asunut koko ikäsi täällä? Cryptissä siis, vai oletko sinäkin muuttanut tänne kauempaa?" Samhaina kysyi laskiessaan katseensa menosuunnasta Kamiin hymyillen lempeästi.

// Tuhannet pahoittelut kestosta X_X //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 02 Heinä 2010, 16:05

Nainen naurahti hieman. Se ei ehkä ollut kaunista, mutta Kami piti siitä silti. Se oli avointa ja oikeanlaista naurua. Ei samanlaista kuin ihmisten ilkeät ja tekonaurut.
Kun Samhaina kertoi asuneensa vasta kaksi kuukautta Cryptissä, Kami oli ihmeissään.
"Tuletko muualta?" hän ei ollut tiennyt että Cryptin ulkopuolellakin on elämää. Hän ei ole ehtinyt vielä käydä kaikkialla joten..
Voisikohan hänkin mennä kauemmas? Toiseen paikkaan?

Samhaina kysyi, oliko hän asunut ikänsä Cryptissä.
"Olen. Ja olen vain kiertänyt pienen osan Cryptiä. En tiennyt toisesta maailmasta" Kami sanoi ja hypähteli nyt vanhemman peikon vieressä.
"Kertoisitko minulle siitä? Onko sielläkin julmia ihmisiä? Minkälaista siellä on? Onko siellä kaunista? Minkälaisia taruolentoja siellä on?" Kami uteli silmät kirkkaina. toinen maailma? Wau!
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 08 Heinä 2010, 13:40

Samhaina

Lempeä hymy nousi pidemmän peikon kasvoille tuon huomatessa Kamin kiinnostuksen toisia maita kohtaan. Pikku peikko kertoikin, ettei ollut käynyt missään muualla kuin Cryptissä ja sielläkin kierrellyt vain pientä aluetta.
"Kyllä, tulen muualta, suuren meren takaa" Samhaina aloitti "Tulen maasta, jossa suuri Päivänkehrä porottaa taivaalta kuumemmin ja kauemmin, kuin täällä Cryptissä" Samhaina kertoi, elehtien samalla käsillään, osoitellen taivasta, aurinkoa "Ihmisiä ei lähimaillakaan. Ihmiset itse ovat taruolentoja siellä. Vain meitä, erillaisia, samanlaisia. Peikkoja, eri kulttuureista, eri klaaneista".
"Siellä oli kaunista. Silti lähdin. Mieli janosi muuta, jotain uutta. Vielä joskus palaan, ehkä vuoden, ehkä kymmenen päästä. Sitä ei tiedä kuin henget" Samhaina selitti, hymyillen haikeasti. Pieni koti-ikävä iski peikon tajuntaan. Mutta ei hänellä ollut läheisiä, ei perhettä enää. Oli vain hän. Ja koti oli siellä missä sydän oli.. Samhainalla se paikka oli vielä hakusessa.

"Ehkä voisin ottaa sinut mukaan matkalleni" Samhaina totesi laskiessaan katseensa takaisin pikku Kamiin "Ehkä vain Cryptin matkoille, pidemmällekkin, mikäli tohdit".
Se ei ollut ehdotus, vaan tarjous. Samhainalle kelpasi aina matkaseura, rodusta, iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 08 Heinä 2010, 15:59

Kun Samhaina aloitti kertomaan kotimaastaan, Kami imi tietoa kuin pesusieni. Hänen leukansa loksahti hänen kuullessa, että maa mistä toinen peikko tuli, oli melko ihmisvapaata ja että siellä oli peikkoja, samanlaisia "friikkejä" kuin hekin, ja he olivat maan enemmistö! Paikka kuulosti ihanalta tälläiselle pienelle peikolle, joka oli aina joutunut elämään syrjinnässä, pelossa, että joku ihminen hänet vihoissaan tappaisi.
Samhaina kertoi että palaisi sinne joku päivä. Kamikin haluaisi mukaan!

Ennenkuin peikko tyttö ehti kysyä, mahtuisiko hän matkalle mukaan, Samhaina itse ehdotti sitä. Matkoja Cryptissä tai jopa pidemmälle!
Kami tärisi innosta. Hymy paistoi hänen kasvoiltaan.
"Totta kai! Kiitos Sam" Kami sanoi ja rutisti naisen vyötäröstä, koska ylemmäs hän ei yltänyt.
Kami ei voinut uskoa todeksi, että hän oli löytänyt ystävän, joka oli melko samanlainen kuin hänkin. Vaeltaja. Seikkailija. Valmis näkemään maailmaa.
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Heinä 2010, 11:57

Samhaina

Hymy nousi jälleen isomman peikon kasvoille Kamin kietaistessa kätösensä hänen vyötärönsä ympäri ja kiittäen mahdollisuudesta päästä vaeltavan noitatohtorin mukaan.
"Jokainen sielu on vapaa kulkemaan minne haluaa" Samhaina totesi "älä siis kiittele suotta".
"Mutta ennen kuin voin ottaa sinut matkaani, minun täytyy olla varma että olet valmis lähtemään" Noitatohtori jatkoi taputtaen Kamia muutaman kerran päälaelle "sinun pitää ottaa mukaasi kaikki tarpeellinen, mutta ei liikaa."
Kyllä, Samhaina oli ollut ihan tosissaan tarjouksensa kanssa. Kami saisi matkata hänen mukanaan, mikäli tuo osaisi pitää itsestään huolen eikä aiheuttaisi ylimääräistä taakkaa. Sitä Samhaina kuitenkin epäili. Kami vaikutti henkilöltä joka osasi pitää itsestään huolen ja pitkien matkojen taittaminen tuskin oli tuolle mahdotonta. Tai no, Kamilla oli lyhyemmät jalat mitä Samhainalla itsellään, mutta noitatohtori ei koskaan pitänyt kiirettä askeltensa kanssa. Mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa oli?

"ja mikäli et ole valmis heti tältä seisomalta lähtemään matkaan" Noitatohtori aloitti "Voin tulla muutaman viikon, tai kuukauden jälkeen hakemaan sinut".
Metsän reuna lähestyi jo lupaavasti. Pian kaksikko pääsisi puiden varjoihin, viileään metsään.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 11 Heinä 2010, 23:29

Samhaina sanoi, ettei tarvitsisi kiitellä, koska jokainen sielu on vapaa kulkemaan. Kami nyökkäsi pienesti toiselle, hymyillen sitten.
Kun toinen sanoi, että hänen pitäisi olla varma lähdöstään, Kamin huulille kohosi päättäväinen ilme.
"Minä olen valmis!" Kami sanoi ja mietti hetken.
Mitäköhän kaikkea hänen pitäisi ottaa matkalle mukaan? Minne he menisivät?
"Tuota, voitko sanoa, mitä tarvitsemme mukaan? Ruokaa ja juomaa, sidetarpeita, köyttä, totta kai, mutta tarvitsenko lämpimämpiä vaatteita tai muuta sellaista?" Kami sanoi. Hän ottaisi aseensa mukaan. Kaiken varalta. Koskaan ei tiennyt mitä uudessa maailmasta löytyisi.

Kun toinen ehdotti lähtöä tältä seisomalta tai viikon tai kuukauden päästä, Kami mietti hetken. Hänen ei tarvitsisi kuin käydä nopeasti kotona ja hän voisi lähteä. Kami kertoi näin Samille.
"Asun tässä melko lähellä. Voisin käydä kamppeeni ja lähteä mukaasi heti" Kami sanoi nyökkäillen.
Hän olisi valmis seikkailemaan!
Princess
 

Seuraava

Paluu Kadut ja Torit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron