Kirjoittaja Ivy » 19 Tammi 2008, 22:42
Ophelia
Ophelia jo ennestään arvannut ettei Lilyn päätä voinut kääntää ja saapui puun juurelle juuri kun Lily oli saavuttanut toisen oksan, saaden Ophelian toivomaan ettei tämä putoaisia vaikkei maahan vielä pitkää pudotusta ollutkaan.
"Satutat vielä itsesi!" Ophelia huusi perään, mutta turhaan, hänen sanansa menivät kuin kuuroille korville ja Ophelia alkoi melkein jopa epäilemään neuvonantaja asemaansa.
Ophelia vilkuili ympärilleen, varmistaakseen ettei kukaan varmasti nähnyt prinsessan kapuamista ylös puuhun ja käänsi katseensa taas ylös Lilyyn ja huomasi tämän jo puun viidennellä oksalla.
"Lily!" Ophelia huusi perään, saaden vastauksen sijasta tiedon mitä puun oksilta saattoi nähdä. Sieltä näkyi kuulemma koko puutarha, Ophelia oletti että sieltä näkyisi enemmänkin, niin korkealla Lily vaikutti näin alhaalta katsottuna olevan.
'Eikö olisi vain helpompi mennä torniin katselemaan maisemia?' Ophelia ajatteli melkein ääneen, vilkuillen jälleen ympärilleen mutta ei nähnyt ketään yhtä järkyttynyttä mitä hän itse oli.
"E-En varmana tule!" Ophelia vastusteli kuullessaan Lilyn kehoitukset ja samassa Blader oli lennähtänyt alimmalle oksalle yllyttääkseen myös Opheliaa kiipeämään.
"Sinäkin vielä?" Ophelia valitti marisevalla äänellä katsoessa Blaeriä suoraan silmiin, huokaisi ja katsahti lähimpään oksaan, lopulta kurottautuen siihen.
Hän ylettyi siihen juuri ja juuri ja sai nostettua itsensä sen päälle, etsi tasapainon ja kurottautui toiselle.
"Eikö olisi helpompaa vain mennä torniin?" Ophelia huuteli Lilylle epätoivoisesti, samalla kun kurottautui kolmanteen oksaan ja kapusi senkin päälle.
Hetken aikaa Ophelia pelkäsi menettävänsä tasapainonsa mutta onnistui pysyttelemään oksan päällä, hän ei ole koskaan kiivennyt näin korkealle eikä siksi uskaltautunut katsomaan alas, ei ainakaan vielä, vasta sitten kun olisi saavuttanut viidennen oksan ja näkisi ne ihmeelliset näkymät mitä Lily niin kovin ihasteli.
"En nyt tiedä sinusta, mutta isäsi kyllä suuttuu minulle vielä jos putoat ja-" Ophelialla katkesi ajatuksen kulku kavuttuaan viidennelle oksalle, Lilyn taakse ja kurkki tämän vierestä kauniita näkymiä.
"Woaaaah!" Ophelian silmät laajenivat nähdessään kauniin värikkään puutarhan, linnan lähes kokonaisuudessaan ja jopa meren jonka pinta kimalsi kuin kallein timantti.
"Lily! Näetkö sinä tuon?" Ophelia huudahti innoissaan, unohtaen kokonaan että hän oli juuri antamassa saarnaansa Lilylle ja osoitti nyt sormellansa kohti taivaanrantaa ja oli näkevinään siellä delfiini parven, jotka eivät olleet muurahaisen kokoa suurempia niin kaukana katsottuna.
"Lily?" Ophelia aloitti hetken näkymiä ihasteltuaan eikä irrottanut siitä katsettaan nytkään.
"Tiedätkö sinä mitä meren toisella puolella on? Black sanoi, että siellä on toinen valtakunta, mutta paljon pienempi mitä Crypt, mutta ehkä sielläkin on prinsessa?... Tunnetko sinä muita prinsessoja?" Ophelia kysyi tältä vaikka uskoi kyllä tietävänsä jos Lily jonkun toisen prinsessan tuntisi, olivathan he olleet melkein aina yhdessä, ellei Lily sitten kirjeenvaihtoa harrastanut. Lily tosin oli koulutettu, olihan tällä kotiopettajia ja ehkä Lily jopa tietäisi mikä valtakunta syvän sinisen meren toisella puolella oli.
//YAY!//