Syrjintää (sovittu)

Nahorissa sijaitsevat torit ja kadut. Katuja vartioidaan erittäin tiukasti, niin päivisin kuin öisin.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 20 Heinä 2010, 10:32

Samhaina

Vanhempi peikko kuunteli hymyillen Kamin luetellessa mitä aikoisi ottaa mukaan. Kaikki tarpeellisia, vaikka Samhaina itse oli tottunut tulemaan vähemmällä toimeen. Tosin, hänellä oli omia kätköpaikkojaan pitkin Cryptiä tällä hetkellä, missä hän säilytti tavaroitaan, kuten paksumpaa vaatekerrastoa.
"Vielä on lämmintä, joten kovin paksuja vetimiä on turha ottaa mukaan. Niitä voi hankkia matkan varrelta, mikäli tulee yllättävä tarve. Suosittelen ottamaan tavaraa siinä määrin, että jaksat itse kantaa ne." Vaikka Samhaina ottikin Kamin mukaansa, ei hän aikonut auttaa tuota kantamaan tavaroitaan. Jokainen huolehtikoot itsestään sanonta päti melko hyvin Samhainan kanssa reissatessa. Tosin, ei Samhaina ketään voinut pulaan jättää. Sen verran hyväsydäminen hän oli.

Kami kertoi asuvansa melko lähellä, joten he voisivat piipahtaa tuon asunnolla ja napata kaiken tarpeellisen mukaan.
"Kuulostaa mainiolta" Samhaina totesi, eikä voinut olla ihailematta Kamin päättäväisyyttä ja rohkeutta. Harva olisi uskaltanut lähteä tuosta vain tuntemattoman matkaan. Mutta eipä Samhaina ollut antanut mitään epäilyttäviä merkkejä itsestään ilmi. Johtui siitä ettei hänellä niitä ollut.
"Näytä siis tietä" Peikko totesi, antaen nyt Kamin johdattaa heidät kodilleensa.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 22 Heinä 2010, 00:01

Samhaina sanoi, ettei liian lämpimiä vaatteita ei kannattanut turhaan kannella mukana, koska oli vielä niin lämmintä. Tarvittavan voisi ostaa matkan varrelta. Kami oli samaa mieltä ja hän nyökkäsi.
Kami mietti jo mielessään, mitä hän ottaisi mukaan. Kyllä hän jaksaisi ne kantaa aseensa lisäksi. Hän oli tottunut kantamaan raskaita kuormia, rasittumatta sen pahemmin.

Samhaina suostui, että he kiertäisivät Kamin kodin kautta matkaan. Kami hypähteli iloisesti pari kertaa ja pyörähteli ympäri.
"Tätä tietä, pyydän" peikkotyttö sanoi ja hypähteli toisen edellä polkua pitkin.
Heille ei olisi pitkä matka. Ja jos onni suosi, hän voisi hyvästellä jokaisen perheen jäsenensä ennen matkaa. Jos siis sisko olisi kotona. Tämä kun oli aika ajoin töitä etsimässä ja saikin sitä, koska tämä osasi piilottaa häntänsä ja outoutensa enemmän kuin Kami!
"inne me menemme ekaksi?" Kami kysyi. Enää kymmenisen mutkaa ja he olisivat Kamin kodin luona. Se ei ollut liian kaukana kylästä, mutta se oli hyvin piilotettu, joten ihan kuka tahansa pulliainen ei sitä löytänyt.
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Elo 2010, 11:30

Samhaina

Hypähdeltyään pari kertaa iloisesti, Kami lähti näyttämään tietä kodilleen. Isompi peikko seurasi hymyillen pienempää, tuon johdattaessa häntä pitkin mutkaista metsäpolkua. Samhaina ei edes yrittänyt painaa reittiä mieleen, ei hän uskonut, että joutuisi vielä joskus etsimään Kamin talon. Harvoin peikko edes pisti reittejään mieleen. Vain tärkeimmät, kätkö paikoille ja kyliin.
Kami kyseli seuraavaksi minne he aikoisivat mennä ensimmäiseksi. Samhaina naurahti pienesti ja pudisti päätään.
"Ei määränpäätä. Mennään minne jalat vie, sinne minne nokka osoittaa. Katsotaan mitä eteen tulee" Tuo totesi.
Samhaina itse oli tottunut vaelteluun vailla päämäärää. Hän oli niinsanottu vapaa sielu, joka ei pahemmin toisten maallisista rajoista piitannut.

Lopulta muutaman kymmenisen mutkan jälkeen he saapuivat, mitä ilmeisemmin Kamin talolle. Pieni, huomaamaton. Juuri sellainen mitä Samhaina oletti.
"Minä odotan tässä" Samhaina totesi pysähtyen paikoilleen kuin tatti "käy sinä sillävälin hakemassa kaikki tarpeellinen, mitä uskot tarvitsevasi matkalla".
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 03 Elo 2010, 12:45

Samhaina sanoi, ettei heillä ollut määränpäätä. He menisivät sinne, minne jalat kuljettaisivat ja minne nokka osoittaisi. Se oli jännää! Kami mietti, minne he pääsisivät ensimmäiseksi, mutta sehän nähtäisiin pian!
Toivottavasti siellä oltaisiin peikko ystävällisiä.
He kävelivät lisää ja pian mutkan takaa ilmestyi Kamin koti. Se oli huomaamaton ulkoapäin, mutta sisältä se oli kodikas ja lämmin, paikka jota Kami rakasti. Samhaina kertoi odottavansa ulkona. Kami nyökkäsi.
"Palaan pian!" tyttö sanoi ja juoksi sisälle.

Sisällä hän näki ensimmäisenä isänsä, jota hän halasi ja kertoi, mitä aikoi. Isä peikko näytti surulliselta, mutta örisi rohkaisevasti ja jatkoi matkaansa. Isoveljetkin tulivat vastaan ja Kami kertoi näillekkin suunitelmistaan. Nämä vain hihittelivät ja örisivät, että ei Kami pitkälle jaksaisi kävellä.
"Torvet!" Kami huusi veljien perään ja juoksi huoneeseensa. Pian sammaleen vihreä reppu oli pakattu ja hänen aseensa kiinnitetty selkään. Se oli todella suuri vasara, jossa toinen pää oli tasainen, toisessa päässä piikki. Pakattuaan Kami hyppeli keittiöön, missä äiti oli suuren puuro kattilan kanssa.
"Mama. Minä lähden pidemmäksi aikaa pois" Kami ilmoitti äidilleen, joka lopetti kauhan heiluttamisen ja kääntyi nuoremman tyttärensä puoleen.
"Oletko kauankin poissa?" äiti kysyi ja lähestyi Kamia.
"En tiedä vielä. Eräs peikko nainen pyysi minua mukaan ja minä lähden. Hän kertoi paikasta, missä peikot saavat ekää rauhassa. Haluan nähdä sen paikan" Kami sanoi ja ennenkuin hän ehti sanoa enempää äiti halasi häntä jo.
"Kunhan olet varovainen ja palaat kotiin, niin saat siunaukseni mennä" äiti sanoi ja päästi tyttärestään irti.
Kami nyökkäsi pienesti.
"Sisko ei taida olla kotona? Kerrotko hänelle mitä aion ja teveisiä?" Kami kysyi ja valmistautui jo lähtemään, ennenkuin mitään dramaattista tapahtui. Äiti lupasi ja suukotti Kamin päälakea, ennenkuin Kami hyvästeli vielä tämän kerran ja juoksi ovesta ulos, ennenkuin äiti alkaisi paasaamaan häntä enempää. Samhaina odotti häntä jo.
"Anteeksi... piti hyvästellä perheeni" Kami kertoi toiselle ja oikaisi reppuaan.
"Nah... lähdetäänkö sitten?" Kami kysyi ja hymyili toiselle iloisesti.
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 15 Elo 2010, 14:36

samhaina

No, isompi peikko jäi odottelemaan että Kami kävi pakkaamassa.
"Ei kiirettä" Tuo huikkasi vielä Kamin perään, ennen kuin tuo katosi mukavan näköiseen majaan.
Siinä odotellessaan Samhaina muisteli omaa kotiaan. Se ei ollut yhtään niin hyvin piilotettu mitä Kamin, eikä läheskään kotoisa. Vain pieni puumaja, josta löytyi korkeintaan keittiönurkka ja sängyt. Samhainan kotimaa oli niin etelässä, ettei siellä pahemmin tarvinnut seiniä ympärille rakentaa.
Se, mitä Kami sisällä puuhasi, ei koskenut Samhainaa mitenkään, joten tuo ei pahemmin edes lähtenyt miettimään mitä siellä tapahtui. Ei hän halunnut puuttua toisten perhe-elämään yhtään ylimääräistä. Perhe-elämästäkään peikolla ei pahemmin ollut kokemusta. Hänen äitinsä ja isänsä olivat alusta asti olleet rakkaita, mutta etäisiä. Kaikki pärjäsivät omillaan ja vanhempia kunnioitettiin, oli tilanne mikä tahasa.

Aika kului mukavasti vanhoja muistellen, kunnes Kami ilmestyi jälleen näkyviin. Pikku peikko kertoi hyvästelleensä perheensä.
"Lähdetään" oli vastaus seuraavaan kysymykseen ja samassa Samhaina lähti johdattamaan Kamia eteenpäin, täysin satunnaiseen suuntaan. Samhainalla oli kuitenkin sen verran hyvä suuntavaisto, että hän osasi sanoa mihin ilmansuuntaan he olivat menossa.
"jatketaan matkaa niin kauan kunnes tulee ilta. Sitten voimme etsiä sopivan paikan yöpymiselle.. käyhän se sinulle?"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 15 Elo 2010, 18:32

Samhainainalle sopi, että he lähtisivät hetimiten ja kysyi, sopisiko Kamille, että he kävelisivät iltaan saakka.
Peikkotyttö nyökkäsi pienesti.
"Totta kai. Ja vaikka olen lyhyt, jaksan kävellä paljon" Kami sanoi hymyillen, laittaen asettaan paremmin selkäänsä, ennenkuin lähti kävelemään Samhainan perässä, katsahtaen nopeasti vielä olkansa yli kotiinsa, kunnes se katosi nurkan taakse.

Kamia hymyilytti ja hän mietti, minnekköhän he pääsisivät ekana ja mitäköhän siellä olisi? Kami oli valmis vastaan ottamaan kaiken uuden tiedon maailmasta, valmis kohtaamaan haasteet heidän edessään.
Kami kiri Samhainan viereen kävelemään.
"Kerro minulle lisää eri maailmoista, kiltti" Kami pyysi. Hän halusi tietää lisää maailmasta, missä peikot saisivat elää rauhassa!
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Elo 2010, 06:37

Samhaina

Isompi piti Kamin sitkeydestä. Tuo ei tulisi olemaan hankala matkakumppani, mikäli tuo piti tämänhetkisen asenteensa yllä. Oli suorastaan helpotus huomata ottaneensa matkakumppaniksi jonkun, joka ei alkanut valittamaan pitkistä matkosita tai huonoista säistä. Tosin, vaikka Kami valittaisikin, ei Samhaina ottaisi sitä kuuleviin korviinsa. Silloin kun mentiin, niin mentiin. Mikäli ei halunnut kävellä, jäi jälkeen. Elämän raaka todellisuus.

Ei aikaakaan kun Kami jo kyseli lisätietoja eri maailmoista. Isomman kasvoille hiipi lempeä hymy, samalla kun tuo käänsi vihreät kasvonsa kohti Kamia.
"Paljon kerrottavaa pienelle mielelle" Totesi "jätän kertomatta kaikkea, ettet ala suuruuden hulluksi. Silloin tällöin pikku tarinoita".
Noiden sanojen jälkeen Samhaina aloitti kertomaan paremmin omasta kotimaastaan. Maasta, jossa hallitseva rotu olivat peikot. Maa oli etelässä, joten Kamin kaltaisia pikku peikkoja siellä ei valitettavasti ollut. Vain isoja, eksoottisia muunnelmia tästä rodusta, kuten Samhaina oli. Hänen kotimaassaan oli aina lämmin ja siellä elettiin luonnon ja henkien ehdoin, mutta täydessä rauhassa. Ei sotia, ei kuolemaa.
Tarinoiti jatkui, kun Samhaina kertoi kansansa voodoo kulttuurista ja rodulle tyypillisestä matkailu vietistä. Ennen kuin kaksikko huomasikaan, oli ilta laskeutunut Cryptiin. Ilma viileni ja päivä alkoi pimentyä. Huomatessaan tämän vuorokauden muutoksen, Samhaina pysähtyi ja vilkaisi ympärilleen.

"Tässä on hyvä paikka" Peikko totesi ja istui samantien alas sammaleelle "Huomenna jatkamme matkaa.. joten lepää, jos olet levon tarpeessa"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 30 Elo 2010, 22:38

Samhaina katsahti Kamiin vihreät silmät lempeinä.
"Kuulostaa hyvältä" Kami myöntyi, kun toinen lupasi pikku tarinoita silloin tällöin.
Ei heillä kiire olisi, heillä olisi aikaa tutustua ja vaihtaa tietoa ja Kami ehtisi kysyä maailmoista heidän reissatessa.
Samhaina alkoi kertomaan omasta koti maailmastaan. Kamin huulille hiipi hymy jokaisen lauseen myötä. Peikkoja, lämmintä, rauhallista, ei sotaa, ei kuolemaa. Kuulosti melkeinpä liian hyvältä ollakseen totta.
Harmi kun Crypt ei ollut sellainen paikka. Ainakaan vielä. Eihän sitä tiedä, jos vaikka sata vuotta etiäpäin ja peikko rotu jylläisi.
Vaikka melkko epätodennäköistä, vaikka Kami halusi ajatella toisin.

Ilta alkoi viiletä, mutta ei Kamilla kylmä ollut. Kävellessä oli tullut mukavan lämmin, ja kun Samhaina ehdotti lepotaukoa, Kami nyökkäsi ja heitti repun ja aseensa selästään ja istahti alas sammal matolle.
"Voisihan sitä hieman levätäkkin. Hmm.. tuleeko missään vaiheessa merta tai isoa järveä vastaan?" Kami kysyi Samhainalta hieman pelokkaana. Hän ei oikein pitänyt suurista määristä vettä...
Princess
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 12 Syys 2010, 18:40

Samhaina

Vihreä pintainen peikko ei voinut olla hymyilemättä pienesti Kamin todetessa tarinoinnin kuulostavan hyvältä. Samhaina yleensä ei pahemmin välittänyt kertoa elämänviisauksiaan puolituntemattomille, mutta Kamin kanssa voodoo pappi oli valmis tekemään poikkeuksen. Kami vaikutti erittäin avoimelta ja ymmärtäväiseltä henkilöltä. Tiedä sitten johtuiko se siitä että sattuivat olemaan lähes samaa rotua. Kuitenkin, Samhaina oli ehtinyt tykästyä tähän nuoreen peikko neitoon jo normaalia enemmän.

Kamin ehdottaessa lepäämistä Samhaina nyökkäsi myöntyvästi. Lepääminen kuulosti matkaamiseen tottuneesta peikostakin mukavalta ajatukselta näin iltaisella. Kamin seuraava kysymys sai Samhainan kuitenkin naurahtamaan pienesti.
"Merta tulee, aivan varmasti, mutta matkamme ei ole vielä suuntautumassa suuren veden toiselle puolelle, nuori neito. Vielä on paljon tutkittavaa ja nähtävää itse mantereella. Samhaina näyttää sinulle joka kolkan tästä korruptoituneesta, sodanruntelemasta maasta, ennen kuin vie kauas paratiisiin" voodoon taitaja kertoi, samalla kun asetti itsensä makaamaan sammaleelle "Mutta nyt, on aika antaa kehon ja sielun levätä. Hyvää yötä, Kami".
Noiden sanojen jälkeen Samhaina hiljeni ja sulki silmänsä. Tuosta ei vointu sanoa nukkuiko peikko oikeasti, vai esittikö vain. Mutta kyllä tuo pikku hiljaa ajan vieriessä eteenpäin, vaipui koiran uneen.

// Joos päätetään tämä seuraavaan viestiisi? Päästäisiin aloittelemaan sitä toista peliä sitten :) //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Princess » 13 Syys 2010, 19:41

//Uukei, eli tähän viestiin loppuu :) //

Samhaina kertoi, että merta tulisi näkymään, mutta ensin koluttaisiin maat ja mantereet. Se sai Kamin hymyilemään hieman. Ehkä hän pääsisi pelostaan eroon Samhainan avulla? Ja olisihan vielä aikaa, ennenkuin he törmäisivät mereen, ei siis huolta! Kami vakuutteli itselleen ja nojautui sammalten puoleen, kädet pään takana. Silmät tuijottivat taivasta.

"Öitä" Kami sanoi ja nousi hetkeksi kyynärpäidensä varaan katsomaan Samhainaa. Tällä oli silmät kiinni. Nukahtikohan Samhaina miten nopeasti? Noh, kaipa sitä itsekkin voisi nukkua, Kami ajatteli ja painoi päänsä sammalten sekaan. Pian tyytyväinen tuhina karkasi neiti peikkosen huulilta, kun hän oli leijunut unimaailmaan, jossa peikot saivat elää rauhassa.

//LOPPU!//
Princess
 

Edellinen

Paluu Kadut ja Torit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron