Forêt tranquille//varattu

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Forêt tranquille//varattu

ViestiKirjoittaja Pappis » 07 Maalis 2011, 22:26

Raul Lucas

Oli hyvin varhainen kevät. Aurinko pilkahteli silloin tällöin siniharmaalla taivaalla, sulattaen aina osan lumesta, joka oli syksyllä kietonut koko Cryptin valkoiseen vaippaansa. Talvi oli ollut Lucasille hyvin raskas. Hän oli käynyt ihmisten kylässä aikeinaan tavata vanhempansa, mutta sai huomata heidän kuolleen jo monta vuotta sitten. Pettymyksen jälkeen Lucas otti suuntansa takaisin kohti haltioiden piilopaikkaa. Loryen... Kauniin haltian nimi kaikui Lucasin mielessä, kun hän käveli ihmishahmoisena metsän poikki. Siitä oli jo puoli vuotta, kun tämä oli viimeksi nähnyt hänet. Lucas tahtoi päästä nopeasti takaisin haltioiden kylään, mutta tämä oli jo vaikka kuinka mones kerta, kun hän eksyi. Lucas pysähtyi yhdelle harvoista lumesta paljaista mättäistä ja nuuski ilmaa. Vaikka hänellä olikin normaalia ihmistä parempi hajuaisti, ei tästä eleestä ollut silti mitään hyötyä. Kostea ilma hautasi kaikki tuoksut alleen ja Lucas huokaisi turhautuneena.
Aamu alkoi vaihtua päiväksi ja nälkä kurisi miehen vatsassa. Lucas ei kantanut ruokaa mukanaan, koska hän koki metsästämisen ylettömien ruokamäärien raahaamista kevyemmäksi. Lucas puristi kätensä nyrkkiin ja sulki silmänsä. Hetken keskittymisen jälkeen alkoi ihmisen hahmo sulautua pois, kun nuori mies vaihtui harmaaksi sudeksi. Lucas ravisteli päätään muodonmuutoksen jälkeen, varoen tiputtamasta oikeaa silmää peittävää lappua. Susi lähti tassuttelemaan kosteaa maata pitkin etsien saaliseläinten hajujälkiä...
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 07 Maalis 2011, 23:32

Dynamo

Dynamo, fechi suvun edustaja, oli isäntänsä kanssa metsällä. Tai oikeastaan, hänen tehtävänsä oli etsiä jostain lauma, ja ohjata se Nigeliä kohti. Koiran aistit eivät toimineet kaikkein parhaimmillaan juuri nyt, mutta silti tuo laski nenänsä lähemmäs maata ja nuuhki itsellensä hajujälkiä.... ja haistoi sitten jotain joka pisti koiran pasmat sekaisin. Susi! Täällä oli susi! Fechi nosti häntänsä, raivoisan murinan tärisyttäessä koko kehoa. Fechi kyyristyi maata vasten, ja polkaisi sitten lumikinokset takanaan ilmaan, lähtien juoksemaan kohti tuota hajua kohden, jota se niin palavasti vihasi.

Lähemmäs, lähemmäs, se tuli lähemmäs. Fechi päätti ilmoittaa hukalle että oli paikalla, alkaen ulvomaan niin että metsä raikusi. Parasta oli Nigelinkin kuulla lemmikistään, kuulla kuinka tuo ulvoi ja valmistautui taistoon perivihollisensa kanssa. Missä se hukka oli, Dynamo halusi päästä raatelemaan sen! Juokseminen neljän raajan varassa jatkui, hännän suoristuessa juoksun ajaksi. Dynamon viha susia kohtaan johtui yhdestä hänen veljestään, joka oli joutunut susilauman uhriksi. Dymo ei pystynyt silloin tekemään mitään muuta kuin katsomaan kuinka hänen veljensä kuoli... Nyt hän ei antaisi suden karata! Tuo oli yksin, hajujälki oli yksinäinen... Joten hän saisi toisen varmasti hetkessä kiinni.

[[Here's Dogy \o Pikkaisen sekavaa vielä, toivottavasti siitä saa pääasiat selville :') ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Pappis » 08 Maalis 2011, 14:06

Raul Lucas

Susi ihmetteli, minne kaikki eläimet olivat kadonneet. Kevät alkoi tehdä tuloaan ja luulisi, että kaiken maailman pikku eläimet vilistäisivät siellä täällä etsien kumppania. Saattoi tosin johtua märästä maastakin, että Lucas ei saanut vainua yhdestäkään, mutta joku toinen sai vainun hänestä. Komea ulvaisu kajahti jostain sieltä, mistä Lucas oli tullut. Susi höristi korviaan äänen suuntaan. Metsästäjiä? Lucas mietti olisiko hänen paras muuttua ihmiseksi ennen kuin olisi myöhäistä, mutta se verottaisi liikaa aikaa. Jos metsästäjä saapuisi paikalle silloin, kun muodonmuutos olisikesken, ei siinä auttaisi mitkään selitykset. Lucas kääntyi äänistä poispäin ja pinkaisi juoksuun. Märkä maa antoi myöten leveiden tassujen alta ja Lucas ei voinut juosta niin lujaa kuin mahdollista. Äänet kuuluivat lujempaa suden selän takaa. Lucas päästi haukahtavan henkäyksen ja pysähtyi äkkillisesti. Hän kääntyi hypähtäen ääniä päin ja oli valmis puollustamaan omaa henkeään metsästäjää vastaan.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 08 Maalis 2011, 19:38

Dynamo

Fechi alkoi saavuttamaan sutta, lipaisten pitkällä kielellänsä huuliansa. Hän näki sen jo, hukka olisi niin mennyttä kalua! Tuo kuitenkin pysähtyi kohtaamaan punapään, ja fechi jarrutti, olisi ollut silkka itsemurha loikata noin vain kimppuun. Fechi luimisti korviansa, leveän virnistyksen noustessa kasvoille paljastaen samalla terävät hampaat. Neljällä raajalla seisova fechi nosti häntänsä pystyyn leveän virneen saattelemana, päästäen kurkustaan kuitenkin ilmiselvää murinaa.

Aivan kuten aina, Dynamo koetti kiertää hiukan sutta, nähdäkseen millainen vastus oli, mutta ei tuo näyttänyt paljoa tavallisesta sudesta poikkeavan. Joten kiinni vain! Dynamo loikkasi kohti aikeinaan läimäistä kynnekkäällä kädellänsä, ei mitenkään erikoinen isku mutta nopea ainakin. Heti perään Dynamo polkaisi itsellensä lisää vauhtia, ja koetti iskeä hampaat mihin tahansa kohtaan suden turkista.

[[Blah, lyhyt >_< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Pappis » 08 Maalis 2011, 22:40

Raul Lucas

Lucas ulvaisi, kun metsästäjän koiran hampaat upposivat hänen vasempaan hartiaansa. Kivun tunne levisi aallon lailla solusta toiseen eikä Lucas aluksi voinut mitään muuta kuin vain kestää. Normaalisti hän olisi voinut väistääkin, koiran hyökkäyksen, mutta tämä ei näyttänytkään miltään tavalliselta koiralta. Kun tulija oli syöksähtänyt puiden lomasta, Lucas oli jähmettynyt silkasta hämmästyksestä. Ja minä kun luulin olevani outo.
Lucas yritti ravistella "koiraa" irti, mutta varmuuden vuoksi hän kävi kumminkin läpi mielessään kaikki loitsut, mistä voisi olla hyötyä.
"Riehu, tuli, loimua!" Lucas haukahti, muistaessaan sinisen liekkinsä, joka voisi näyttää vaikuttavalta, mutta ei polttaa. Polttamaton liekki alkoi tanssia puremahaavan ympärillä, josta se kasvoi ja yritti nielaista metsästäjän perin omituisen koiran syleilyynsä. Liekit eivät polttaisi, mutta Lucas toivoi niiden säikäyttävän koiran loitommas.

//Samaa täällä :'D
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 09 Maalis 2011, 22:35

Dynamo

Fechi murahti tyytyväisenä iskettyään hampaansa toisen turkkiin, saaden hampaansa aivan lihaan asti. Raudanmaku nousi suuhun, Dynamon puristaessa leukojensa otetta entisestään, kohta tuo varmaan repisi toisesta tukun nahkaa irti. Mutta fechin yllätykseksi, susi alkoi puhumaan! Ja vielä parempi, jostain ilmestyi liekkejä! Dynamon ote herkesi, hitaasti ja ihmettelevästi. Tulta ei tulesta syntynyt pelännyt, päinvastoin, koira rakasti tulta, tunsi olonsa kotoisaksi... Tuo päästi kunnolla irti, ja otti pari askelta taaksepäin, katsoen tulta pienellä ihmetyksellä, painaen sitten silmänsä kiinni nautinnollisesti.

Fechi laski häntäänsä, ja nosti katsettansa toiseen. Nyt oli jo selvää, että fechi, pienestä kunnioituksesta tuon tulitaitoja kohtaan, ei aikoisi leikkiä idioottia tuon kohdalla.
"Haltiat vai ihmiset?", käheä, harvoin kuultu ääni kysyi. Dynamo tuijotti Lucasta herkeämättä, jos tuo olisi ihmisten puolella, ei hän saisi käydä kimppuun....
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Pappis » 10 Maalis 2011, 21:15

Raul Lucas

Lucas joutui vetämään kunnolla henkeä, koiran irrottaessa hampaansa irti suden lihasta. Punainen veri valui haavasta ja tahmasi ilkeästi suden kauniin, harmaan turkin. Lucas loi ainoalla vihreällä silmällään vihaisen katseen kohti tulijaa. Viha tosin vaihtui hyvin nopeasti ihmetykseksi, koiran avatessa suunsa ja esittäen sen ainoan kysymyksen, johon Lucas ei ollut kykenevä vastaamaan selkeästi. Susi hengitti hampaidensa välistä yrittäessään keksiä sopivaa vastausta.
"...Ihminen..." Lucas aloitti epäröiden kannattiko sanoa enempää, mutta jatkoi, "...Ei-kenenkään puolella." Hän ei tiennyt, mitä koira tekisi sillä tiedolla kummalla puolella hän on. Koiran isäntää se saattaisi kiinnostaa, mutta tämä ei vielä vaikuttanut olevan liian lähellä. Vielä. Sitten Lucas pakenisi, sillä kahta vastaan häntä ei huvittaisi ottaa erää.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 11 Maalis 2011, 14:08

Dynamo

Susi vastasi, aivan selkokielellä. Ihminen... Dynamo tuhahti pettyneenä. Eli tuota ei saisi repiä kappaleiksi.... sitten tuo pamautti sen tiedon että ei ollut kenekään puolella. Dymon naamalle nousi virne, tuon nuolaistessa huuliansa pitkällä kielellänsä.
"Puolueeton vai? Sittenhän voin tappaa sinut murheitta. Vain ihmisten puolella olevat saa säästää~ Anteeksi nuori herra, mutta et pääse täältä elossa pois.", punapää pahoitteli osittain, vaikka eihän tuota oikeastaan haitannut että pääsisi tappelemaan. Hyvä vain päästää vähän höyryjä ulos, vaikka tässä varmasti saisi muutaman naarmun itsekkin.

Koira venytti niskaansa hiukan, vilkaisi taakseen ja virnisti sitten sudelle.
"Ja onhan tässä aikaakin vielä mukavasti~ Niin kutsuttu omistajani on pitkän matkan päässä.", tuo jatkoi, ja kyyristyi. Lihakset jännittyivät, ja fechi loikkasi käydäkseen toisen kimppuun kynsillänsä.

[[Mä olen surkea tappelupeleissä, toivottavasti nyt tulee pientä harjoitusta x'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Pappis » 11 Maalis 2011, 17:58

Raul Lucas

Kerrassaan mahtavaa, Lucas totesi hiljaa mielessään, kun sai tietää, että oli vastannut niin sanotusti "väärin" koiran kysymykseen. No, sinänsä olisi ollut väärin valehdella, mutta sille ei voi enää mitään. Lucas jännitti lihaksensa, ollakseen valmiina heti, kun koira hyökkäisi.
Ja se todella oli tarpeen, sillä Lucas ei tiennyt tuosta oudosta otuksesta ja tämän rodustaan hevon paskaakaan. Ties mitä ninja-kommando-suberb-temppuja ne osaavatkaan, mutta tämä yksilö ainakin aloitti klassisella "hyppää-hyökkää-kynsi" kaavalla, jonka vaivoin väisti, sillä yksi kynsistä tarttui suden hännän takkuihin kiinni. Lucas aikoi ottaa etäisyyttä miettiäkseen, miten pääsisi kaikkein nopeiten pälkähästä, mutta hän ei uskonut, että koira antaisi hänelle mahdollisuutta miettimiseen, joten Lucas tekikin täyskäännön ja alkoi vastahyökkäykseen aikeinaan purra koiraa vasempaan eturaajaan ja jos se onnistuisi hän... Voisi keksiä jotain ovelaa ja toivoa parasta.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 11 Maalis 2011, 18:30

Dynamo

Dynamon huitaisu oli ollut hiuksiahalkovan lähellä, kirjaimellisesti, koiran saadessa vain suden hännänpään takun kynsiinsä. Punapää urahti omiansa, koira hän oli, ja taisteli kuin sellainen, vaikka omistikin kädet joita välistä käyttää. Kuten juuri nyt, kun susi meinasi iskeä kitansa suoraan päin Dynamon kättä. Tuo nosti kätensä nopeasti, niin että suden hampaat kalahtivat osittain rannekkeeseen. Parempi puolustautumiskeino se oli kuin väistäminen, nyt Dynamo sai ehkä naarmun mutta myös mahdollisuuden vastaiskuun!

Tuo nousi osittain kahdelle jalalle, heilauttaen samalla kättänsä tarkoituksenansa heittää susi maahan selältensä heittoliikkeellä.
"Ihmiseksi olet melko eläimellinen.", punapää totesi, nuollaisten taas huuliansa ja loikaten kauemmas sudesta, pitkien terävien hampaiden kauniissa virneessä.
"Harmi että valitsit muodoksesi suden... olisin muuten päästänyt sinut karkuun."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Pappis » 11 Maalis 2011, 20:49

Raul Lucas

Susi kirosi tajutessaan purressaan puolittain tyhjää. Lucas aikoi hypätä kauemmas ennen kuin koira ryhtyisi vastahyökkäykseen, mutta oli liian hidas. Hän oli ounastellutkin, että hänen vastustajansa oli kykenevä kulkemaan kahdella jalalla, mutta se tuli kuitenkin nurkan takaa. Lucas ei ehtinyt kunnolla tajutakaan mitä oli tapahtunut kunnes kaikki ilma pakeni hänen keuhkoistaan. Vaikka maa oli melko pehmeää, ei se silti tuntunut mitenkään vastaanottavan lempeältä.
Lucas kuuli ainoastaan puolittain koiran sanat, mutta hän sai niistä silti tarpeeksi informaatiota. Lucas kierähti vaivalloisesti hengittäen takaisin jaloilleen. Selän puremahaavoista valui yhä verta...
"...Eli..." Lucas aloitti puuskuttaen, "Jos olisin ihminen sinun täytyisi lopettaa hyökkäyksesi?" Susi virnisti ja aloitti muutoksen ihmiseksi. Muutos alkoi samaan aikaan koko kehossa, mutta se tulisi kestämään ainakin kymmenestä kahteenkymmeneen sekunttiin. Sinä aikana koiralla olisi vaikka kuinka monta hvyää mahdollisuutta hoidella susi hengiltä. Lucas toivoi, että muutoksessa itsessään olisi yllätystä tarpeeksi ostamaan hänelle aikaa.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 12 Maalis 2011, 20:08

Dynamo

Heittonsa oli onnistunut, ja fechin hampaat vilahtivat pelottavassa virneessä. Miten mukava olikaan huomata että oli vielä vedossa! Mutta hänen suureksi harmikseen, toinen totesi etä hän ei voisi hyökätä jos toinen olisi ihminen... No, senhän sanoi järkikin. Sitten, ihan fechin yllätykseksi, tuo alkoi muuttamaan muotoansa! Tai ainakin siltä se näytti. Ei Dynamo ennen muodonmuuttajia ollut nähnyt, joten kokemuksena tämä oli uusi.
"Mitä....", punapään leuka loksahti hiukan, ja tuo otti automaattisesti toiseen etäisyyttä. Apua, mikä toinen oikein oli!?

Ei mennyt kauaa, susi oli muuttunut ihmiseksi, ja Dynamon häntä painui heti koipien väliin, silmät räpsähtivät suuriksi. Ei! Koiralle uusi tilanne alkoi käydä hermoja raastavaksi. Sudet sai aina tappaa, mutta nyt hänen edessään olikin ihminen, ja ihmistä ei saannut purra! Nyt tulisi satinkutia...

[[Sellasta soopaa että oikein hävettää *sigh* ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Pappis » 12 Maalis 2011, 20:23

Raul Lucas

5 sekuntia... Lucasin turkki lyheni huomattavasti ja kuono kutistui. 10 sekuntia... Suden korvat katosivat ja mustat tassut vaihtuivat käsiksi. Lucas toivoi, että koira pysyisi yllätyksestä lamaantuneena tarpeeksi kauan, sillä hän ei kyennyt vielä liikkumaan. 15 sekuntia! Luustossa tapahtui suuria muutoksia ja Lucas nytkähti päästäkseen nopeammin ylös. 20 sekuntia! Heti kun muutos oli valmis Lucas loikkasi kahdelle jalalle ja kauemmas koirasta. Selkä vuoti yhä verta...
"No...?" Lucas kysyi koiralta vinosti hymyillen. "Veikös kissa kielesi vai etkö uskonut, että sudet voisivat muuttua ihmisiksi?" Lucas naureskeli mielessään, sillä tilanne oli lähes kertaheitolla muuttunut hänelle edulliseksi. Koiran ilme kertoi lähes kaiken, mitä mieltä hän oli Lucasin yllättävästä muodon vaihdoksesta ja se vain lisäsi miehen itsevarmuutta.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 15 Maalis 2011, 16:49

Dynamo

Voi saamari. Voi saamarin saamari. Voi saamarin saamarin saamari! Dynamo kurtisti nenäänsä ja murisi toiselle, ihmisiä ei saanut tappaa. Hitto, jos Nigel ilmestyisi nyt jostain se antaisi hänelle satinkutia! Koira ei voinut muuta kuin vilkaista taakseen ettei se pahanilman lintu vielä kai ollut jonkun puun takana...
"Minkä hiton takia ihminen hyppii metsissä suden puvussa!? Olisin voinut ihan tosissani repiä kurkkusi auki!", Dymo ärähti toiselle, luimistaen korviansa. Nyt tosin punapää nousi kyyryyn istumaan, killittäen toista eripari silmillänsä epäuskoisena. Tuo ei ollut yhtään mukava tempaus!?
"Minkä takia ihminen edes OLISI metsässä, täältä et löydä muuta kuin harmeja!", tuo vielä painotti, osoittaen sormellansa ja muristen samalla uhkaavasti. Korvat heilahtivat, hän kuunteli ettei vain Nigel tullut sieltä jostain ja vain kuullut hänen puhuvan...

[[Ollappa lyhyttä -.-''' ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Pappis » 18 Maalis 2011, 23:06

Raul Lucas

"Jaa-a, miksiköhän?" Lucas kysäisi hymyillen koiralta tietäen, että hän kävisi tämän hermoille.
"Ehkä siksi, että suden hahmossa on helpompi liikkua pitkiä matkoja." Mies virnisti ja otti pienen askeleen kauemmas tajutessaan, että hän todella olisi joutunut taistelemaan hengestään, jos ei olisi muuttunut ihmiseksi juuri viime tipassa.
"Harmejapa hyvinkin..." Lucas myötäili koiralle. Täällä on esimerkiksi sinä.
"Mutta enköhän minä ole tarpeeks vahva, että osaan pitää huolta itsestäni", mies tokaisi et-ole-äitini-älä-valita-äänellä.
"Vai mitä luulet?" Lucas kysi virnistäen, koska ainakin vaikutti siltä, että outo koira ei voisi hyökätä hänen kimppuunsa. Ei ainakaan niin kauan, kun hän olisi ihmishahmossa. Lucas otti taas askeleen kauemmas. Heti, kun koiran isäntä tulisi liian liki, tämä ottaisi jalat alleen ja pakenisi. Kasvojen tatuointi tekisi hänestä tarpeeksi epäilyttävän, vaikka jättäisi pois laskuista, että outo koira oli kuuluttanut koko metsään saamastaan suden vainusta.
Pappis
 

Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron