Rose of Pain [sov] K-18

Tämä kylän suosituin majatalo sijaitsee lähellä aukiota. Majatalosta löytyy huoneita niin suurille, kuin pienillekin matkaajille, jotka etsivät yöksi kattoa päänsä päälle. Hinnat ovat jokaisen kukkarolle suhteellisen sopivat. Majatalosta löytää myös yhden parhaimmista ruokailupaikoista, mitä kylällä on tarjota. Kaiken maailman matkaajien tarpeet on otettu huomioon ja majatalolla onkin aina jotain, jolla kestitä myös erikoisempia vieraita.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Maalis 2011, 14:26

Adrian Nibencarden

Adrian kohotti kysyvästi kulmiaan, Emaren puhuessa salaisuudesta. Mies nyökkäsi myöntymisen merkiksi, toki hän salaisuuden halusi kuulla, se merkitsi että poika todella luotti häneen. Miehen ilme muuttui hivenen hämmästyneeksi, pojan kertoessa kyvyistään ja rasian alkuperästä. Hänen katseensa laskeutui takaisin hopeiseen esineeseen, jonka soitto hiipui pikku hiljaa ja koneisto lopulta pysähtyi palauttaen hiljaisuuden huoneeseen.
Kahden rakastavaisen vai? Adrian hymähti hiljaa, edes tietämättä miksi sanoi sen ääneen. Jotenkin pojan tarina sai esineen kuulostamaan rakkauden symbolilta kahden henkilön välillä Äh, mitä hän oikein ajatteli?
Toivottavasti sitä ei olla varastettu. Tuollainen aarre on hyvin kallis tunnearvoltaan. Mies totesi miettiessään asiaa tarkemmin, kuka nyt luopuisi nyt moisesta tärkeästä esineestä, joka edusti rakkautta kahden välillä. Tai saattoihan rasia olla vanhakin ja ollut perintöesineenä, jonkun lopulta päätettyä myydä se pois.

//Aaaa niii (:3 ja nyt lipsahti pahasti sorii! D: //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 20 Maalis 2011, 14:49

Emare Rilien

Emi silitti yhä ruusun kuvaa kannessa.
"Ei... ei se ole varastettu. En nähnyt varkautta rasian menneisydessä.", poika totesi Adrianin sanoihin, tosin mietteliäästi ja katsellen hopeaista esinettä. Se oli kiehtova... mutta se piti pistää pois. Emare laski rasian hellästi ja varoen yöpöydälle... se olisi turvassa täällä. Ainakin niin Emare tahtoi uskoa. Avaimet olivat heillä ja majatalon isännällä, ja soittorasia oli niin pieni ja huomaamaton, ettei sitä noin vain huomaisi yöpöydällä olevan vesikannun vierestä.
"Mutta mennäänkö?", tuo lopulta napsahti pienestä transsistana, ja hymyili toiselle säteilevästi. Hän olisi täällä kaksi päivää, kyllä hän ehtisi vaikka mitä tehdä, mutta hän haluaisi silti tehdä jotain muutakin kuin maata sängyssä. Tuo nousi taas, ja veti jo pitkät saapikkaansa jalkaansa kun löysi, ja alkoi sitomaan nauhojansa paremmin.

[[Niinkauan kun lipsuminen ei mene sänkyyn asti ekalla silmäyksellä, niin kaikki hyvin >'DD ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Maalis 2011, 15:05

Adrian Nibencarden

Adrian pystyi olemaan huoletta, kyllä hän Emaren sanoihin uskoi, ei rasiaa oltu varastettu. Jos niin olisi, olisi pojalle saattanut koitua ikävyyksiä sen takia, eikä mies sellaista olisi sallinut.
Haltia seurasi kuinka Emi asetti rasian varoen yöpöydälle, tuskin se niin herkästi meni rikki, olihan hänkin kanniskellut sitä laukussa pitkän aikaa ja se silti toimi. Tietenkin hän oli ollut varovainen sen kanssa.
Toki. Adrian vastasi pojan kysyessä menisivätkö he. Mies nousi ylös vuoteelta, kumartuen laukun puoleen, jonne oli unohtanut rahapussukkansa. Ei se helissyt yhtä äänekkäästi kuin Emaren, mutta kyllä sillä määrällä jotain sai, mutta sitä faktaa se ei muuttanut että hänen täytyisi hankia jostain lisää rahaa. Kenties hän voisi taas piipahtaa aukiolla, jolla monet kaupustelijat ottivat ilomielin apua vastaan. Esimerkiksi metsästyksessä tai muunlaisten ruoka-ainesten hankinnassa. Se ei kuitenkaan ollut tämän hetkinen murhe.
Pussukka sujautettiin viitan alle talteen ja katse käännettiin odottavasti Emareen.

//Juu pidetään mielessä :D//
Viimeksi muokannut Janni päivämäärä 23 Maalis 2011, 16:23, muokattu yhteensä 1 kerran
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 20 Maalis 2011, 15:27

Emare Rilien

Emi kyllä veikkasi vahvasti, että rahapussinsa tulisi keventymään reippaasti seuraavan parin päivän aikana. Maailma kuitenkin oli kallis paikka elää, varsinkin jos oli yhtä utelias mitä Emi. Adrian sai itsensä jo valmiiksi, samaan aikaan kun Emare tappeli viittansa kanssa, saaden sen kuitenkin viimein pujoitettua päällensä. Poika hymähti, ja avasi oven karaten käytävään, odottaen Adriania. Avain oli mukana, rahat oli mukana ja ulkovaatteet oli mukana. Mitä tässä vielä tarvittaisiin mukamas?

Ulkona oli kokonaan oma maailmansa... Emaren katse kiiri taas kaikessa, mikä oli jäänyt tulomatkalla näkemättä... Kaupustelijoita ja katuesiintyjiä... Poika käveli melko reippain mielen katsellen kaikkea. Jostain kuului huilu, ja poika pysähtyi heti. Huilu! Olihan hänelläkin simpukkahuilunsa, vaikka sitä kyllä enemmän pillinä pidettiin. Emi vilkaisi Adrianiin, kuuliko tuokin huilun äänen?

[[Pelaan tässä samalla pleikalla, että saisi ideoita :'3 ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Maalis 2011, 15:45

Adrian Nibencarden

Adrian oli tarkistamassa oliko avain mukana, kun tämä huomasi Emaren jo viilettävän käytävään. Ei noin vauhdilla Emi. Mies yritti hillitä toista, mutta minkäs utelias ja intoa puhkuva poika itselleen mahtoi. Mies huokaisi puistellen päätään, mutta hymyili samalla ja kiiruhti jo toisen perään, lukiten oven perästään.
Haltia kiri nuoremman matkaan käytävässä ja lähti kulkemaan tuon rinnalla portaita alas. Ulkona odotti se sama vilkas katu ja hälinä. Emi näytti innolla silmäilevän ympärilleen ja tuntui kuin tuon into olisi tarttunut mieheenkin. Ei hän normaalisti kiinnittänyt huomiota ympärilleen, mutta nyt katse vaihtoi vähän väliä paikkaa. Yllättäen poika pysähtyi ja haltia joutui vilkaisemaan tuota. Hm? Mies päästi kysyvän hymähdyksen, muttei hän tarvinnut vastausta. Korviin kantautui huilun iloinen sävelmä ja Adrian kohotti katseensa äänen suuntaan.

//Nii nyt jotain jännää pitää kehittää >D//
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 20 Maalis 2011, 16:02

Emare Rilien

Ennen kuin kukaan ehti taaskaan estää, otti Emare Adriania kädestä kiinni, ja veti mukanaan väkijoukon läpi puikkelehtien, ja pysähtyen vasta huilunsoittajan edessä. Poika sulki taas silmänsä kuunnellen huilunsoittoa onneissaan, kunnes huilunsoittajan vieressä oleva mies pärskähti.
"Ei ole tämän pojan voittanutta huilunsoitossa! Ei taida kukaan tästäkään yleisöstä osata soittaa huilua yhtä taitavasti?", tuo ilmoitti ylpeänä, ja katsoi huilunsoittajaa, joka meni punaiseksi. "Isä, ei nyt..."

Emin kiinnostus kasvoi, isä ja poika? Poika soitti ilokseen, mutta isä näköjään oli turhankin ylpeä pojastaan, pistäessään kadulle soittamaan rahantoivossa... Julmaa. Emi katseli ihmeissään tätä parivaljakkoa, varsinkin vanhemman alkaessa haastamaan yleisöstä jotakuta joka voisi ottaa kisaa poikansa kanssa. Emi vetäytyi hiukan kauemmas automaattisesti, Adrianiin vahingossa kiinni.

[[Jos keksiskin x'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Maalis 2011, 16:45

Adrian Nibencarden

Yllättyneenä Adrian lähti Emaren vetämänä väkijoukon läpi musiikin soljuvaa sävelmää kohti. Mies pahoitteli muutamalle haltialle, töytäistessään noita vahingossa. Olihan pojan helppo puikkelehtia muiden välistä, kun oli pienikokoisempi kuin hän.
Kaksikko pysähtyi eturiviin, katselemaan ja kuuntelemaan nuorukaisen taidokasta soittoa. Valitettavasti esityksen keskeytti vanhempi mies, joka rehvasteli poikansa taidoilla, tuollainen käytöshän ajaisi yleisöä pois.
Adrianin katse laskeutui alas Emareen, joka oli perääntynyt hiukan ja oli painautunut häneen kiinni. Käsi laskeutui pojan olalle. Haluaisitko yrittää? Mies käytti kysyi.

//Niinpä uh nyt piru jotain >n<//
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 20 Maalis 2011, 16:55

Emare Rilien

Emi oli painautunut vahingossa, joten käsi olalla sai hänet säpsähtämään ja loikkaamana eteenpäin tahtomattaankin.
"Aha! Haastaja!", vanhempi huudahti heti nähtyänsä Emaren tahattoman liikahduksen. Poika nosti heti käsiänsä osittain pystyyn ja pudisteli päätään, ei hänestä olisi kilpaa soittamaan! Eihän hänellä ollut kuin pieni simpukkansa mukanansa, ei sillä kehtaisi esiintyä! Katse meni apua anovasti Adrianiin, ei hän tahtonut pistää kisaa pystyyn! Ei hän uskaltanut!

Poika käänsi katseensa myös nuorempaan soittajaan, joka huokaisi ja taputti isäänsä olalle.
"Kuules nyt, annan viattomien sivustakulkijoiden olla jo."
"Phah, pitäähän se näyttää missä olet hyvä!", isä ei välittänyt vaan julisti. Yleisönkin joukosta alkoi kuulua pientä mutinaa, pieni kisa kuullosti ihan mukavalta ajanvietteeltä. Emi nielaisi, eijeijei! Vilkaisu Adrianiin, mitä mieltä tuo olisi? Tuo oli kuullut Emin soittavan ennenkin, tuo osasi sanoa tarkemmin!

[[ Tässä taas yksi hyvä kappale, Adrian tuli mieleen tästä :'3 ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Maalis 2011, 17:18

Adrian Nibencarden

Adrian oli vahingossa säikäyttänyt Emaren ja eikö vanhempimies sitten huomannutkin pojan ylimääräisen liikkeen. Nuorempi vaikutti hätääntyvän miehen suorastaan innostuessa haastajan löytymisestä. Poika soi haltialle apua pyytävän katseen, johon Adrian ehti vastata vain omalla vaivaantuneella katseellaan, kun nuori soittoniekka avasi suunsa ja yritti rauhoittaa isäänsä, joka valitettavasti ei antanut periksi.
Adrian astui edemmäs, kuin ilmoittaakseen haluavansa puheenvuoron. Anteeksi, mutta nuoren ystäväni ei ollut tarkoitus ilmoittaa itseään kisaamaan, se oli puhdas vahinko. Mies totesi, muttei voinut olla lisäämättä; Mutta myönnän että hän osaa soittaa huilua kauniisti. Myönnättäköön että Adrian ylpeili Emin taidosta nyt samalla tapaa kuin mies, mutta piti kehuskelunsa aisoissa paremmin.

//Aaaaw lullaby~ =w= jännä toi alku :3//
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 21 Maalis 2011, 02:24

Emare Rilien

Aivan, se oli vahinko! Emare otti heti sivuaskeleen hakien turvaa Adrianista, tottakai pitkän miehen sana olisi uskottavampi kuin nuoren haltian, joka ei edes puhunut. Mutta sitten tuo heittikin lisää vettä myllyyn! Emi puisteli Adrianille päätänsä kauhuissaan, eikö tuo tajunnut ettei Emi tahtonut kisaa!
"Adrian! Älä vain haasta heitä enempää, en minä voi alkaa kisaamaan tässä!", poika hätääntyi, painaen käden suunsa eteen. Häntä pelotti! Kaksi pientä yskäsyä kuului hiljaa käden takaalta, ei huilunsoitosta tulisi mitään...
"Jaa'a, herrako tietää sitten pojan soittotaidot?", isämies totesi, mietteliäästi ja katsoen sitten arvioivasti molempia. Emare otti vielä yhden askeleen lähemmäs Adriania, hän ei pitänyt tuon miehen silmistä... Soittaja huokaisi taas kalautti huilulla kevyesti isänsä olkapäätä, ja vilkaisi sitten Emaren ja Adrianin suuntaan.
"Anteeksi isäni puolesta. Anteeksipyyntönä, voisimmeko mennä jonnekkin syömään? Päästäisiin tästä hulinasta pois?", huilunsoittaja totesi, kohottaen toista kulmaansa. Isänsä oli sanoa jotain, mutta nyt huilumies mulkaisi tuota terävästi. Hiljaisuus iski. Emare vilkaisi Adrianiin, mitä mieltä tuo oli?

[[Huilumies on sitten nimeltään vaikkapa Dûrion, sitä saa vapaasti liikuttaa jos tulee tenkkapoo, kuten äsken itselläni :'3]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 21 Maalis 2011, 07:48

Adrian Nibencarden

Hyvä on, oli Adrian mennyt sanomaan jotain, jonka olisi voinut jättää sanomatta. Emare hätääntyi, tuota suoranaisesti näytti pelottavan. Mies soi pojalle anteeksipyytävän katseen, mutta ei ehtinyt sanoa mitään, kun kuuli kuin yskäisyin, tai niin hän ainakin luuli. Nuorempi peitti suutaan niin ettei hän voinut olla varma. Tietenkin miestä alkoi saman tien huolettamaan, mutta ei hän halunnut alkaa hössöttämään toisen kimpussa, jos se kerran oli ollut vain pieni yskähdys.
Adrianin katse siirtyi vanhempaan mieheen, joka oli takertunut hänen sanoihinsa. Haltia oli sanomassa jotain vaivaantuneena, mutta onneksi huilisti tuli isänsä ja hänen väliin pyytämään anteeksi. Poika tarjosi vielä anteeksipyyntönä lounasta. Tietenkin epävarmuus valtasi Adrianin jälleen ja vaivaantuneena hieraisten niskaansa tämä mutisi jotain; No tuota Hän kyllä huomasi Emin katseen, tuolle toisten seura ei ollut mitenkään ongelma ja varmaan tuo mielellään lähtisi syömään toisen muusikon kanssa, joka vaikutti mukavalta persoonalta? Mikä jottei. Adrian lopulta ei voinut muuta kuin myöntyä.

//Okei hyvä tietää ja ei kai tenkkapoo johtunu mun tekstistä D: //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 21 Maalis 2011, 13:12

Emare Rilien

Emin huulille nousi kevyt hymy Adrianin sanoessa että kelpasihan se lounas. Olihan tässä pieni nälkäkin jo, sitä ei käynyt kiistäminen, olihan Emi ollut syömättä muutaman tunnin ajan jo.
"Selvä, lähdetään sitten. Nimeni on Dûrion, hauska tavata.", huilumies esitteäytyi, ja viittasi pientä yleisöä hiukan väistämään että he pääsisivät jonnekkin syömään... Emare otti kevyesti Adrianin viitasta kiinni, ja lähti seuraamaan Dûrioniksi esittäytynyttä soittoniekkaa. Tuo johdatti heidät pieneen syöttöpaikkaan, missä oli ihan kunnon ruokaa, muttei tuota majataloksi voisi sanoa.
"Adrian, vaikutat hiukan vaivaantuneelta?", Emare telepatisoi vanhemmalle miehelle, katsoen tuota sivusilmällä hiukan vaivaantuneelta. Ei hän tahtonut Adrianin olevan vaivaantunut...
"Tässä! Tämä on paras paikka.", Dûrion ilmoitti samalla kun löysi oikean paikan istua, ja täräytti takamuksensa penkille. Se oli kulmapöytä, jossa oli pari kovaa penkkiä, ja seinän vieressä oleva pehmeä, pitkä tuli, johonka mahtuisi helposti kolmekin ihmistä istumaan.

[[Ei vaan omasta väsymyksestä :'3 ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 21 Maalis 2011, 13:46

Adrian Nibencarden

Samoin, nimeni on Adrian Nibencarden ja tässä on Emare. Mies esittäytyi pojalle takaisin ja esitteli samalla nuoremman viereltään. Adrian lähti Dûrion perässä joukkion läpi, huolehtien kuitenkin että Emi pysyi rinnalla koko ajan. Onneksi poika oli älynnyt napata häntä viitasta.
Kaksikko kulki rauhallista tahtia uuden tuttavuuden perässä. Parhaansa haltia teki vaivaantuneisuuden ja epävarmanolon piilottamisessa, mutta nuorempi huomasi sen silti. Mies hymähti hiljaa ja käänsi katseensa pojan puoleen hymyillen pienesti. Arastan hieman ylimääräistä seuraa, mutta kyllä minä pärjään. Mies tokaisi, muttei tarkoittanut puheillaan ettei Dûrion olisi mukava, hän ei vain tuntenut toista yhtä hyvin kuin Emarea.
Viimein Dûrion oli johdattanut kaksikon oikeaan paikkaan, ruoan ihanan tuoksun pystyi haistamaan ilmasta. Oli Adrianilla oikeastaan nälkä. Mies istahti kulmapöydän pehmeälle penkille ja viittasi Emarea istumaan hänen viereensä.

//Ai, sitä kuule pitää nukkua :3//
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 21 Maalis 2011, 14:29

Emare Rilien

Emin huulille nousi pahoitteleva hymy kuullessaan Adrianin vastauksen, ja puristi tuon viitasta hiukan tiukemmin lohduttavasti.
"Ei hätiä, olenhan minä tässä.", poika hymyili miehelle säteilevästi, yrittäen piristää miehen oloa. Hän kyllä tarkoitti ihan sitä, ettei Adrian olisi aivan tuntemattomien seurassa juuri nyt, joten ei tarvinnut hätiköidä. Tosin jos tilannetta mietti, se oli kuin kissa olisi puolustanut maahan kaadettua sutta.... Hehe...

Emi katsoi tarkkaan ruokalistaa, miettien hetken aikaa mitä ottaisi.. vaikea valita... Lopulta Emare sulki silmänsä ja tökkäsi sormellansa kohtaa katsomatta lainkaan mitä tökkäisi. Kasviskeitto... no eipä ollut huono valinta, pojan päättäessä ottaa sen. Dûrion otti ihan jotain liharuokaa, vinkaten sitten tarjoilijan paikalle, että voisivat tilaukset ottaa. Ja vasta nyt Emare huomasi miten lähellä istui Adriania. Ei sillä väliä ollut, mutta poika muisti että yritti piristää Adrianin oloa... joten tuo istahti vielä hiukan lähemmäs. Enimmäkseen siksi koska häntä palelsi.
"Elii... Olette ystäviä?", Dûrion kyseli, katsellen hetken molempia. "Ei pahalla, mutta oeltte aika outo parivaljakko ulkonäöllisesti.", tuo vielä naurahti, sulkien silmänsä ja virnistäen. Hän tarkoitti nyt Emin hentoa olemusta, ja Adrianista huokuvaa soturin luonnetta...

[[Niinhän sitä pitäis ^^' ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 21 Maalis 2011, 15:32

Adrian Nibencarde

Tietenkin Emaren läsnäolo paransi Adrianin oloa ja vielä kun poika mainitsi siitä, miestä hymyilytti.
Ruokalistaa silmäiltiin jonkin aikaa, tuntui kuluneen pitkäaika siitä kun mies viimeksi oli kunnon ruokaa syönyt, kaikki annokset kuulostivat yhtä hyviltä. Lopulta haltia kuitenkin päätyi riistalintuun juuresten kera. Kolmikko kertoi tilauksensa, kun Dûrion oli vinkannut tarjoilijan paikalle.
Mies kyllä huomasi kuinka liki Emi istui häntä, toinen todella oli tarkoittanut olevansa siinä vierellä. Ei mies sitä todellakaan pahaksi pistänyt, tulkoon vaikka syliin asti jos halusi Haltia älysi mitä ajatteli ja ilme häilähti hieman häveliäänä. Mitä hän oikein taas ajatteli?
Kolmikon välillä vallitsevan hiljaisuuden rikkoi lopulta Dûrion kysymys. Nuorukainen lisäsi vielä perään kuinka outo parivaljakko Emare ja Adrian oli. Kyllä ystäviä, mutta mitä tarkoitat oudolla? Mies kummasteli.

//Söpö kissa susi symboliikka ówò//
Janni
 

EdellinenSeuraava

Paluu Dúlin Majatalo

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron