Rose of Pain [sov] K-18

Tämä kylän suosituin majatalo sijaitsee lähellä aukiota. Majatalosta löytyy huoneita niin suurille, kuin pienillekin matkaajille, jotka etsivät yöksi kattoa päänsä päälle. Hinnat ovat jokaisen kukkarolle suhteellisen sopivat. Majatalosta löytää myös yhden parhaimmista ruokailupaikoista, mitä kylällä on tarjota. Kaiken maailman matkaajien tarpeet on otettu huomioon ja majatalolla onkin aina jotain, jolla kestitä myös erikoisempia vieraita.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Dogster » 28 Maalis 2011, 15:59

Emare Rilien

Turva, hän oli turvassa, joku piti häntä lämpimässä ja suojassa, kantoi pois sieltä missä hänen hengityksensä vaikeutui... Joku josta hän välitti, joku johon hän voisi turvautua jos jotain pahaa koskaan tapahtuisi. Emare tunsi olevansa olevan rauhassa...

Kun hän heräsi, oli tullut ilta. Häntä yhä huimasi, tällä kertaa ihan vain liiasta makoilusta, ja kun hän varovaisesti nousi istumaan, tajusi Emi että hänen otsansa ympärillä oli side... Hän oli taas majatalolla! Pojan ilme oli säikähtänyt, hän katseli ihmeissään ympärillensä. Missä vaiheessa hän tänne oli päässyt? Ainakin hän oli peiton alla, se oli varma... Adriankin oli myös huoneessa.
"M-mitä tapahtui?", Emare oli ihmeissään, ja kokeili varovaisesti ohimoansa, jonka hän oli raapaissut vahingossa pakotilanteen aikana. Hän ei tiennyt yhtään mistään mitään juuri nyt, muutakuin sen että palelsi taas. Poika veti peiton paremmin ympärillensä värähtäen kerran.

[[Itellä jostain syystä tökkii pelaaminen hieman... koetan petrata ^^' ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 28 Maalis 2011, 17:21

Adrian Nibencarden

Ulkona oli tullut jo hämärää, kuinka kauan Emi aikoi vielä nukkua? Adriania huoletti, vaikka kyllä hän huomasi toisen hengittävän rauhassa. Mies istui puisella jakkaralla pojan vuoteen vieressä, katseen pysyessä nuoremman kasvoissa. Haltiaa itseäänkin väsytti, mutta ei hän aikonut levätä, mieluummin tämä pysytelisi hereillä niin kauan kunnes oli saanut varmuuden siitä että toisella oli kaikki hyvin.
Haltia huokaisi hiljaa, koko sen ajan oli häntä vaivannut myös naurahdus, jonka oli kuullut päänsä sisällä aiemmin. Kyllä Adrian tiesi kenelle se oli kuulunut, kenties olento oli reagoinut voimien käyttöön? Tarkoittiko se että miehen kontrolli alkoi lipsua?
Kauaa haltia ei ehtinyt pyöriä ajatuksissaan, kun huomasi Emaren availevan silmiään. Pienessä tokkurassa toinen vielä oli, mutta pian havahtui ja nousi istumaan. Mies tunsi olonsa helpottuneeksi ja oli käskemässä poikaa takaisin makuulle, mutta tuo uteli jo mitä oli tapahtunut. Luulen että satutit pääsi pakotilanteessa, mutta en usko että sellaisen naarmun takia menetit tajuntasi. Sinun kannattaa pysyä vielä makuulla, emmehän tiedä mikä sinuun iski. Adrian totesi vieden kätensä toisen olkapäille ja painoi tuon takaisin makuulle. Ennen kuin mies ehti tajuta, oli hän sipaissut kädellään pojan poskea hellyydenosoitukseksi ja vetikin sen kiireesti pois. Ei haltia ollut unohtanut kujalla tapahtunutta, eikä hän halunnut mitenkään ahdistella poikaa.

//Ei haittaa, kaikilla meillä joskus vähän tökkii :3//
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 28 Maalis 2011, 21:36

Emare Rilien

Aivan, aivan, hän oli pyörtynyt ja... miksi hän oli pyörtynyt? Emare yritti muistaa, ensimmäisenä tuli mieleen se heikotus, ja koko kroppaa ahdistava paine... Ja sen kuinka hänet oli kaapattu taas syliin ja.. Adrian tuli ja katkaisi pojan ajatukset, painaen hänet takaisin alas. Emare säpsähti hieman, enimmäkseen siksi koska ei ollut huomannut Adrianin aikomuksia. Mutta kyllä hän ihan kiltisti meni alas, ja tuntiessaan hipaisun poskellansa, tunsi olonsa jotenkin... iloiseksi. Olihan hänen koko elämänsä ollut pelkkää hellyyttä, mutta vain omien sukulaistensa kohdalta. Adrian veti jo kätensä, mutta Emi otti sen takaisin ennenkuin Adrian ehti vetämään sitä liian kauaksi, ja painoi sen takaisin poskeansa vasten.
"Ei sinun tarvitse vetäytyä kaummas... Tunnen olonikin paremmaksi, jos joku on lähelläni.", poika sanoi toiselle, pitäen aluksi silmiänsä kiinni, mutta avaten ne sitten viimeisen parin sanan kohdalla, päästäen samalla Adrianin kädestä irti. Eihän hän ollut toista pakottamassa mihinkään... Tosin tuo ajatus kun pongahti, nousi kevyt punakin kasvoille. Mitä himsvuttia hän oli juuri ajatellut!?
"Tai siis, jos pidät yskinäisyydestä niin sitten.", poika käänsi katseen muualle, ja käännähti kyljellensä yrittäen saada ajatukset kasaan. Kyllään hän Adrianista piti, mutta pitikö hän muka niin paljon? Vastausta etsiessä...

[[Go Emi >D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 28 Maalis 2011, 22:06

Adrian Nibencarden

Adrian tunsi kuinka jokin nappasi häntä kädestä ja katse siirtyi Emiin, joka jo veti hänen kättään takaisin tuon kasvoille. Mies katseli poikaa yllättyneenä ja kuunteli hiljaisena tuon sanoja. Vai että tunsi olonsa paremmaksi. Haltian peukalo liikahti silittävästi nuoremman poskella, mutta silti Adrianin ilme oli vaivaantunut. Mies tunsi jälleen taas lämmön sykähtävän sisällään, mutta oliko se oikein? Oliko se hyväksyttävää?
Adrian pystyi tuntemaan kuumotuksen kätensä alla, Emare punastui ja selittelikin jo jotain kiireesti. En minä siitä järin pidä Mies mutisi jotain toisen sanoihin, tyytyen vetämään käden kokonaan pois toisen kasvoilta, mutta nopeasti se vietiin omaa päätä vasten. Naurua, taas! Järkytys värisytti Adrianin ilmettä.

//Go Go >3 Lyyhyttää D: //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 28 Maalis 2011, 22:26

Emare Rilien

Emi nautiskeli pienestä huomiosta, jota sai koska oli mitä oli, eikä sairautensa takia. Oliko asioista nauttiminen väärin? Hänhän oli muutenkin luonnonoikku, hänen olisi pitänyt kuolla, ja hän on vieläkin hengissä... joten tuskin tämäkään ollut sen erikoisempaa hänelle. Paitsi jos Adrianilla oli jo rakastettu! Se selittäisi niin paljonkin! Pojan kasvot kalpenivat, ai kamala, mitä hän oli varatulle oikein puhunut ja... Adriankin vetäytyi kauemmas, ja Emare vetäytyi kippuraan peiton alle naama punaisena. Aijaijai!

Kuudes aisti varoitti häntä taas, ja nuori haltia kurkisti peittonsa alta.
"Adrian? Kaikki hyvin?", poika kysyi heti, nousten kyynärpäittensä varaan. Teki mieli auttaa, mutta edelliset ajatukset tulivat taas mieleen. Ainut asia mitä Emi pystyi tekemään, oli katsoa toista huolissaan...

[[Samaa täällä päässä... ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 28 Maalis 2011, 22:44

Adrian Nibencarden

Käsi painautui päätä vasten tiukemmin, silmätkin puristettiin kiinni. Mies pystyi kuulemaan Emaren huolestuneen äänen ja raotti silmiään. E-Ei tässä mitään. Pistä vain takaisin makuulle. Mies käskytti toista, nousten jo ylös jakkaralta. Kiireesti haltia kääntyi selin poikaan, hänen täytyi päästä pois toisen läheltä pian, kiireesti. Nauru tuntui vain voimistuvan!
Käyn haukkaamassa hieman raitistailmaa. Adrian totesi astellessaan oven suuntaan, horjahtaen kuitenkin siinä välissä. Tasapaino kuitenkin pysyi niukin naukin. Ei kiltti, ole hiljaa! Mies huusi turhaan päänsä sopukoissa, tuntien vajoavansa syvemmälle pimeyteen.

//Ei haittaa, kun tämäkin on :3//
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 28 Maalis 2011, 23:00

Emare Rilien

Adrian valehteli. Sen näki selvästi. Emaren ilme oli huolestunut, pojan olisi tehnyt vain juosta ja halata tuota... Mutta tuosta nouseva aura... Emi meni kiltisti takaisin peiton alle, killittäen Adrianin perään huolissaan. Hän veti kuitenkin peittonsa peittäen nenänsä, niin että hän juuri ja juuri näki jotain. Adrian huojui pahasti, ja nuorempi pelkäsi toisen puolesta, mutta jäi silti aloillensa... Kun tuo viimein oli lähtenyt, otti Emare soittorasian taas käteensä, kuunnellen sen surullista melodiaa, painaen hopeisen rasian rintakehäänsä vasten. Miksi hän tunsi olonsa taas turvattomaksi... hän halusi olla Adrianin lähellä, mutta jos tuon olo vain paheni siitä... Poika painoi kätensä suun eteen, häntä alkoi yskittämään. Emin oli pakko nousta lämpimän peiton alta, ja kävellä laukullensa, yskien ja köhien rajusti, ja kaivoi pienen putelin, ja yöpöydän päällä olevan vesikannun luokse, kaataen itsellensä pienen lasillisen köhien samalla rajusti. Melodia vain jatkoi samalla, kun poika kaatoi putelista pari pisaraa vihreää nestettä, ja sekoitti ne sormellansa nopeasti, juoden kylmän nesteen nopeasti. Köhä helpottui, ja Emi pyyhkäisi huuliensa välistä karanneen pienen verinojon...

Ajatukset karkasivat taas Adrianiin... mutta mitä hän voisi muka tehdä nyt? Hänenhän piti nukkua, eikö? Mutta ei nukuttanut.. Emare ei osannut enään nukkua yksin, joten hän päätti siivota paikkaa hieman, että väsyisi ensin, ennenkuin menisi takaisin sänkyyn. viitta paikoillensa, laukun sisältö paremmin, lääkkeet turvaan, kengät näkyviin... Emare katseli ympäriinsä, hän kaipasi tekemistä!

[[Nyt tuli pitempää, mutta minne se sisältö katosi? ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 28 Maalis 2011, 23:28

Adrian Nibencarden

Kiireesti Adrian asteli portaita alas, hyvä ettei hän kompuroinut niissäkin. Mies paiskasi majatalon puisen oven auki, kuulematta kuinka talon emäntä huusi huolestuneena hänen peräänsä. Ei mies todellakaan näyttänyt voivan hyvin, muttei hän välittänyt. Askeleet veivät haltiaa eteenpäin, ei hän katsonut edes minne kulki. Ole hiljaa, hiljaa..! Mies aneli, muttei olento lakannut. Se kiusasi häntä, ajoi vain syvemmälle pimeään, tietämättömyyteen, pois tajunnan rajalta
Hetken näytti siltä että Adriannin keho valahtaisi tajuttomana maata vasten, mutta jokin sai tämän pysähtymään puolessa välissä lyyhistymistä. Vasen silmä hohkasi rubiininpunaista sävyä, muttei sen näkökenttä riittänyt, käsi kohosi vetämään silmälapun pois paikaltaan, joka valahti kaulalle roikkumaan.

Kauaksi Adrian ei ollut kerinnyt paeta, mutta silti oli miehellä oli jostain syystä vaikea löytää takaisin majatalolle. Aamuaurinko nousisi piakkoin, kun haltia viimein astui majatalon ovesta sisään. Paikka oli hiljainen, ei tiskilläkään ollut ketään. Ei hänellä kuitenkaan olisi ollutkaan aikomusta jäädä sinne, mies kääntyi portaiden puoleen.
Hiljaa askeleet veivät Adriania oikeaa ovea kohti Tai ei, oliko kyseessä enää Adrian? Ilme oli niin luihu ja silmät hohkasivat hämärässä.
Adrian ei ollut kiireessään tajunnut jättää avainta huoneeseen, sehän olisi ollut viimeinen keino suojella vielä Emiä pahalta joka nyt työnsi jo avainta lukkoon ja avasi oven hitaasti. Virneen leikitellessä miehen kasvoilla astui tämä peremmälle huoneeseen. Oli aika päästä hyveellisestä pojasta eroon!

//Ei mihinkään :3//
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 28 Maalis 2011, 23:43

Emare Rilien

Emi oli viimein nukahtanut, kunhan oli ensin varastanut Adrianin tyynyn halattavakseen. Edelleen hän ei osannut nukkua yksin. Huoli painoi mieltä, ja jatkuvasti valvoneen näköinen Emare oli vielä pahemmassa kunnossa, kun hän heräsi aikaisin aamulla oven narahdukseen. Unensa oli muutenkin ollut enemmän puolivalvetta, hän oli odottanut toista.
"Adrian!", pojan kasvoille nousi pieni hymy ja tuo ponkaisi ylös samantein, tajuten sitten... Emaren hymy hyytyi, ja valahti alas. Ei, ei tuo ollut Adrian...
"Sinä! Sinä olet se joka kalvaa Adriania!", pienen asteen tajuaminen valahti pojan läpi, tuon purressa samantein hampaat yhteen. "Mitä sinä oikein haluat hänestä!? Jätä hänet jo rauhaan senkin parasiitti!", Emi harvoin suuttui, mutta nyt oli oikea aika. Tuo saisi luvan jättää Adrianin rauhaan, jos tuo tahtoi elää miehen sisällä saisi luvan käyttäytyä eikä aiheuttaa toiselle ongelmia! Ja parasiittihan tuo oli, loinen, lapamato oikein!

Poika nousi kovalla vauhdilla sängystänsä, kylmät lankutkaan eivät haitanneet paljaiden varpaiden alla, nyt Emaren silmissä näkyi pelkkä määrätietoisuus. Hän ei antaisi toisen pelotella itseänsä. Iso ja paha otus joka oli liian heikko selvitäkseen omillansa, ja jonka piti käyttää toisia kuorenansa. Sanomattakin selvää että tuo oli jopa hengitysvaikeuksista kärvisää Emarea säälittävämpi.

[[Muaha, ja jatkuu x'D Kokis perkele. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 29 Maalis 2011, 06:41

Adrian Nibencarden

Mies ei voinut muuta kuin hymähtää Emaren erehtyessä kutsumaan häntä Adrianiksi, nopeasti tuo kuitenkin älysi tilanteen. En kalvaa, autan häntä. Olento korjasi pojan sanoja, astuen samalla askeleen hivenen sivummalle, jotta pystyi sulkemaan oven ja lukitsemaan sen.
Mies huokaisi ja puisteli päätään pojan suuttuessa, käskien hänet jättämään Adrian rauhaan. Oletpa typerä pikku hyveensäde. Olento kommentoi, jättäen vastaamatta Emin kysymykseen.
Tämä ei kuitenkaan ehtinyt vielä jatkaa, kun nuorihaltia nousi sängystä kovalla vauhdilla, jonka seurauksena mies otti säpsähtäen askeleen tuosta kauemmas refleksinä. Olento ei voinut sietää hyveen kosketusta, jota Emistä suorastaan huokui ilmaan, sen takia tuosta täytyisi päästä eroon. En voi jättää Adriania rauhaan, hän teki sopimuksen kanssani. Eikö hän ole kertonut sinulle että olen osa tätä kehoa olen hänen sydämensä. Mies selitti naurahtaen huvittuneena ja antoi pojan itse päätellä mitä tapahtuisi, jos hän tosiaan jättäisi Adrianin rauhaan.

//Sori unohin mainita eilen että meen nukkumaan :C//
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 29 Maalis 2011, 07:00

Emare Rilien

Sydän? Miten niin tuo oli toisen sydän!? Adrian jonka Emare tunsi oli kiltti ja huolehtivainen, mutta tuosta pahasta suorastaan leimusi ilkeys ja julmuus. Miten jokin sellainen voisi olla mukamas Adrianin sydän? Mutta jos se puhui totta... Emare puri huultansa, mitä hän voisi tehdä?
"Et vastannut kysymykseeni, mitä oikein tahdot Adrianista? Jos kerta voit olla jonkun sydämenä, etkö voisi silloin ottaa kohteeksi jotakuta muuta kuin haltia, se kannattaisi enemmän...", pojan nyrkki puristui. Hän ei missään nimessä tahtonut, että Adrianille tapahtuisi jotain, vain koska tuo oli tehnyt virheen.
"Lisäksi, en usko että sopimukseen kuului se että sinä aiheuttaisit hänelle näin paljon päänvaivaa. Veikkaampa että olet oikeasti niin pieni, että sinut voisi talloa kuoliaaksi, ja koet siitä jonkinasteen vähemmyydentunnetta... tunnet olevasi elossa vain jos saat kiusata itseäsi isompia. No nyt valitsit väärän kohteen, mikä sitten oletkaan.", Emaren sielussa kiehahti uudestaan, alkaen solvata sitä pientä pahaa joka hillui Adrianin sisällä. Mikä sai hänet tekemään niin, siitä ei ollut varmuutta. Kai se että Emi oli ehtinyt kiintyä pitkään mieheen, ja tuota satuttavat satuttivat myös häntä.

[[Juuh ei mitään ^^ ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 29 Maalis 2011, 09:00

Adrian Nibencarden

Olento tirskahti Emaren vaatiessa vastausta kysymykseensä ja puhui asioista joista ei oikeastaan tiennyt mitään. Adrian sattui olemaan anoa idiootti, joka minua kuunteli ja uskoi kaiken lisäksi. Mies totesi huvittuneena, mutta pojan jatkaessa hilpeys laantui hieman. Valitettavasti Emi oli oikeassa sen suhteen mikä olento todellisuudessa oli, mitätön ja heikko. Olento oli voimakas vain tämän kehon avulla, mutta kun hän saisi sen haltuunsa täysin, ei häntä voisi enää pitää mitättömänä.
Mies tuhahti ja nyrpisti toiselle nenäänsä. Varo mistä oikein puhut ja kenelle oikein puhut. Et tiedä minusta taikka Adrianista mitään. Olento totesi ja virne palasi tämän huulille, viimein hän oli päässyt aiheeseen, jonka avulla kenties saisi peloteltua Emarea pois Adrianin läheltä.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 29 Maalis 2011, 09:12

Emare Rilien

"Varo miten puhut Adrianista, hän ei ole mikään idiootti.", Emare kurtisti kulmiansa. Jotenkin tuo haukkuma oli kolahtanut lujaa, hetki hetkeltä hän alkoi olla varmempi siitä että ei pitänyt tuosta pahasta örkistä. Varsinkaan huomatessaan, kuinka tuon tunnetilat muuttuivat... Emi käänsi päätään hiukan halveksuvasti, kun tuo totesi ettei Emi tiennyt Adrianista tai tuosta otuksesta mitään.
"Tiedän tarpeeksi paljon, että voin luottaa häneen. Toisin kuin sinuun, näen sinusta monen metrin päähän että olet aikeissa valehdella minulle. Onko se siis liikaa, että Adrianilla on ystäviä? Olet vain kateellinen ja säälittävä olento, joka jää pelkäksi tähdenlennoksi kaikkien muiden olentojen rinnalla. Kukaan ei edes tiedä nimeäsi.", Emi totesi, siirtäen kätensä puuskaan. "Eikä kukaan tule myöskään muistamaankaan sinua. Nyt kerro, mitä oikein haluat Adrianista, niin joku ehkä muistaakin sinut jonkin aikaa.", poika siristi silmiänsä. Hän ei jättäisi aihetta ennenkuin tuo vastaisi siihen! Lattian kylmyys unohtui, hengenvaarallinen tilanne unohtui, tällä hetkellä nuori haltia tahtoi vain loukata tuota olentoa niin, että se tajuaisi omat virheensä.

[[Emare on vihanen... Mistä tietää? Koska se muuttuu ilkeäksi, piikitteleväksi ja kylmän rauhalliseks. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Janni » 29 Maalis 2011, 09:40

Adrian Nibencarden

Rauhallisin askelin olento suuntasi vastakkaiselle vuoteelle, pitäen katseensa tiukasti Emaressa, joka vain jatkoi kiivaana hänen halveksuntaansa. Ei mies pitänyt toisen asenteesta sitten yhtään, mokoma luuli tietävänsä tasan tarkkaan mitä hän oikein aikoi ja se juuri ärsyttikin, poika tiesi tasan tarkkaa mitä hän aikoi!
Olento ei kuitenkaan antanut nuorelle haltialle sitä iloa että näyttäisi ärsyyntyneisyytensä, eikä aikonut luovuttaakaan. Hän vain piteli hymyn huulillaan, istahtaen vuoteen reunalle ja nostaen jalkansa ristiin rentona. Huoneeseen laskeutui hiljaisuus pojan lopettaessa, vaadittuaan olentoa jälleen kertomaan mitä hän oikein halusi Adrianista. Kuinka toinen jaksoi jankuttaa mokomasta asiasta, jonka vastaus oli päivän selvä!
Haluan hänen kehonsa, en mitään muuta. Mies lopulta tyytyi vastaamaan suoraan kylmällä äänensävyllä ja nosti vielä kätensä puuskaan. Tiedän ettet aio sallia sitä, mutta mitä voit muka tehdä asialle? Tappaa minut? Tapat myös Adrianinkin. Olento naurahti.

//Uuu, sähäkkä pakkaus x3//
Janni
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 29 Maalis 2011, 10:05

Emare Rilien

Emaren kasvoille nousi voitonriemuinen hymy, tunteiden peittely ei auttanut hänen kohdallansa sitten lainkaan. Tuo saattoi esittää mukavaa ja iloista niin paljon kuin halusi, Emare näki totuuden.
"Et pysty huijaamaan silmiäni, örkki.", poika meinasi tuhahtaa, mutta jätti vain sanat toiselle. Tätä peliä pystyi leikkimään kaksi, tosin Emi oli siinä parempi. Koska toisella ei ollut hänen silmiänsä. Siinä mielessä tuo oli valinnut väärän kropan.

"Kehonsa.... se ei kuulunut sopimukseenne, uskoisin?", poika nosti vienon hymyn kasvoillensa, ja istahti sitten sängyllensä, katsoen toista silmiin. Totta, hän ei voinut tehdä mitään. Muuta kuin yrittää puhua järkeä. Tai sopia jotain tuon hirviön kanssa. "Miksi edes tahdoit haltian kehon? Eikö olisi helpompaa vaatia demonin kehoa, tai peikon... Vuoripeikot eivät ole niin tarkkoja.", nuorempi haltia puheli samalla, kun kaatoi itsellensä uuden lasin vettä. Hän voisi puhua jopa juodessaan, mikä onnistui aika harvalta. Kylmä neste viilensi häntä mukavasti, vaikka häntä aina palelsikin, niin mukava viileys oli aina hyvästä.
"Lisäksi... miksi tahdot vahingoittaa muita?", poika nousi paikaltansa, laskien lasin alas ja kävellen muutamalla nopealla askeleella miehen eteen, katsoen tuota ensin silmiin, ja sitten rintakehän kohdille, katseensa tuntui porautuvan tuohon olennon kohdille. "Kuka sinua on satuttanut?", kalpea käsi sipaisi kohtaa, hellästi ja huolehtivaisesti, jossa tuo olento lepäsi, ja perääntyi sitten.

[[Ja tietysti siitä piti tulla taas maailmanparantaja x'D Emare pe*kele!]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

EdellinenSeuraava

Paluu Dúlin Majatalo

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron