Paha päivä, hyvä seura.

Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Kitty » 09 Kesä 2011, 19:43

Miki

Gerard kertoi että Miki sai Clarencen iloiseksi ja hyvä niin, ainakin tytöstä olisi jollekkin iloa. Ovi aukesi ja Miki kääntyi hymyillen katsomaan Clarencea joka toi vettä. Tiukasti katseellaan seuraten kun hän istui pöytään. Isäukon kommentti oli saanut nuorukaisen kovin vaivaantuneen näköiseksi, Gerardin sanat saivat tosin tytönkin punastumaan. Miki katseli taas Clarencen kasvoja, ne olivat sitten niin täydelliset kuin voi olla. Ensimmäinen sana mikä juolahti mieleen nuorukaisen kasvoista oli posliini. Juuri niin virheettömiltä ne näyttivät ja miltei yhtä vaaleiltakin. "Mikä on lempi värisi Clarence ?" Tyttö alkoi udella, sillä kysymyksellä, tai oikeastaan sen vastauksella voisi olla arvoa vielä joskus.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 09 Kesä 2011, 20:02

Clarence

Gerard alkoi häärätä teeveden kanssa, mutta kuunteli kyllä tarkasti mitä selän takana tapahtui. Clarence istahti alas luolille, siirrettyään ensi pari kirjaa hieman sivuun. Nuorukainen huomasi kyllä jälleen Mikin katseen, mutta oikeastaan oli jo tottunut siihen, joten se ei haitannut.
Puoliverinen yllättyi pienesti tytön kysymystä, lempiväri? Ei hän ollut moista koskaan ajatellut. En oikein tiedä Nuorukainen pohti ääneen, painaen katsettaan hieman mietteliäästi alas. Valkoinen? Gerard ehdotti hyvin todennäköisen vaihtoehdon, mutta nuorukainen oli erimieltä. Vaikka olenkin kalpea, ei se tarkoita että pidän valkoisesta. Clarence kommentoi, vilkaistessaan isäänsä. Mutta jokin lämmin väri kai Miksi kysyt? Puoliverinen ihmetteli.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 09 Kesä 2011, 21:05

Miki

Neitoa huvitti hieman isän ja pojan välinen sanailu, sitä oli oikeastaan aika mukava katsoa sivusta. Ei hänen kotonaan koskaan ollut mitään tälläista, tai ehkä olikin Miki vain ei tiennyt jos oli. Mikin oli vaikea pitää pokkaa kun Gerard ehdotti valkoista lempiväriksi. Lopulta Clarence kuitenkin ehdotti lämpimiä värejä, se riitti vastaukseksi. Puoliverinen näytti ihmettelevän miksi Miki edes kysyi tätä. Yksinkertaisin ja todenmukaisin vastaus:"Kunhan kysyin." Hetken tauottamisen jälkeen Miki käänsi katseensa Clarencen isään. "Entä teidän lempivärinne herra Gerard ?" Tyttö uteli, lähinnä tasavertaisuuden nimissä mutta se oli tytön oma asia, ei olisi reilua jättää noin ystävällistä henkilöä täysin ulkopuoliseksi.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 09 Kesä 2011, 21:20

Clarence

Clarence kallisti kysyvästi päätään, Mikin vain todetessa kunhan oli kysynyt. Se kai riitti vastaukseksi, eikä nuorukainen tahtonut sen enempää udella. Pian tyttö esitti saman kysymyksen Gerardille, jonka korvaan pisti jälleen sana Herra Mies myhäili hiljaa itsekseen, ennen kuin kääntyi kaksikon puoleen aikoessa vastata. Musta? Clarence ehdotti kuin pienenä kostona ja virnisti pienesti isälleen, joka katseli nuorukaista päätään puistellen. Vaikka hiukseni ovat mustat, ei se tarkoita että pitäisin mustasta. Mies totesi poikansa tapaan, astellen samalla pöydän ääreen itsekin. Mutta eiköhän vastaus ole ilmiselvä. Haltia lopulta vastasi tytön kysymykseen, pörröttäen samalla ohimennen Clarencen valkeita hiuksia, kuin näin selventäisi mitä oikein tarkoitti.
Nuorukainen hymähti hiljaa isänsä vastaukselle, vieden sitten kätensä sotkuiselle päälaelleen, kääntäen katseensa tyttöön. Mikä on sinun lempivärisi Miki? Tietenkin Clarence halusi sen tietää itsekin.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 09 Kesä 2011, 21:48

Miki

Tyttö hihitteli itsekseen jälleenkerran miesten sanoittelun ansiosta. Gerardkin istui vihdoin pöytään kun oli saanut sotkettua poikansa tukan. "Hmm... Minun lempivärini ?" Miki toisti jatkaen. "Lämpimät värit, luonnon värit, mutta ehkä parhaimmiksi nousee vaaleanpunainen ja vaalean vihreä. Tai muutenkin punainen ja vihreä." Tämän sanottua pääsi tytöltä pieni haukotus, hän tosin kerkesi nostaa käden suun eteen. Sen jälkeen kyynärpää laskeutui polvelle ja pää jäi kämmenen päälle. Katse kääntyi taas kerran Clarenceen. Miki vilkaisi nopeasti portaikkoa joka johti vintille, kumpa hän saisi majoittua clarencen kanssa samaan huoneeseen, toisaalta vaihtoehdot taisivat olla vähissä Mikin onneksi. Tyttö kuitenkin vilkuili hieman muuallekkin talossa ja päätyi sitten nuorukaisen silmiin. "Miten silmäsi voivatkaan olla noin vaaleat." Tyttö tavallaan kysyi.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 09 Kesä 2011, 22:15

Clarence

Kaksikko odotti hiljaisena Mikin vastausta ja pian tuo selostikin tarkalleen mistä väreistä piti. Siis todella kirkkaista ja pirteistä, no sen oloinen tyttö itsekin tuntui olevan. Pirteä ja hymyssä suin kuljeskeleva.
Hiljaisuus laskeutui hetkeksi pöydän keskelle, Miki näytti silmäilevän pienesti ympärilleen, Gerard siirteli muutamia kirjoja sivuun, jotta he saisivat hieman tilaa teekupeille myöhemmin ja Clarence noh nuorukainen istui tapansa mukaan hiljaa.
Huomio kiinnittyi takaisin Mikiin, tuon ihmetellessä nuorukaisen silmien väriä. Kai se oli jonkinlainen kohteliaisuus? No tuota Clarence ei oikein tiennyt mitä vastata, joten kiireesti Gerard tulikin hätiin. Ne ovat vaaleat siksi jotta ne voivat vangita viehättävän neidon katseen ja Miehen lause jäi kesken nuorukaisen parahtaessa jälleen; Isä! Ei se niin ole! Ne ovat vain vaaleat. Haltia hymyili huvittuneena, toivotonta tuolle oli opettaa kuinka hurmata neito.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 09 Kesä 2011, 22:26

Miki

Clarencen vastaukset alkoivat taas tökkiä, mutta Geraldin tullessa hätiin alkoi tytönkin puhe tökkiä. Gerard mainitsi siitä miten Clarencen silmät vangitsivat nuoren neidon katseen ja se jos mikä sai tytön punastumaan kun hän tajusi että oli oikeastaan miltei kokoajan toljottamassa Clarencen silmä. Tähdäten katseensa pöytään yrittäen peitellä punaisia kasvojaan ja pidätellä nauruaan tyttö laski kätensä pöydälle. Hiljaisuus oli laskeutumassa huoneeseen, mutta teepannu pelasti pihinällään. "T-tee-vesi taitaa olla valmis" Miki sanoi osottaen sormellaan kohti pannua.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 09 Kesä 2011, 22:41

Clarence

Mikin näytti menevän sanattomaksi Gerardin vastauksen takia, sekös sai miehen entistä tyytyväisemmäksi. Clarence katseli tyttöä hieman ehkä huolissaan, ei hän halunnut toisen olevan vaivaantunut isän typerien tokaisujen takia. Mitä kauemmin nuorukainen kuitenkin katseli pöydän pintaa toljottelevaa nuorta haltijaa, sen selkeämmäksi hänelle kävi että toinen oli oikeastaan söpö punastuneena, varsinkin kun tuo yritti sitä peitellä.
Gerard havahtui teepannun pihistessä ja Mikikin asiasta ilmoitti. Siltä näyttää. Mies totesi nousten ylös pöydästä ja asteli hellan ääreen. Älä välitä hänen puheistaan. Clarence kuiskasi tytölle rohkaisevasti.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 09 Kesä 2011, 22:56

Miki

Gerardin noustessa pöydästä kuuli Miki Clarencen äänen. Hän kehotti olemaan välittämättä Gerardin sanoista. "Yritän, mutta se nyt vain on hieman hankalaa." Miki supatti takaisin kallistuen Clarenceen päin. "Kiitos vinkistä kuitenkin." Tyttö vielä lisäsi tirskahtaen, naurua oli jo niiin vaikea pidätellä. Väsymyskin teki osansa siinä että vähän jokainen sana nauratti, mutta kyllä suurin syy taisi silti olla Gerardin ja Clarencen puhe ja sanailu, ja vähän kaikki.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 09 Kesä 2011, 23:07

Clarence

Clarence hymähti hiljaa Mikin tokaisulle, ei tuo enää niin vaivaantuneelta näyttänyt, pikemminkin toinen naurahtikin heleästi.
Valitettavasti meillä on vain yrttiteetä. Toivottavasti se maistuu. Gerard totesi, kantaessaan kahta teekuppia pöydälle, yhden Mikille ja toisen Clarencelle, palaten hakemaan sitten vielä itselleenkin.
Nuorukainen laski katseensa höyryävään nesteeseen, joka toi ilmaan yrttien tuoksun. Clarence kohotti kuppia lähemmäs kasvojaan ja puhalsi sitten kuumaan nesteeseen, jäähdyttääkseen sitä.
Jokos teidän olisi aika kertoa minullekin, miksi Miki oikein yösijaa kaipaa? Haltia viimein uteli, silmäillen vuoroin molempia. Nuorukainen kohotti katseensa hieman epävarmana tyttöön. Ei hän tiennyt halusiko toinen puhua siitä, olihan tuo ollut aika surkeana aiemmin. No tuota kun Clarence yritti pohtia mitä nyt tuohon sanoa ja katseli samalla kysyvästi tyttöä.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 09 Kesä 2011, 23:24

Miki

"Yrttitee käy hyvin, kiitos" Miki sanoi saadessaan höyryävän kupposen eteensä. Gerardin kuitenkin kysyessä syytä Mikin läsnäoloon valahti kevyt tunnelma raskaaksi ja vaivautuneeksi. Tyttö suuntasi katseensa tee kuppiin, hyvin vakavin ilmein hän pohti mitä oikein sanoisi. Kertoisiko hän vain suoraan totuuden vai lähtisikö hän kiertelemään ja kaunistelemaan asioita. Miki hengitti syvään ja hartaasti, hän ei tahtoisi valehdella muttei myöskään tahtoisi levittää pahaa sanaa isästään vaikka toinen olisikin sen ansainnut. Neito ei keksinyt muuta, hän kohotti katseensa kulmien alta kohden Gerardia. "Tahdotko todella tietää ??" Miki kysyi tavallista matalammalla ja ehkä hieman tärisevällä äänellä. Useimmat eivät tämän jälkeen uskaltaneet enään kysyä vaan olettivat suoraan pahinta mitä keksivät, toisaalta Gerard ei vaikuttanut niin säikyltä ja yksinkertaiselta. Jos mies pyytäisi toistamiseen kertomaan, niin kyllä Miki vastaisi.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 10 Kesä 2011, 06:47

Clarence

Gerard huomasi nopeasti että oli kysynyt nyt jotain aika arkaa, Miki näytti hiljenevän ja vaipuvan mietteihinsä. Clarencekin katseli tyttöä huolissaan ja tuon viimein avatessa suunsa, kuuli äänestä selvää tärinää. Tietenkin haluan tie Vanhahaltia oli vastaamassa, mutta Clarence meni keskeyttämään tuon jälleen, kurottamalla kätensä pöydän yli ja tarttui hellästi Mikiä kädestä. Ei sinun tarvitse kertoa jos et halua, vai mitä isä? Nuorukainen mulkaisi pienesti miestä, painottaen lauseensa loppua reilusti. Ei hän halunnut toisen pakottautuvan puhumaan, asia oli tytön ja tuon perheen välinen, ei kenelläkään ollut oikeutta siihen puuttua, jos tyttö ei niin haluaisi.
Gerard pyöritteli silmiään ja mutisi jotain myöntävää poikansa kysymykseen.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 10 Kesä 2011, 10:32

Miki

Gerard vastasi tahtovansa tietää, niinpä niin kai se oli sitten kerrottava. Clarence tosin tarttui tyttöä kädestä kiinni, kertoen ettei tämän tarvitsisi kertoa tapahtunutta jos ei tahtoisi. Lämmin tunne valtasi tytön, Clarencen kosketus piristi hieman ja toki oli mukava tietää ettei tarvitse kertoa mitään jos ei tahdo, mutta Miki tunsi olevansa selityksen velkaa miehelle jonka katon alle oli jäämässä yöksi. Tyttö huokaisi syvään, katsoen taas tee kuppia. "Tuli vähän riitaa isän kanssa, tai ei niin vähääkään. Älä kysy mistä se alkoi, en muista, olin kai niin paniikissa tai jotain... Lähdin pois, tiedän ettei kotiin ole yöksi asiaa joten Clarence pelasti ulkona nukkumiselta." `Noin eiköhän tuo riitä selitykseksi, Miki pohti kohottaen sitten katseensa. Hän katsoi Gerardia sitten Clarencea odottaen että jompikumpi puhuisi tai kommentoisi jotain.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 10 Kesä 2011, 10:55

Clarence

Clarence piti huolestuneen katseensa Mikissä, tiukentaen huomaamattaan otettaankin toisen kädestä. Lopulta kuitenkin tyttö rohkeni kertomaan syynsä ja Gerard nyökytteli päätään ymmärtäväisesti. Vai niin. Haltija totesi lyhyesti, mutta tunsi saavansa tökkäyksen pöydän alla polveensa. Clarence katsoi isäänsä odottavan näköisenä, eikö tuolla ollut muuta sanottavaa? Ja anteeksi että kysyin. Mies jatkoi, vilkaistuaan sivusilmällään poikaansa.
Puoliverinen hölläsi otteensa Mikin kädestä ja vetäytyi takaisin teekuppinsa ääreen. Hän oli hiukan pyristellyt ulos ujosta kuorestaan äsken, mutta vaipui nopeasti takaisin nolo ilme kasvoillaan. Mutta Clarence, oletko ajatellut missä Miki nukkuu? Grard rikkoi hiljaisuuden hörpäten samalla teetään. Ajattelin että hän voi yöpyä huoneessani, minä voin nukkua keittiössä. Nuorukainen ehdotti ihan kohteliaisuuttaan. Lattiallako? Haltia kummasteli, johon nuorukainen vain nyökkäsi; Vaikka lattialla.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 10 Kesä 2011, 11:13

Miki

Gerardin anteeksipyyntöön Miki vastasi senseinsä viisauksilla. "Ei uteliaisuus ole synti." Sen jälkeen itsekkin hörpäten teetä. Clarencen käsi vetäytyi myös omalle kupille, Gerard rikkoi hiljaisuuden kyselemällä missä Miki nukkuisi. Clarencen vastatessa että neito saisi nukkua hänen huoneessaan ja hän nukkuisi sitten vaikka lattialla niin Miki kohotti vastalauseen välittömästi. "Et sinä omassa kodissasi lattialla nuku sen takia että minä olen täällä." Hymy nousi tytön kasvoille hänen jatkaessa. " Olen nukkunut kivellä, laiturilla, nurmikolla, portaissa... Lattialla nukkuminen ei ole minulle mikään ongelma, nukun miltei missä vaan joten älä pakota minua häätämään sinua huoneestasi." Lausetta lopetellessa Miki käänsi taas katseensa Clarenceen ja hymyilevällä ilmeellä hän koitti saada viestitettyä toiselle ettei tämän tarvitsisi olla kokoajan niin vaivaantuneen näköinen.
Kitty
 

EdellinenSeuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron