Kirjoittaja Niehku » 13 Kesä 2011, 15:48
"Voi hitto!" Elwyn manasi lyhtyä, josta öljy oli loppunut. Pienikin toivo heitettiin siinä menemään. Yhtäkkiä seinän läpi uskaltui tunkeutumaan yksi hengeistä ja Bronn'in suojatessa tyttöä tuo saikin itse kokea sähköiskun. Katherinea täytyi tässä tapauksessa suojella, sillä tuo oli vasta lapsi, eikä tuo kestäisi ainakaan paljon loitsuja.
Mies onnistui häätäämään hetkeksi potkaisulla itsepäisen olion.
Henget pystyi karkoittamaan paljon helpommin, jos sattui olemaan maagi ja kaikkein loistavammin tietenkin jos omasi tulentaiat. Elwyn oli ainoa joukosta, joka osasi loitsia, mutta jäävoimat eivät tässä hirveästi auttaneet, elleivät henget pitäneet kylmää hyvänä.
Sähköiskut eivät tehneet hyvää Akashillekaan, sillä se oli kuitenkin eläin. Se pystyi puolestaan väistämään iskuja nopeasti ketteryytensä ansiosta.
Haltia veti miekkansa yrittäen näyttää uhkaavalta punaisena hohtavan silmänsä kera. Hän asteli miekka ojossa kohti henkeä, joka oli kärsinyt Bronn'in potkun. Henki näytti pysyvän paikoillaan, se tarkasteli ja koetti päätellä, oliko haltia sen edessä vaarallinen vai ei.
"Painu ulos siitä!" hopeahiuksinen ärähti, samalla kun heilautti pienellä liikkeellä kättään miekkansa yläpuolella, jolloin ase alkoi hohkaamaan kirkkaasti. Kenties edes se hohde saisi olion pelkäämään ja sekin, että haltia pystyi loitsimaan ja maagikkoja henget pelkäsivät.
"Kuulitko?" Elwyn uhkaili yhä henkeä ja sivalsi sitten nopeasti tuota. Olio pelästyi ja lähti ulos kiireellä muiden luo. Haltia meni ikkunan ääreen ja tarkkaili tuota outoa joukkoa. Ne keskustelivat keskenään. Hetken kuluttua kaikki kääntyivät kohti mökkiä ja alkoivat lähestyä.
"Hmph! No, itsepä kerjäsitte!" Elwyn murahti ja viittasi kädellään Akashia mukaan.
"Pysykää täällä, me lähdemme ulos." haltia käski katsoen Katherinea ja Bronn'ia.
Ovesta astuttuaan ulos luontoäiti näytteli edelleen raivoaan rajumyrskyllä. Ei mennyt kauan, kun kaksikko oli läpimärkä. Henget eivät pelänneet kirkkaina hohtavia salamoita, sillä ne tiesivät, että se kuului luontoon ja niitä ei aiheuttanut kukaan maagi tai velho.
Oliot paikansivat heti haltian ja lumitiikerin, joka olikin Elwynin suunnitelma. Kaikki sujuisi hyvin, kunhan oliot eivät menisi enää mökkiin.
"Ja nyt..." Elwyn huusi ja sojotti jälleen hohtavalla miekallaan meluisia henkiä, jotka seisahtuivat.
"...Te painutte vaikka Helvettiin! On se kumma kun ilman syytä tulette tänne satuttamaan toisia!" haltia karjui läpi sateen ja ukkosen pauhauksen.
Ihan kuin haltian uhkaus olisi mennyt henkien mahdollisista korvista sisään ja samoin tein ulos. Ne alkoivat lähestyä. Elwyn vetikin kehollaan puolikaaren ja liikkeen mukana myös miekka teki taikansa. Samassa maahan tupsahti korkea jäämuuri. Nyt henget hämmentyivät. Kukaan niistä ei uskaltanut koettaa mennä seinästä läpi, sillä se oli lähtöisin loitsusta. Pari niistä koetti ampua sänköiskun jäähän, muttei se tehonnut.
Sitten yksi salamoista iski hyvin lähelle muuria sekä haltiaa. Se ei loukannut kuitenkaan Elwyniä, joka oli vain kaatunut.
"Älä sinä Luontoäiti nyt puutu tähän." Elwyn mutisi noustessaan märkänä. Henget olivat ottaneet tilaisuuden salaman iskettyä ja vihollisensa kaaduttua nuo olivatkin saartaneet hänet. Siinä samassa Elwyn kaatuikin uudelleen olioiden loitsuista. Kaikki hengistä eivät ampuneet, vain muutama mutta sekin jo riitti kaatoon. Haltia nousi kivuistaan huolimatta ja raivoissaan heilutteli miekkaansa, jolloin maasta nousi yksi toisensa jälkeen korkeita jääpaasia. Henget loittonivat vihollisestaan ja yksi oli sillä välin iskenyt Akashin maalitaulukseen. Tiikeri väisti loitsun hypäten kohti oliota, samalla kun joku toinen olio ampui tuota selkään. Akashi maukaisi ja mätkähti maahan.
Haltia kuuli maukauksen ja juoksi ystävänsä luo ja piiritti tuon suojaavalla jääkehällä. Akashi saisi rauhassa ottaa voimansa takaisin ja hypätä muurin yli aikanaan.
//Kettu sentään! Pisin vastaus täällä :DD kyllä siekin ajallas opit tälläsiä romaaneja tekemään xD mie olin siskon luona viikon, eikä siellä oikeen ehtiny vastailla ja sit ku tulin kotiin nii hetken päästä tuli kaveri pariks päiväks :)//