Paha päivä, hyvä seura.

Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 12:11

Miki

Pieni naurahdus pääsi Mikiltä kun toinen valitteli jos pyysi liikaa. "Mielelläni minä käyn, ei ole ongelma." Tyttö sanoi ottaen rahat vastaan. Siitä neito jo suunnistikin kohti ulko-ovea. "Tuon ruokatarvikkeita." haltija huikkasi kadoten sitten aamuiselle kadulle.
Kadut olivat vielä suht hiljaisia, mutta vilkastuisivat kyllä nopeasti. Ensimmäisenä tyttö luikaisi suutarille, tuttu mies olikin jo avannut putiikkinsa jossa myös vaatteita ommeltiin. "Miki ! Hauska nähdä sinuakin, mutta mikä sinulla on oikein päälläsi ?" Harmaa hapsinen mies tervehti iloisena mutta mulkaisi sitten neitosen paitaa joka ei ollut lähelläkään tämän normaalia pukeutumis tyyliä. " Se on ystäväni paita, pitkä juttu, mutta tarvitsisin lankaa ja neulan, ehkä vähän kangastakin, rahaa ei tosin taaskaan ole." Miki selosti samalla näyttäen revennyttä kohtaa housuissaan. Mies naurahti vastaukseksi ja alkoi tonkia hyllyjä. Hetken päästä hän jo lykkäsi neulan, kerän lankaa ja harmaan paikkakankaan tytön käsiin. "Tule muutaman päivän päästä käymään keksin jotain millä korvaat tämän." Kauppias sanoi hymyillen, neito kiitti nätisti ja lähti sitten jatkamaan matkaansa.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 13:32

Clarence

Gerard vilkutti hymyillen Mikin perään ja uppoutui takaisin laskelmiinsa. Tyttö oli hyvänä apuna, ei hänellä olisi ollut aikaa käydä ostoksilla. Miki piristikin ilmapiiriä mukavasti, Gerardin ja Clarencen yhteinen poikamies elämä oli päivästä toiseen samanlainen, oli mukava tietää että talossa oli myös nuori päivänpaisteinen haltia neito.

//Nyhyt! D: < //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 14:36

Miki

Tyttö pomppi torille, sieltä hän sai vanhalta rouvalta oikein nätin puukorin kun neito auttoi pyytämättä rouvaa kantamaan tämän ostoksia.
Matka jatkui, paikkakangas oli korin pohjalla, sen päällä oli lanka ja neula ja siihen samaan syssyyn alkoi kerääntyä vähän kaikkea muutakin hyödyllistä kuten lihaa, leipää, kasviksia ja vihanneksia.
Viimein neito lähti suunnistamaan poispäin torilta, mutta silmiin pisti makeis kauppias. "Hei olisiko sinulla hunaja tikkareita ?" Miki kysyi kohteliaana nuorelta mieheltä. Mies kysäisi montako ja siihen neito vastasi että kolme riittää. Miki toivoi syvästi että Clarencelle kelpaisi hunajatikkari. Kohteliaasti kiitellen neitonen lähti jälleen kohti kirjakauppaa.
Kirjakaupan ikkunan ohi kulkiessaan näki Miki liiankin tutun hahmon sisäpuolella. Miki vetäisi hupun syvälle päähänsä ja ilme putosi vihaiseksi, miksi tuo on tänne tullut ? Miki koitti miettiä mistä olisi järkevin mennä sisään taka vai etuovesta ? Syytä ei tullut mieleen mutta Miki asteli sisään etu-ovesta. Tämä kauppa oli nyt hänen turva-aluetta joten ei ollut syytä piilotella takahuoneessa. Vaitonaisesti ja ripeästi Miki harppoi miehen ohitse suoraan Gerardin luokse. "Tässä on mitä jäi." Tyttö sanoi hiljaa toivoen ettei hänen isänsä kuulisi ja tunnistaisi tämän ääntä, sitten hän ojensi jäljelle jääneet rahat Gerardille.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 14:49

Clarence

Gerard tapansa mukaan palveli asiakastaan, tietämättä laisinkaan kuka tämä kyseinen mies oikein oli. Miehen katse käväisi etuovessa sen auetessa ja Miki näytti saapuvan takaisin ostosten kanssa, miksi tyttö kuitenkin piti huppua päässään?
Haltia katsahti koriin Mikin asteltua hänen luokseen ja ojentaessa jäljelle jääneet rahat. Kiitos Miki. Jos kehtaat tyhjennätkö ne kaappiin? Haltia pyysi hymyillen, kääntyen sitten takaisin asiakkaan puoleen.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 15:05

Miki

Kuulessaan neidon nimen nousi aiakkaan kasvoille kummastunut ilme. "Miki oletko se todella sinä ?" Vaaleahiuksinen mies kysyi ja nosti sideharson peittämän käden ja veti tytöltä hupun pois. Siitä Miki ei pitänyt, säälittä hän löi toisen käden irti itsestään, kääntymättä edes katsomaan toista hän sanoi vihan murtamalla äänellä. "Älä koske minuun likaisilla käsilläsi." Miki seisoi vain paikallaan, hän koitti keskittyä rauhoittumiseen, nyt ei saisi mennä överiksi. Miehen silmille nousi kyyneleet, kunnon isku raadeltuun käteen sattui pirusti. "Miki kiltti tulisit takaisin kotiin." Mies aneli viaton ilme kasvoillaan. Sitten hän jatkoi. "Se demoni on riivannut sinut, tule kotiin niin palautamme sinut ennalleen." Nyt alkoi neidon kärsivällisyys loppua, kukaan ei saisi sanoa noin ilkeästi Clarencesta ei kukaan.
"Sano vielä kerrankin noin Clarencesta niin varmistan henkilökohtaisesti ettet näe päivänvaloa enään koskaan !" Miki ärähti toden teolla astellen sitten päättäväisesti kohti keittiötä, isä koitti seurata perässä, anellen tytärtään takaisin.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 15:25

Clarence

Gerard ei oikein ehtinyt sanoa tilanteessa mitään. Mies näytti tuntevan tytön ja varmisti asian vetämällä hupun pois tuon päästä. Miehelle valkeni että kyseinen asiakas oli tytön isä. Haltia ei oikein tiennyt ollakko miehelle vihainen sen mitä hän oli kuullut vai antaa asian olla. Tuon ottaessa kuitenkin puheeksi demonin, kohosi Gerardin kasvoille vakava ilme. Hän ei kuitenkaan ehtinyt sanoa mitään Mikin viedessä häneltä sanat suusta.
Mies asteli tyttärensä perässä asunnon puollelle, johon Gerard oli nostamassa vasta rintaa, muttei yksinkertaisesti ehtinyt sanoa taaskaan mitään, sillä putiikkiin astui lisää asiakkaita.
Sillä välin Clarence kapusi kellarista iso kasa valmiita kirjoja sylissään. Nuorukaisesta näki että tämä oli paiskinut töitä, hiilitahroja hihoissa ja yksi vaalealla poskellakin. Pienesti ähisten hän oli aikeissa kantaa kirjat putiikin puolelle, mutta keittiöön asteleva Miki ja tuon perässä tuleva mies sai Clarencen pysähtymään. Nuorukainen katseli liiankin tuttua henkilöä ihmeissään, ei hän tajunnut vielä mitä ajatella, pelätä vai suuttua.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 15:38

Miki

Tyttö laski korin pöydälle ja huomasi kyllä että isä oli tullut perässä. Sisällä kiehui pahasti, mutta tyttö tiesi ettei kauppaan uskaltautuisi varmaan koskaan kukaan jos siellä olisi hakattu asiakas. "NYT ULOS TÄÄLTÄ !" Miki ärisi oikein kunnolla, hän ei voinut sietää tätä miestä, saati sitten nyt kun hän koitti esittää viatonta isää joka tahtoo tyttärensä takaisin. Mies koitti sokeltaa vasta lauseita ja esitti hetki hetkeltä viattomampaa henkilöä. "Uskallakkin jäädä, siitä tulee viimeinen virheesi." Miki sanoi vielä murhaavan kylmällä äänensävyllä, hän vain tahtoi miehen ulos Clarencen ja Gerardin talosta ja mahdollisimman kauas. Lopulta mies luovutti. Vaaleaverikkö kääntyi ympäri, mulkaisten kuitenkin Clarencea ilkeästi ja hänen onnekseen Miki ei nähnyt tuota.
"Siinä olikin kaikki mitä tarvitsen, kiitos ja näkemiin." Vanhahko haltia sanoi astellessaan ulos putiikista.
Keittiön puolella Miki nojautui pöytää vasten, kädet tärisivät silkasta inhosta hänen isäänsä kohtaan, mieli olisi tehnyt juosta perään ja heittää puukkoselkään mutta neito jäi vain niille sijoilleen.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 15:49

Clarence

Clarence sekä Gerard putiikin puolella säpsähtivät Mikin karjuntaa. Haltia joutui selittelemään asiakkailleen ettei tarvinnut välittää.
Nuorukainen seurasi edelleen aloillaan tilannetta sivusta ja yritti piiloutua lopulta kirjapinonsa taakse miehen mulkaistessa häntä pahasti ennen kuin poistui. Putiikin puollella ovi kävi ja tytön isä oli mennyt menojaan. Nuorukainen siirsi katseensa tyttöön ja laski nyt kirja pinon lähimmälle pöydän kulmalle. Ei sinun tarvitse välittää hänestä. Clarence totesi, nähdessään selvästi kuinka tytön pään sisällä kiehui. Oikeastaan nuorukainen vaikutti hieman pelokkaalta, tämä varoi sanojaan ja asteli aranlaisesti lähemmäs. Ei hän ollut tottunut katselemaan tyttöä vihaisena.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 15:59

Miki

Kädet puristuivat nyrkkiin pöytää vasten, hengitys värisi ja vihan näki kun käsilihakset jännittyivät. Clarence koitti rauhoitella sanomalla että isästä ei tarvitsisi välittää. Kyllä se nyt vähän auttoi mutta tyttö tiesi että tässä olisi vain oltava kunnes rauhoittuu. Mielessä pyöri ajatukset siitä miten hän riepottelisi isäänsä pitkin lattioita jos saisi tilaisuuden.
Sanomatta mitään tyttö alkoi otta ostoksia pois korista. Ehkä on helpompi rauhoittua jos vain tekee jotain ja koittaa olla ajattelematta pahoja asioita.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 16:20

Clarence

Clarence ei uskaltanut ottaa askeltakaan enää lähemmäs, Miki näytti todella vihaiselta. Nuorukainen saattoi näyttää sillä hetkeltä pelokkaalta koiranpennulta, joka varoi olemasta tiellä. Sanaakaan sanomatta tyttö ryhtyi purkamaan ostoksia ja nuorukainenkin päätti jatkaa töitään. Hän nappasi kirjapinon takaisin syliinsä ja asteli putiikin puolelle.
Clarence ei ehtinyt sanoa mitään, kun Gerard asteli hänen vierelleen ja kysyi kuiskaten; Mitä se äskeinen oli? Nuorukainen huokaisi pienesti. Mikin ja hänen isänsä välit eivät ole hyvät, minähän kerroin ja hän on nyt hieman kireä. Clarence kuiskasi takaisin. Vai niin vie ne kirjat kolmannen hyllyrivin perälle, siellä on samanlaisia, mahduta ne sinne jotenkin.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 16:33

Miki

Tyttö raivasi hyllyyn tilaa nostellen sitten leivän ja kasvikset sinne.
Lihan hän jätti keittiön pöydälle, Gerard tietäisi paremmin mihin sen voi sulloa.
"Pöydällä on herkkuja jos joku tahtoo." Miki huikkasi kaupanpuolella oleville miehille, kolme tikkaria jäi korin pohjalle kun neito nappasi paikkakankaan ja muut ompelutarvikkeet. Jälleen sanaakaan sanomatta tyttö kapusi tikkaita pitkin ylös. Luukku kävi ja neito katosi Clarencen huoneeseen. Huoneessa tyttö otti kummatkin housunsa pois jalasta, vetäen paitansa, tai siis Clarencen paidan tunikaksi, nyt ei näkynyt mitään mielenkiintoista ja neito asettui vuoteen reunalle istumaan. Vanha suutari osasi aina asiansa ja oli nytkin leikannut juuri sopivan kokoisen paikan tytön housuihin. Reippaasti alkoikin sirot kädet pujotella lankaa neulaan ja siitä alkoi ompelemaan shortseissa olevien viiltojen päälle paikkaa.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 16:54

Clarence

Clarence kurkisti hyllyjen välistä keittiön suuntaan kuullessaan Mikin huikkaavan että pöydällä odotti herkkuja. Laita ne kirjat ensin paikalleen. Gerard huomautti, kyllä hän näki poikansa ilmeestä mitä tuo ajatteli ja oikeastaan näin tuohon sai pientä vipinää. Nuorukainen laitteli kirjat hyllyyn siistiin riviin, siellä oli sittenkin kunnolla tilaa, ei tarvinnut alkaa järjestelemään koko hyllyä uusiksi. Pian Clarence viiletti takaisin keittiön puolelle, Gerard seuratessa pojan menoa päätään pienesti pudistellen.
Hunajatikkareita! Nopeasti oli yksi karamelli kadonnut korin pohjalta ja käärepaperi rapisi pienesti nuorukaisen avatessa sen. Makea ja suussa sulava maku täytti koko suun, tyytyväisenä hymyillen Clarence kapusi alas kellariin, jatkaen kyllä mielissään töitä. Milloin viimeksi hän oli syönyt makeisia?

//Luulen että voitaisiin hypätä iltaan, jos Clarence ehtis vielä yhdesti käydä harjoittelemassa ja Miki myös voi tulla messiin? :3 //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 17:03

Miki

Tyttö oli saanut paikan ommeltua nätisti paikoilleen, se erottui harmaan sinisistä shortseista, muttei pahasti. Tyttö oli jopa torkahtanut Clarencen pedille, muttei kovin pitkäksi aikaa, ainakin luullakseen ei ollut nukkunut tuntia pidempään. Viha oli poissa ja hyvä niin. Haltia nykäisi housut jalkaan ja alkoi edetä kohti alakertaa. Alakertaan päästyään silmäili Miki ympärilleen, oli ilta. Hän olikin nukahtanut vähintään pariksi tunniksi, no ehkä siitä olisi jotain hyötyä.

//juu passaa, pelaatko sä nämä vaikka lammelle ?//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 20 Kesä 2011, 21:21

Miki

Kaksikko oli tullut takaisin kaupunkiin ja vasta kun ensimmäiset valopallot jotka leijailivat ilmassa, tulivat vastaan tajusi Miki että oli melkolailla kiinni Clarencessa. Hieman tyttö suoristautui omilleen kun tuttu näyteikkuna pilkotti kadun varrella. Ikkuinoista ei näkynyt valoa joka tarkoitti että takaovesta mentäisiin sisään. Pikkukujalle luikaistuaan Miki irrotti otteensa Clarencen kädestä ja otti muutaman isomman askeleen portaiden yläpäähän. Hiljaa tyttö raotti ovea ja astui sitten sisään.

//Täällä taas >:D //
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Kesä 2011, 21:43

Clarence

Clarence hölläsi otteensa Mikin kädessä huomatessaan tuon tekevän niin. Tyttö kiiruhti ovelle ennen häntä ja raotti sitä. Keittiön ikkunoista kajasti valoa, isä ei siis ollut mennyt vielä nukkumaan.
Nuorukaisen ei tarvinnut miettiä missä mies oli, kellarista kuului tuttua meteliä ja valokin sieltä kajasti. Hän rehkii aivan liikaa töitä. Nuorukainen huokaisi lähtien kapuamaan alakertaan. Isä, me tulimme. Clarence ilmoitti, kurkatessaan kellarin puolelle, havahduttaen Gerardin. Ah hyvä nähdä ettet tule nenä verta vuotaen. Mies totesi, johon Clarence hymähti hiljaa. Eikö työt riitä jo tältä päivältä? Puoliverinen kysyi. Sama se oli paiskia töitä sillä välin kun teitä odottelin. Mies vastasi.

//Hmm missähän vaiheessa pitäis tarinaa jatkaa? :D //
Janni
 

EdellinenSeuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron