Kirjoittaja Janni » 20 Heinä 2011, 20:05
Clarence
Lillith tuhahti haltian sanoihin, toinen tuntui koettelevan neitokaisen pinnaa. Se olisi varmasti ylittynyt jo aikaa sitten, ellei isäntä olisi kertonut syytä haltian elossa pitämiselle toistaiseksi. Tyttö yritti vain pyörittää mielessään ajatusta, jossa demoni imisi viimeisenkin elonpisaran haltiasta ulos.
Hillintäsi? Demoni pohti ääneen, Clarencen rohkaistuessa kohottamaan katseensa tuohon. Minä imen hänestä energiaa ulos, en halua sitä. Nuorukainen selitti, nähden kuinka miehen ilme vakavoitui asteen. Ehkei ollutkaan viisasta olla näin avoin, mutta myöhäistä se nyt oli katua.
Itsensä hillintään on omat keinonsa, kenties haluat oppia? Demoni kysyi pienen hiljaisuuden jälkeen, jolloin nuorukainen jäi katselemaan miestä hetken hiljaisena. Olisiko se todella mahdollista? Tietenkin. Clarence henkäisi lopulta, johon mies nyökkäsi pienesti ja kumartui ottamaan sitten pyyhkeen vaatepinon vierestä. Voit levätä tämän päivän rauhassa. Pukeudu nyt, jotta minäkin pääsen kylpyyn vuorostani ja Mikikin odottaa sinua käytävällä. Demoni hoputti ojentaessaan valkeaa pyyhettä, eikä Clarence voinut muuta kuin totella.
Hiuksiaan pienesti haroen, nuorukainen astui ovelle. Valkeat suortuvat tuntuivat hieman kosteilta, mutta kyllä ne nopeasti kuivuisivat. Ovenkahva painettiin alas, jolloin oven raosta Clarencen mukana pöllähti kosteaa höyryä ja vaalea katse huomasi ensin Lillithin ja sitten Mikin. Toivottavasti et odottanut kauaa. Puoliverinen totesi, sulkien oven perässään.