[[Suskari ohoi! :3]]
Erin
Viittaan pukeutunut hahmo nilkutti metsässä, kunnes istahti kivelle, jalkaansa pidellen. Hahmosta ei nähnyt oikeastaan mitään muutakuin suuren koon. Sininen viitta kohoili kiivaasta hengityksestä, ja kuului raskasta hengitystä hupun suojista. Suuri tassu kohosi viitan alta, ja näkyi että kaksi tummahkoa silmää tuijotti veristä karvaa. "Mhm..." kuului hupun alta, ja näytti, että jokin pudisti päätään epätoivoisena. Metsästä kuului huutoja, ja hahmo hyppäsi kiven takana olevaan puskaan nopeaa, mutta silti liian myöhään. Äänet loppuivat. Yht'äkkiä kiveen jysähti miekka, ja kiven takaa nousi kaksi metrinen olento. Käsi siirtyi automaattisesti vyölle, ja kohta ihminen väistikin suuren miekan iskun, karjaisten. Nopeasti vasemmalle siirtyen hahmo väisti juuri ja juuri miekan iskun, joka todennäköisesti olisi osunut käteen. Olento karjaisi, mutta karjaisu oli enemmänkin naisellinen kiljaisu, ja raskas miekka viilsi ihmisen oikeaa kättä. Ihminen karjaisi, ja perääntyi pari askelta huohottaen. Toinen ihminen juoksi haavoittuneen takaa, ja paljasti harvan hammasrivistönsä virnuillessa. "Jaahas jaahas. Olet kovempi kuin uskoimme, mutta kyllä sinä nainen hetkessä kaadut!" mies melkein sipisi pirullisesti, ja vetäisi miekan huotrastaan. Hymähdys kuului viitan alta. Mies nosti miekkansa, ja yritti osua hahmoon, ja sivalsikin pienen, mutta syvän paljaaseen kohtaan kädessä. Kuului pieni ärähdys, ja olento nosti miekkansa osuakseen myös toisen käteen. Miekka upposi miehen käteen, ja kuului hirveä karjaisu, joka nostatti jokaisen linnun puusta. Olento huomasi, että miehen miekka oli siirtynyt viitan sisään, ja tehnyt pitkän, ja syvän haavan. Toisella kädellä huppu laskeutui. Surulliset koiransilmät tapittivat miestä, joissa näkyi tuska. "Tapan teidät kummatkin, jos ette NYT lähde!" kiljaisi naaras, ja paljasti hampaansa. Mies laski miekkansa, ja auttoi toisen ylös kauhuissaan. "Äkkiä! Lähdetään!" toinen miehistä tärisi, ja jätti toisen linkuttamaan perässä vaivalloisesti, mutta linkuttaminen muuttui juoksuksi, kun takaa kuului naaraan murinaa.
Neito ryhdistäytyi, ja istahti taas kivelle, puhdistamaan miekkaansa, jossa oli ihmisen verta, joka kuvotti naista, mutta miekka tippui kädestä sivulle, ja naaras valui polvilleen maahan kiveltä, niin kovat kivut oli. Oikea käsi siirtyi vatsalle, ja saattoi kuulua pientä uikutusta... "Minähän kuolen tänne...", neito puhui itselleen mielessään. Liikkua hän ei voinut, koska herättäisi verenhajulla saalistajien huomion, ja pahensi asiaa...
// Sori hirveesti ku kesti. Saanhan anteeks? :3 //