Help please ?

Satamakylässä sijaitsevat Cryptin suurimmat laiturit, joille suuret kauppalaivat saapuvat. Laitureilta lähtee leveitä, kivetettyjä katuja risteilemään pitkin kylää, sekä suurin teistä johtaa pois satamasta, kohti aroja.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Daniella » 07 Heinä 2011, 16:55

Caleb

Tämä nainen, laivan kapteeni toivotti Calebin tervetulleeksi laivaansa nätisti niiaten. Kiitoksia madame. mies kumartui jälleen sen minkä pystyi. Hän havahtui ja katsoi Evelyniin, kun tämä kuiskasi tulevansa myös sisälle. Hyvä on. tuo kuiskasi takaisin lievä hymy suunpielissään. Kapteeni lähti tallustelemaan kohti hytin ovea ja pyysi vierastaan vielä tuomaan Evelynin sisätiloihin petiin. Toki. kuului vastaus ja Madamen avatessa hytin oven kaksikko astui sisään. Kapteenin hytti oli suuri ja loistokunnossa. Keskellä hyttiä oli upeasta tummasta puusta tehty pyöreä pöytä, jonka ympärillä oli kuusi sinisellä sametilla pehmustetut tuolit. Takaseinä oli lähes kokonaan ikkunaa ja sen alla oli laidasta laitaan ulottuva lipasto. Caleb katsoi oikealle ja siellä näkyi valtava parisänky ja kirjahyllyjä ja sänkyä vastapäätä oli koristeellinen vaatekaappi. Huone oli uskomaton. Karttapöytäkin vielä ja kaikki. Selvittyään hämmästyksestä, mies talutti Evelynin pedin äärelle ja kuuli sitten kapteenin sanat. Näin kävi, mutta ei se maailmaa kaada. Caleb sanoi ystävällisesti. Evelyn pyysi apua sänkyyn pääsemisessä. Se olikin aika korkea. Mies vain nyökkäsi ja otti tytön lanteilta kiinni ja nosti tytön varovasti sängylle, varoen toisen haavoittunutta jalkaa. Mies suoristi selkänsä ja katseli vielä ympärilleen. Mahtava paikka.
Daniella
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 07 Heinä 2011, 18:48

Evelyn

Tyttö punastui kun toinen nosti hänet sängylle, ei tosin siitä syystä kun neidon olisi luullut punastuneen, vaan siksi että häntä hävetti olla nyt näin muiden armoilla. Evelyn nappasi saappaastaan kiinni ja veti sen nätisti pois, sitten toinen saapas, laskien lopulta kummatkin maahan.
Samassa Madame tuli paita kädessään sängyn luo. "Tässä, saat sen jos tahdot." Nainen sanoi hymyillen kääntyen sitten Evelynin puoleen. Yksi vilkaisu joka kertoi Evelle että pitäisi kääntyä vatsalleen. Kun neito oli kasvot sänkyä vasten alkoi Madame ottaa sidettä pois. "Saattaa kirpaista." Madame sanoi painellen haavan ympärystää. "Tarvitset tikit." Kapteeni jatkoi hellittäen otteensa haavasta harppoen sitten ikkunan alla olevan lipaston luokse. Lipastosta nainen nappasi puhdasta sideharsoa, pari rättiä, karhunlankaa ja paksuhkon neulan. "Hakisitko vettä tuohon ämpäriin kannella olevasta tynnyristä ?" Madame kysyi kohteliaasti Calebilta.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Daniella » 07 Heinä 2011, 20:07

Caleb

Mies huomasi tytön poskille ilmaantuneen punan ja hymyili. Evelyn otti kummatkin saappaansa pois ja laski ne lattialle. Nyt Calebin mieleen heräsi kysymys, miten hän olikin joutunut laivaan, jota emännöi kuvankaunis nainen ja vieläpä miten hän olikin joutunut itse kapteenin hyttiin kahden naisen kanssa.. paidattomana. Huvittava tilanne kerrassaan kun sitä oikein ajatteli. Noh väliäkö sillä. Madame tuli sängyn edustalle ja tarjosi Calebille uutta paitaa. Se oli hyvin samanlainen kuin hänen entinen paita. Mies otti tarjouksen vastaan, kiitti ja laittoi paidan päällensä jättäen ylimmät napit auki ja käärien hihat kyynärpäihin. Paita istui hyvin.
Sillä välin Evelyn kääntyi vatsallensa sängylle ja Madame alkoi tarkastella tytön reidessä olevaa haavaa ottaen siinä olleen entisen paidan riekaleen pois. Nainen sanoi haavan tarvitsevan tikit. Sitten tuo käväisi laatikostolla hakemassa siihen tarvittavat välineet: isohkon neulan, karhunlankaa, pari rättiä ja puhdasta sideharsoa. Madame kääntyi Calebin suuntaan kysyen kohteliaasti, josko tämä voisi hakea sankoon vettä kannella sijaitsevasta tynnyristä. Mies nyökkäsi ja lähti työtä käskettyä takaisin pimeään yöhön. Kannella tynnyrin vieressä oli sanko, jonka mies aikoi upottaa tynnyrissä olevaan puhtaaseen veteen. Matruusi nukkui samassa paikassa, kuin laivaan tultaessakin, silta yhä laituriin laskettuna. Caleb hymähti ja laskeutuikin sitten meren ylle täyttäen sangon puolitäyteen merivedestä, jonka sitten heitti nukkuvan ja pahaa aavistamattoman matruusin niskaan. Eikös matruusin pitäisi vartiossa olla? Caleb naurahti, märän matruusin kirotessa kuut ja taivaat.
Caleb kuitenkin pahoitteli äskeistä tempaustaan matruusilta kutsuen toveriksi, mutta jonkunhan täällä oli yöaikaan pidettävä vahtia. Varsinkin kun oli näin upea laiva.
Mies täytti sangon tynnyrivedellä ja meni sitten takaisin sisään vieden vesisangon Madamen viereen. Olkaapa hyvä. Caleb sanoi kohteliaasti jääden seuraamaan naisen puuhia.
Daniella
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 07 Heinä 2011, 20:21

Evelyn

Tyttö painoi silmät kiinni kun Madame huuhteli haavan, ensin vedellä, kaataen sitten sängyn alla olleesta viinapullosta alkoholia haavaan. se ei vielä sattunut paljoa, mutta Evelyn tiesi että sillä sekuntilla kun neula lävistäisi ihon niin alkaisi huuto, tai niin ainakin pitäisi alkaa. Eve nappasi peittoa rullalle ja puri sitä jottei ääntä kuuluisi, kyllä neidosta kuitenkin näki että teki kipeää, lihakset jännittyivät ja keho nyki vähän väliä. Nopeasti ja sulavilla liikkeillä neuloi madame haavaa kiinni, onneksi se ei ollut kovin pitkä, syvä vain. Vielä muutama tikki ja valmista tuli. Nainen upotti rättiä vedessä ja pyyhki kiinni neulotulta jalalta veret pois, sitten nainen otti sideharsoa ja alkoi pyöritellä sitä jalan ympärille. Sen tehtyään hän pyöräytti tytön varovasti oikein päin suudellen tuota hellästi otsalle. "Juo niin kipu hellittää." Madame sanoi ojentaen viinapullon tytölle. Eihän se hyvä tapa ollut että aina kun sattuu niin vedetään pää pyörälle viinaksilla, mutta muutakaan keinoa kipuun ei ollut. Madame vetäytyi kauemmas tytöstä jättäen vesi ämpärin sängyn viereen. "Siirrän sen sitten myöhemmin, maistuisiko rommi ?" Madame tarjosi miehelle viitaten kädellään huoneen keskellä olevaa pöytää.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Daniella » 28 Heinä 2011, 23:52

Caleb

Mies seurasi vierestä, kun Madame paikkasi tyttöä. Hän puhdisti haavaa alkoholilla ja tyttö kääri peittoa rullalle ja työnsi sen suuhunsa sitä purren. Äänenvaimennusta. Neula lävisti tytön ihon kerta toisensa jälkeen ja selvä kipu näkyi hänessä. Haava saatiin ommeltua kiinni nopeasti sulavilla vedoilla. Nainen puhdisti vielä haavan verestä puhtaaksi ja kääri sitten sideharsoa jalan ympäri.
Madame käänsi tytön ja suukotti tuota otsalle. Calebin toinen kohotti toista kulmaansa. Ottolapsi?
Nainen tarjosi viinaa Evelynille ja sanoi sen hellittävän kipua. Niinhän se teki. Calebinkin oli se jossain vaiheessa tullut huomattua sekin.
Sitten nainen kääntyi miehen puoleen ja tarjosi rommia. Hän nyökkäsi Mikä ettei. ja lähti astelemaan Madamen viittomaan suuntaan rauhalliseen tahtiin. Yksi tai pari lasillista sinne tänne, miksikäs ei. Hänellä ei ollut ollut vähään aikaan niin sanottua ryyppyseuraa, kyllä ainakin yksi lasillinen rommia kelpasi, kun sitä kerran tarjottiin.

//Pahoittelen kestoa ja tekstin tönkköyttä x.x kyllä se nukkuminen tekee ihmeitä.. silloin kun oikeasti nukkuu eikä valvo kaiket yöt xD //
Daniella
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 30 Heinä 2011, 18:41

Evelyn

Eve tarkkaili tilannetta vielä hetken, sitten hän laittoi viinapulloon korkin ja laski sen lattialle. Rämäpää sulki silmänsä ja vaipuikin pian kivun kera uneen.
Madame silmäili miestä samalla kun kaatoi juomaa laseihin, rommi lämmitti mukavasti, vaikkei näin kesällä niin kovin kylmä ollutkaan. "No kerrohan jotain itsestäsi nuorukainen." Madame sanoi oikein tyynellä ja samettisen tuudittavalla äänellä, laskien sitten lasin toisen eteen.
"Eikä sitten mitään parin lauseen tarinaa." Nainen lisäsi hymyillen istuen sitten pöydän ääreen.

//No problemo //
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Daniella » 16 Syys 2011, 23:14

Caleb

Mies vilkaisi sivusilmällä, kun haavoittunut tyttö laittoi viinapullon korkin kiinni ja laski sen lattialle. Pian tyttö vaipuikin nukkumatin saattelemana uneen.
Kuka olisi uskonut, että tästä päivästä tulikin pikku pelastusretki. Suunnitelmissa oli alunperin ilmalento hämärän Cryptin halki pilvien seassa kuu-ukon ja tähtien valaisemana. Ilta ei ihan mennyt suunnitelmien mukaisesti. Ei tosiaan. Hän auttoi neitoa hädässä ja nyt mies istui naispuolisen kapteenin hytissä juoden rommia. Kävihän se näinkin. Mikäs siinä.
Madame kaatoi rommia laseihin silmäillen Calebia. Sitten nainen pyysikin miestä kertomaan itsestään jotain työntäen lasin hänen eteensä. Miten suloinen, samettinen ääni naisella olikaan.
Madame lisäsi vielä, ettei halunnut kuulla mitään parin lauseen tarinaa. Eh, mitähän siinäkin nyt kertoisi, kun ei oikeastaan tiennyt.. tai muistanut menneisyydestään karvan vertaa.
Caleb istahti Madamin myötä pöydän vastakkaisella puolella olevalle tuolille.
Tuotaa.. minulla ei ole kamalasti kerrottavaa.. pahoittelen. En nimittäin muista paljoa mitään entisestä elämästäni ennen tänne joutumistani.. Hän sanoi katsoen rommilasia jota pyöritteli kädessään pöydän päällä. Sitten hän otti kulauksen ja käänsi katseensa Madameen päin pahoittelevasti, varsin eksyneen näköisenä.

//Duualakkadiia duualakkadaa.. täällä taas viimein ((: anteeksi jälleen kesto.//
Daniella
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Syys 2011, 20:51

Evelyn/Madame

Madame katsoi hieman pettyneenä nuorukaista joka kertoi ettei muista mennyttään, mutta pian pettyneet kasvot saivat lempeän, äidillisen hymyn ilmeekseen.
"Joskus siihenkin on syy miksei menneisyytesi ole osana tulevaisuuttasi." Nainen vastasi jälleen kerran pehmeän samettisella äänellään.
"Joten kerrohan, mitä näet tulevaisuudessasi ?" Madame jatkoi uteliaalla äänensävyllä.
Naisen mielessä juolahti myös että hän saattaisi hyötyä suuresti siivekkäästä merimiehestä, joten ehkä nuorukainen haluaisikin liittyä Madamen railakkaaseen joukkoon ja syöksyä elämänsä suurimpiin seikkailuihin, niinkuin Evelyn aikoinaan.
Madame oli pelkkänä korvana jos toien innostuisi tarinoimaan, mutta samalla tuo kulautti romminsa pohjanmaan kautta ja nousi pöydästä.
"Suonet anteeksi ?" Madame uteli astellen jo vastausta odottelematta Evelynin vierelle. Tyttö näytti olevan jo unten mailla, ihmekkös tuo, kipuhan vie voimaa. Jokatapauksessa Madame veti hellästi toiselle peiton paremmin päälle ja istuutui toisen vierelle. Nainen näki jo yhdellä vilkaisulla ettei Eve ollut tietoinen siitä mitä ympärillä tapahtuu vaikka pommi räjähtäisi, joten Madame uskalsi puhua tuostakin ääneen.
Hellästi mocan värinen siro käsi silitteli Even hiuksia kun Madame kohotti katseensa Calebiin.
"Osaatko arvata mistä Evelyn on päätynyt miehistööni ?" Nainen kysyi, ja kysymyksellä oli selvästi jokin tarkoitus.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Daniella » 22 Syys 2011, 13:28

Caleb

Madame näytti ensin pettyneeltä, kun Caleb kertoi muistinmenetyksestään, mutta sekin vaihtui pian lempeään äidilliseen hymyyn. Hän lisäsi, että joskus sillä miksi menneisyys ei ole osana tulevaisuutta, on jokin syy. Hyvin mahdollista. Caleb ei vain ollut miettinyt asiaa noin syvällisesti. Häntä vain vähän häiritsi menneisyytensä puuttuminen. Oliko se nyt sinäänsä mikään ihmekään, kun ei tiennyt mistä oli tullut ja miten joutunut saarelle muiden ihmisten ja taikaolentojen sekasoppaan. Sodan aikana. Kyllähän se pisti miettimään, jos toisenkin kerran.
Niin kai siihen on. mies vastasi ilmeettömällä äänensävyllä Madamelle. Siihen samaan syssyyn nainen kysyi, miltä Ricin tulevaisuus näytti. Mies hymyili. Mutta ennen kuin hän ehti mitään vastata, Madame kulautti romminpohjalliset kurkkuunsa ja nousi pöydästä kysyen lupaa sen enempää odottelematta. Toki. Caleb sanoi ja seurasi naista katseellaan.
Hän ajatteli naisen kumminkin kuuntelevan, joten mies vastasi tuon kysymykseen: Annan vain tuulen viedä minut mukanaan, minne se sitten ikinä meneekään. ajanlani sanoi samalla katsahtaen ylös pikaisesti, kuin jo kuvittelisi tuulen kutkuttelevan ihollaan ja haroen hiuksiaan.

Kapteeni meni nukkuvan tytön viereen, peitteli tämän ja istuutui sängylle silitellen tytön hiuksia.
Madame käänsi kauniin katseensa nuorukaiseen ja kysyi, josko tämä osaisi arvata mistä tyttö oli tupsahtanut hänen laivaansa liittyen miehistön jäseneksi.
Jaa a, ehkä pelastit hänet varmalta kuolemalta. Ric viittasi tämänpäiväiseen pelastukseen. Jos tyttö vaikka oli tapaturma altis niin sanotusti. Tai hän karkasi kotoa. Onhan niitä vaihtoehtoja. Mies ymmärsi naisen hakevan jotain tuolla kysymyksellä. Mutta mitä, sitä hän ei tiennyt. Kai hän saisi sen pian tietoonsa.
Daniella
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 26 Syys 2011, 18:14

Madame/Evelyn
"Hyviä arvauksia." Madame sanoi katsellen suojattiaan joka nukkui kuin tukki. "Evelyn oli kodista jossa tuota ei arvostettu, kuin häkkilintu. Hän pyysi mukaan, kukaan ei pakottanut, mutta annoimme hänelle mahdollisuuden olla vapaa. Täälläkään hänen ei ole pakko olla, mutta eipä hän ole tahtonut lähteäkkään." Hetken hiljaisuuden jälkeen Madame käänsi katseensa kuitenkin Calebiin ja jatkoi. "Kysymys kuuluukin, oletteko te häkkilintu herra Caleb Ricardo ?" Madame kysyi jälleen lempeä hymy kasvoillaan. Jos Caleb ei omannut perhettä niin tuskin tuo nyt kovin häkitetyksi tunsi itsensä, mutta eiköhän nokkela nuori mies ymmärtänyt jutun jujun.

//Nyyh tynkä =__= Kivat mulle kun en sitten enään muistanutkaan että mikä tarkotus sillä kysymyksellä oli ;__; Hyyvä minä !
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Daniella » 20 Loka 2011, 13:41

Caleb

Siipiveikko oli heittänyt hyviä arvauksia, mutta totuus oli erilainen. Madame kertoi suojattinsa tarinan katsoen tuota nukkuvaa olentoa. Häntä ei kuulemma arvostettu kodissaan vaan tämä oli kuin häkkilintu. Madame oli siis tarjonnut vapautta tälle ja tyttö oli lähtenyt mukaan ja luultavasti myöskin viihtynyt täällä, kun kerta vielä siellä oli. Mies nyökkäsi ja katsoi myös nukkuvaa, aika pippurista uutta tuttavuuttaan, Evelyniä. Tai sellaisen ensivaikutelman mies oli saanut.
Hetken hiljaisuuden jälkeen, kapteeni käänsi katseensa Calebiin ja kysyi tältä kysymyksen. Hymyillen tuota samaa somaa hymyään. Oliko Caleb häkkilintu. Mies siirsi katseensa tytöstä kapteeniin ehkä hiukan hämmentyneen oloisena. Häkkilintu. Periaatteessa olisi näinkin voinut sanoa, kirjaimellisesti. Tuollahan oli siivet, vaikkei lintu ollutkaan. Ja hän saattoi myös olla oman sumuisen menneisyytensä vanki, nyt kun sitä oikein tarkkaan mietti. Miten sen nyt sanoisi. Riippui, miltä kantilta asiaa katsoi. Siipiveikko kuitenkin tajusi Madamen kysymyksen pointin. Liittyä hänen miehistöönsä. Caleb mietti hetken. Hän ei varsinaisesti ollut häkkilintu, mutta.. mitä minun pitää tehdä, jos pääsen joukkoon? Ja mitä hyödyn siitä? Mielessään Caleb oli jo vastannut kyllä, mutta vielä hän ei sitä sanonut.

//Hiih kiitoksia kärsivällisyydestä ^^ ja sähän voit keksiä uuden merkityksen jos ei vanha tule mieleen : )//
Daniella
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 05 Marras 2011, 20:04

Evelyn/Madame poison

Naisen ilme muuttui viekkaaksi kun mies alkoi udella mitä tuo joutuisi tekemään jos liittyisi joukkoon, ja ennenkaikkea mitä hän hyötyisi siitä. Keveä naurahdus pääsi naiselta tuon aloittaessa vastausta. "Mitkäkö sinun pitää tehdä ? Tottelet käskyjäni siinä missä muutkin, opettelet seilaamaan halki seitsemän meren ettet ole vain ihailemassa maisemia jos matkaamme jonnekkin, mutta mitä taas hyödyt ? Saat itsellesi perheen, jokainen saa keikoista oman osuutensa, ja saat uskollisuuteni kapteenina, niinkauan kuin osoitat olevasi sen arvoinen." Madame selitti nojaten tyynesti pöytään. "Alku on aina hankalaa, mutta kun pääset joukkoon, et tahdo enään pois." Madame sanoi hymyillen yhä lempeästi, mutta nyt lievän viekkauden kera.
"Joten, oletko mukana vai et ?"
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Daniella » 22 Marras 2011, 00:07

Caleb

Miehen kysellessä omia etujaan, jos tuo meinaisi laivastoon liittyä, Madamen ilme muuttui suloisen viekkaaksi ja tuo naurahti ennen vastaustaan: Siivekkään pitäisi totella uskollisesti kapteeniaan ja opetella kunnon seiloriksi. Mitä Calebin omiin etuihin tuli, tuo saisi itsellensä uuden perheen (vanha ja se alkuperäinenhän oli hukassa ties missä), oman osuutensa mammonaa jokaisesta ryöstö tai kaupparetkestä, mitä keikkoja ikinä nämä seilorit tekivätkään, sekä itse kapteenin uskollisuuden jahka mies olisi sen arvoinen. Tällä hetkellä Siivekkäällä ei ollut mitään, ei perhettä, hädin tuskin rahaa, eikä pahemmin edes kotia. Tuohon kyseiseen tarjoukseen sisältyi kaikki tuo ja mikä parasta, hän ei olisi vanki. Siivekäs katsoi naista osilta miettivin, osilta viekkain silmin tuota naista takaisin.
Tuo totesi myös alun olevan vaikeata, niin kuin asioissa yleensä, mutta kun jyvälle pääsee niin siihen kiintyy, eikä tahdo enää lopettaa. Mies ei irrottanut katsettaan kapteenista.
Joten, oletko mukana vai et? kuului kysymys, johon Caleb tiesi jo vastauksen, oli koko ajan tiennyt. Jos Madame ei olisi sitä kysynyt, hän itse luultavasti olisi tehnyt sen. Vastaus oli kyllä.
Siivekäs kulautti kurkkuunsa viimeisetkin rommin rippeet lasistaan ja nousi ylös ojentaen kättään naista kohti kätelläkseen sopimuksen pitimiksi. Ei, mitään kirjallista versiota tuo ei kaivannut. Yksinkertainen kädenpuristus riitti. Edelleen viekkain silmin mokoma katsoi kapteeninsa silmiin Madame, ilo on minun puolellani. Olen mukana. 'Kieltäytyminen ei ole vaihtoehto' Caleb lisäsi vielä mielessään.

//Hes in ladies and gentlemen :D //
Daniella
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 03 Joulu 2011, 11:20

Evelyn-Madame

Madame katsoi lempein ilmein kun toinen nousi tuoliltaan rommit juotuaan, kohteliaasti tuo tarjosi kättään sopimuksen pitimiksi, ja Madame kätteli takaisin hymyssä suin, uutta verta oli aina hyvä saada miehistöön. "Caleb Ricardo, tervettuoloa miehistöön." Madame vastasi toiselle tyytyväisenä. Evelyn tuskin riemastuisi siitä tiedosta että mies joka hänet pelasti oli nyt osa miehistöä, erehtyisi pian kertomaan muille kannen nuohoajille että tyttö oli ollut pulassa, ja siitä tuo hänet pelastanut, siitä tulisi vain tappelua. Evelyn kun ei osannut myöntää olevansa heikoilla.
"Voinet yöpyä tämän yön täällä, mutta huomen aamulla, olet osa miehistöä, onko selvä ?" Madame kysyi kuitenkin säilyttäen lempeän rauhallisen äänensävynsä.
Kitty
 

Edellinen

Paluu Laiturit & kadut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron