Marduk
Lohikäärme ei vastannut mitään pojan kysellessä milloin aika koittaisi. Se koittaisi sitten joskus, kyllä tuo sen huomaisi ja tietäisi. Yläilmoissa poika kyseli pienemmästä aukosta, joka oli ennen itse vanhimpien luolaa.
"Tie pienempiin luolastoihin" Oli yksinkertainen vastaus siihen kysymykseen. Seuraavaksi utelijas vintiö kyselikin, minne kaksi muuta aukkoa veivät vanhimpien luolassa.
"Kahden muun vanhimman luo" Jälleen yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen kysymykseen.
Marduk tarkkaili poikaa joka tutki ympäristöä. Lohikäärme ei voinut olla hämmästelemättä, kuinka pieni poika ei ollut edes pienesti peloissaan tästä tilanteesta. Tai ehkä tuo olikin, mutta tämä oli pojan tapa näyttää pelko? Tiedä häntä.
Seuraavaksi Emir kysyi kysymyksen, joka sai lohikäärmeen naurahtamaan pienesti.
"Koska olen lohikäärme. Olemme yleensä erakko luonteita... Jotkut meistä viihtyvät koko elämänsä yksin, toiset taas kumppaninsa kanssa kun sellaisen löytävät.. vähän niinkuin joutsenet. Sama pari pysyy yhdessä koko loppu elämänsä" Marduk selitti, samalla kun siirsi valtavan päänsä vielä lähemmäksi Emiriä.
"Ehkä sinun kannattaisi leävätä, ettet vilustu... vai miksi te kuolevaiset sitä tautia kutsuittekaan" Marduk totesi.
// Ajattelin, että tämän pelin voisi lopettaa kohta, olettaen että Emir ja Marduk jäivät sitten tutustumaan toisiinsa paremmin ja Marduk teki Emirille sen oman luolan. Käykö? En näe kovin mielenkiintoiseksi pelata koko tuota tapahtuma sarjaa, sillä en usko oman inspiraationi riittävän. Voidaan ottaa sitten uusi peli, missä kaksikko tuntee jo toisensa hyvin ja Emirillä on oma luolansa.. Pelin, jossa Marduk vaikka vie Emirin kylälle tai jonnekkin oppimaan jotain, käykö? //