Pelastakaa minut!//Sovittu

Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

Pelastakaa minut!//Sovittu

ViestiKirjoittaja Nya » 20 Syys 2011, 17:00

Raven Rhine

Nuiorukainen käveli hiljalleen haltiakylän torilla . Hän katseli hieman paikkoja. Moni haltia mulkoili häntä pahalla silmällä. Rave, jopa kuuli heidän puheensa. "Mitä tuo puoliverinen tekee täällä? Hänhän on aivan luuttuinenkin!" Jotkut haltiat supattelivat. Lapsia sielä täällä kulki ja leikki. Rave hymyili itsekseen ja painoi päänsä äkkiä alas. "Setä! Tiedätkö missä äiti on? Autatko etsimään?" Nuorukainen katseli hölmistyneenä pientä tyttöä, joka nyki hänen housujaan. Rave kumartui hieman ja hymyli pienelle tytölle. "Etsitään äitisi yhdessä." Nuorukainen silitti tytön poskea, tytön kasvoille tipahti, kuin sadepisara pieni, suloinen hymy. Rave aikoi juuri ottaa tytön ojennetusta kädestä, kun hän hätkähti ja kuuli kamalan kirkaisun. "Rosi! Älä mene sen mieshen luo! Heti paikalla tänne! Se mies on paha, heti tänne Rosi!" Nainen kirkui, kuin olisi nähnyt aaveen. Tyttö joka oli näemmä nimeltään Rosi katsoi surullisena Raveen. "Et sinä ole paha... Ethän?" Tyttö katsoi hartaasti nuorukaiseen. "En ole...." Rave hymyili vienosti tytölle. Rosi juoksi nopeasti kirkuvan äitinsä luo. "Etkö tajua tyttö kulta! Tuo mieshän on epäluotettava ja vielä puoliverinen! Et saa enää koskaan lähestyä häntä! Onko selvä!?" Rave kuuli vielä kaukaa naisen kiljumiset sunmuut huudot.

Nuorukainen oli hieman alla päin, kaikki tässä kylässä vältelivät häntä, paitsi tuo hyvin suloinen pieni tyttö. Muut haltia olivat pysähtyneet siinä hetkessä kun tyttö oli tullut Raven luo ja pyytänyt apua. Nyt kaikki taas olivat alkaneet juoruilla hänestä. Nuorukainen huokaisi ja meni johonkin hieman pimeämmälle kujalle. Siellä Raven sattui juuri huonolla tuurilla kohtaamaan kolme humalaista haltia körilästä. "Katsokaa kuka tuli! Puoliverinenhän siinä!" Hyvin pullean näköinen haltia nauroi ja alkoi horjahdella Ravea kohti. "Niinpäs onkin! Ja vielä yksinkin!" Hoikempi haltia naurahti ja alkoi itsekin vaappua lähemmäs. Ravesta tuntui hieman pelokkaalta. Hän ei kuitenkaan päässyt pois heidän käsistään, sillä kaikista pahimman näköinen haltia oli tukkinut tien. Meihet nauroivat nuorukaisen ympäsillä ja alkoivat tulla yhä lähemmäs häntä.

Äkkiä joku heistä otti Ravesta takaa päin kiinni. "Päästäkää minut! Älkää!" Rave huusi panikoivasti ja yritti irti, mutta haltian ote oli liian kova kourainen. Muut haltiat vain nauroivat ja joku heistä kouraisi häntä mahasta. Rave sylkäisi verta suustaan. Hän ei saanut aluksi henkeä, mutta pian tulikin jo toinen isku nuorukaisen mahaan. Tällä kertaa Rave oksensi hirveästi verta ulos. "Ghh.. Irti...!" Rave yritti, mutta turhaan. He päästivät äkkiä irti, se ei ollut lopettamisen merkki. Tällä kertaa joku potkaisi Ravea. "Aih!" Rave huudahti tuskasta ja yritti kontata pois alta. Verta tuli suusta ja se maku ei ollut kamalan hyvä. "Rhuhahaha!!" Miehet nauroivat yhteen ääneen ja potkivat ja löivät Ravea. He jättivät turpiinsa saaneen nuorukaisen kujalle ja menivät muina miehinä pois. Ravea sattui joka paikkaan. Hän ei koskaan ollut ennen saanut tälläistä kohtelua, edes täällä. Nuorukainen oli menettänyt tajunsa ja makasi maassa. Veren jälkiä oli kaikkialla maassa.

//Täs ois! Ay anna palaa! XD
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ay » 20 Syys 2011, 23:20

Sokkeloiden sokkeloiden katujen seassa vaaleahiuksinen niin, kuin monet mutkin haltiata astelivat sinne ja tänne tekemään omaa bisnestä. Erottuen houkosta pienesti ulkonäöllisesti hän piti hiuksissaan lehtiä. Lehtien seassa oli välillä kukkia, marjoja ja oksia. Kiviset ja osin kasvien seassa olevat kujat veivät minne veivät, mutta hän tiesi minne mennä. Tuuli puhalteli sopivasti, että kyltti heilui. Astuessan kauppaan kuului kilinä. Kilinä oli hyvin suloinen ääni tytön korvilla.
" Terve taas. Hakemassa samaa mitä aijemmin? " vanhempi haltia sanoi.
" Joo ja samalla ottaisin mitä en ole pariin kuukauteen ostanut. " Suan sanoi ystävälliseen sävyyn.
Vanhempi haltia meni hakemaan ja hetken päästä hän sai sen mitä hän oli halunnut.

Saatuaan mitä hän oli tullut hakemaan niin hän asteli takaisin kaduille. Astellessaan hetken kaduilla hän alkoi kuulla ihmeelistä ääntän. Varovasti hän asteli nurkan taakse ja näki mitä mieten kylmä verisesti puhtaat haltiat potkivat puoliveristä. Äkkiä hän pisti toisen käden suun eteen, että ei olisi päästänyt minkäänlaista ylimääräistä ääntä. Nuoret haltiat olivat tehneet mitä olivat tehneet varovasti haltia neito asteli toisen luokse.
" Hei! " hän sanoi hiljaa ja varovasti pökitteli jalallaa oliko toinen hereillä.
Mies ei ollut hereillä, mutta miksihän teki niin, jos mies heräisi yllättäen niin hän ei halunnut saada nöökkiinsä toisen suojeluvaiston astuessa esille.

Sekunnin murto-osassa Suan päätti tehdä mitä moni haltia naiselle asia ei sopisi. Varovasti ja hellästi hän nosti miehen hartioille ja hän alkoi toista raahta. Hän tiesin paikan missä he voisi olla rauhassa melkein. Paikka missä hän yöpyi, kun hän vietti aikaa kaupungilla. Päästyää muiden huomaamatta hän asetti miehen makamaan sängylle. Siinä samassa hän alkoi pyyhkiä märällä rätillä miehen huulia. Tietenkin hän oli ottanut mieheltä kengät pois. Kengät sängyssä ei ollut tytön mielestä ollenkaan mukava juttu. Rauhassa neitokainen meni valmistamaan rohtoa. Rohto oli hyvin mömmö mäinen. Varovasti hän availi miehen paitaa.
" Toivottavasti annat anteeksi tämän. " Suan sanoi pahoittelevasti.
Yleisesti hän kysui luvan tällaisissa asioissa. Mihin tulisi mustelmia niin siihen kohtaan hän asetteli rohtoa päälle.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Nya » 21 Syys 2011, 09:03

Raven Rhine

Rave heräsi hiljaisuuteen. Hän tunisi kuinka jokin laittoi hieman epämukavan tuntuista ainetta mahalleen. Rave raotti silmiään ja tunsi kovan kivun, kun yritti liikkua. "Aih!" Nuorukainen ähkäisi ja avasi kunnolla silmänsä. Hän näki edessään tytön, joka hääräsi tehden jotakin. "Kuka sinä olet..?" Rave kysyi hiljaa hän oli melko väsynyt ja muisti vain saaneensa kunnolla turpiinsa. Nuorukainen tiiraili huonetta. Hän makasi sängylla ja se oli hyvinkin mukavan tuntuinen.

Nuorukainen yritti liikkua vielä kerran, mutta kova kipu sai hänet jäämään pedille. "Anteeksi että minusta on vaivaa... Olen Raven Rhine.." Rave köhisi ja käänsi katseensa pois päin. Häntä ihmetytti, miksi tuo tyttö tahtoi auttaa niistä monista toisista haltioista, jotka pitivät häntä epäluotettavana. "Miksi autat minua...? Olenhan puoliksi ihminen....?" Rave supisi ja tuijotti seinää päin. Hän oli meklo hämentynyt. Kaikialle sattui ja hän ei edes pystynyt liikkumaan kunnolla.

Rave tuijotti hetken seinää, kun taas käänsi katseensa takaisin tyttöön. Haltiat yleensä vain halveksivat ja haukkuivat Ravea ja tämä neitokainen vain hymyili ja auttoi häntä. "Etkö välitä mitä muut sanovat jos näkevät sinut minun kanssani?" Nuorukainen kysyi hieman väsyneesti. Rave taisi taas nukahtaa.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ay » 21 Syys 2011, 13:13

Kuulessaan äänen ja liikkumisen Suan käntyi katsomaan miehen kasvoja päin. Pienesti hän siirsi hius sortuvia miehen kasvoilta.
" Olen Suan. Älä liiku niin sinua ei satu. " Suan sanoi.
Ääni oli rauhallinen ja samoin hän oli rauhallinen, että miehen ei tarvitsi tuntea itsensä uhatuksi. Jos mies alkaisi liikkua vimma tusti niin hän kylläkin pitäisi miestä aloillaansa. Jos toinen liikkui niin paljon niin töhnä alkaisi liikkua toiseen paikkoihin mihin ei tarvitsisi ainetta parantamaan.

" Pysynyt vain paikoillasi. Sinulla ei ole mitään häntään. " Napakasti sanottiin, mutta äänessä oli rauhallisuutta.
Pienesti hän hymähti ja korjaili liikkumisen aiheutumia aineelle takaisin oikealle paikoille.
" Et sinä ole yhtään vaivaa minua. Hauska tutustua." Sanottiin ystävällisesti.

Pikaisesti hän meni hakemaan juomista. Se oli yrtti teetä.
" Tässä olisi teetä mikä helpottaisi oloasi sisäisesti. " Hän sanoi ja oli valmis nostamaan miestä pystyyn, että voisi juoda paremmin yrtti teen.
" Autan sinua, kosk aolet loukkaantunut. En minua haittaa, että olet puoliverinen. MInusta sinun laisuutesi on kaunista ja niin mystistä. " Suan sanoi, mutta loppu sanoja hän ei oikein osannut sanoa sanoiksi miten hänestä tuntui.
Hänen mielestä mies oli siunattu kahden henkilön rakkaudesta. Hienoisuus oli se, että oli haltia ja ihmisen risteytymä.

" En oikeastaan, koska minulla on hyvä kanta mieli, että hoivaan sinua. Älä huoli, jos jotenkin joudun pulaan tästä asiasta. " Hän sanoi hymy suin.
" Nyt sinun pitää juoda tämä, että tunnet itsesi sisältä hyväksi. "
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Nya » 22 Syys 2011, 19:50

Raven Rhine

Nuorukainen vilkaisi hetken tytön ojentamaan teekuppiin. "Kuulehan... Mitäs oiken tarkoitit sillä että minulle tulee sisäisesti hyvä?" Rave matki tytön puhetta ja naurahti, vaikka olikin saanut turpiinsa. Jaksoi hän vitsailla tilaanteessa, kuin tilaanteessa. Rave hörppäsi teetä. Ensimmäinen lausahdus, jonka Rave sanoi oli: "Yh... Mitäs tämä oiken oli?? Maistui ihan sukkamehulle... Tai sitten makuaistini otti lopputilin ja lähti lomalle.." Rave nauroi ja katseli hetken. "Kuulehan Suan? Vai? Milloin minä oikein voin nousta tästä?" Rave kysyi ja huokaisi, kuului ääniä ulkona ja sitten koputusta oven takana, joka sai nuorukaisen säpsähtämään. Sieltä kuului haltian ääni. "Hei onko siellä joku?"

Rave ponkaisi itsensä ylös kivusta huolimatta ja pyyhki itsensä "mönjästä" Hän puki paitansa päälleen. Nuorukainen hyppäsi ikkunalle. "Minäpä lähden tästä ennen, kuin joudut takiani vaikeuksiin. Kiitos huolenpidosta!" Rave huikkasi ja hyppäsi viereiselle katolle. Hän lähti juoksuun, nuorukainen hyppi ketterästi katoilta katoille ja hyppäsi lopulta alas kadulle. Hän istahti penkille ja huokaisi.

"Uuuh... Eipä olisikaan pitänyt juosta sellaista vauhtia.. Nyt hieman kyllä ottaa kylkeen.." Rave valitti hiljaa ja tutki minne oli oiken juossut. "Toivottavasti hän ei joutunut minun takiani vaikeuksiin." Rave mietti ja hieman tarkasteli omia kolhujaan ja mustelmiaan. Hän naurahti ja petti kasvonsa.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ay » 22 Syys 2011, 23:36

" Se parantaa tietenkin sinun sisäisiä haavoja mistä voi aukaista milloin vain. Sitten sinä vuodat sisältä päin. " Suan selitteli.
Miten hän selitti oli enemmänkin sen tarkoitus, että juominen kuulostaisi kivemman kuuloiselta. Parempi luulo niin olisi maku saattaisi olla paljon parempi.
" Juo ihan vai loppuun asti. Mitä enemmän juotsitä paremmin se tehoaa. " Hän sanoi ja pienesti rohkaisi juoda lisää.
Se oli ihmeelistä, että mies uskalsi juoda hänen juomaansa. Jos puoliverisellä luuloja mieshaltioihin niin miksei olisi naisiin. Hän olisi voinut hyvin juottaa myrkkyä. Suan ei olisi sellainen pahan tekijä, jos hyvin läheinen ei olisi pahassa pulassa.
" Ehkä makusi kaikkosi jonnekkin. Se on vain normi yrtti tee. " Hän sanoi ja naurahti perää, koska edelleen miehen sanat nauratti häntä.

Kuulessaan koputuksen niin Suan lääntyi ihmettyttäen ovea kohti.
" Minä vain täälä. " Hän sanoi.
Hän oli sanonnut naapureille, että hän oli täälä pari päivää. Huomatessaan, että mies yritti nousta sängystä niin hätääntyneenä hän yritti estää sitä.
" Et sinä voi lähteä minnekkään. Olet loukkaantunut. Anna minun edes hoitaa hieman parempaa kuntoosi. " Hän sanoi.

Silmät vai tuijottivat ja muuten hän oli hyvin huolestuneen näköinen. Pian toista ei näkynyt horisontissa niin hän alkoi pakata pienen pussin. Siihen hän keräsi kaikki tarvittavat hoito välineet miehen hoitoon. Avatessa oven niin hän ei oikeastaan katsonnut ketä siinä seisoi vaan paiskasi oven perässään kiinni. Ainoa ongelma oli tässä, että missä hän löyttäisi haavoittuneen puoliverisen, kun haltia kylä oli hyvin sokkeloinen ja suuri. Suan päätti mennä aluksi katsomaan löytyisiko herra sieltä missä näki viimeksi laskeutuvan katolta alas.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Nya » 23 Syys 2011, 17:02

Raven Rhine

Nuorukainen istui paahtavan aurongon alla. "Äh! Tässähän paistuu, kuin makkara!" Rave huokaisi ja siirtyi hieman varjoisemmalle kadulle. Haltiat kulkivat siellä sinne tänne, iloisia, nauravia, juoruvia ja vihaisia ilmeitä näkyi monen monen monta. Rave katseli siinä haltioden menoa.

"Kasos! Puoliverinenhän siinä istuskelee! Joko olet parantunut? Hoitavatko ihmiset kuntoon kenties??" Rave tunnisti pilkkaavan miehen niihin miehiin, jotka hakkasivat hänet. Hän tuijotti koston himoisesti miestä, mies huikkasikin äkkiä muut miehet paikalle. He alkoivat pilkata heti pilkata Ravea, hän ei ollut kuuntelevinaan ja se ärsytti miehiä valtavasti. Ensimmäinen lyönti lähestyi heti nuorukaisen päätä. Rave väisti kylmän rauhallisesti. Yksi miehistä yritti ottaa Ravesta kiinni, mutta se ei onnistunutkaan tällä kertaa. Nuorukainen irtautui miehen otteetsta ja löi itse ja kovaa, sitä läskeintä ja typerimmän näköistä miestä suoraan vatsaan. Mies tipahti polvilleen ja meni kaksin kerron. Suusta nähtävästi tuli verta. Rave ampaisi tarkkaan mietittyyn juoksuun ja paiskasi hoikemman miehen vasten kivikovaa seinää.

"Seuraava kiitos!" Rave huiskasi kolmannelle ja virnisti, mutta äkkiä hänen suustaan pääsikin tirahtamaan aika lailla verta. Rave tuijotti verta maassa ja yski toisen kerran. Kädessä oli melkoisesti verta. Ei nyt! Ei nyt!! Rave ajatteli ja hätääntyi ennen, kuin mies löi häntä hän pääsi katolle turvaan. Nuorukainen oksensi lisää verta ja hän lähti melkoiseen juoksuun. Hän hyppi pari kattoa eteen päin ja pysähtyi sitten siihen. Hän istui katolle ja oksensa lisää verta. Nuorukainen yritti epätoivoisesti tasaannuttaa hengitystään, mutta se ei vain ole kamalan helppoa, kun hienosti yskii ja oksentelee verta.

"No ompas nyt tosi hyvä ajoitus tähän...! Eihän tässä voi ajatellakaan...!" Rave piteli kättään suun edessä. Verinen käsi kuvoti nuorukaista. "NYt ne sisäiset haavat kai avautuivat...?" Rave huokaisi ja peitti verisellä kädellään kasvonsa, onneksi se oli kuivunut. Muuten kasvotkin olisivat veriset. Rave siirtyi hieman pois päin veriseltä alueelta ja jäi siihen paikkaan makoilemaan. Hän yritti saada henkeä kunnolla. Veri jälkiä oli varmasti hänen hienossa pakomatkansa varrella, kaduilla ja katoilla. Rave makasi hiljaa katolla, pidellen kättään kasvojensa suojana auringolta. Hän tunsi itsensä ihan grillissä olevaksi makkaraksi. Nuorukainen ei vain jaksanut lähteä alas varjoon, sillä oli liian uupunut liikkuakseen, ehkä se johtui veren puutteesta. Ravea oikeastaan sattui ja hänellä oli tuskallinen olo. Siinä hän sitten vain makasi.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ay » 23 Syys 2011, 22:33

Tuntui hieman vaikealta tehtävältä löytää Raveniä. Ihan, kuin toinen osasi sulautua paikkaan niin sulavasti, että sai tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi asukaksi. Ihan, kuin hän ei olisi mikään haltia vaan ihan muu laji. Kujista kujiin Suan juoksenteli ympäriinsä. Jopa torille asti hän oli juossut. Seppä alueelle missä tehtiin miekkoja niin sieltäkään toista ei lötynyt.
" Minne sinä oikein katosit? " Suan sanoi itsekseen.

Jonkin aikaa mentyä niin kunnes asteli verisessä kadulla. Veri oli kuivunnut, mutta Suan huomasi, että veri oli silti tuoreen tuntuista. Veri ei ollut lojunnut tässä kadulla montaa päivää. Suan huudahti pariin otteeseen miehen nimeä.
" Raven! Raven! "
Hirveen kauan hän ei huutanut, koska ei halunnut miehen lyöjiä omaan kinttuunsa. Häntä pienesti pelotti, jos ne astelisivat hänen eteensä. Suan ei ollut mitenkään taistelija tyyppiä vaan enemmänkin parantaja. Nopeasti karkuun niin eiköhän sillä pärjää ainakin Suan on tähän mennessä onnistunut selviämään sillä tavalla.

Jonkun matkan astellessaan eteen päin. Juoksu pysähtyi siihen, kun Suan tunsi tipan hiuksissaan. Katse kääntyi ylös päin. Toinen tippa tuli otsaan.
" Raven! " Hän huudahti.
Sitten hän yritti urkkia, että oli mies katossa. Pienen hahmon hän näki katolla. Nyt pitäisi kiivetä jotenkin katolle miten pienesti arvuleetteli naisen mieltä. Olisi helpointa, että Raven tulisi alas, kuin hän menisi ylös. Suan ei ollut ihan loistava kiipeilijä. Jokun putken kautta hän huomasi, että voisi jotekin kiivetä ylös. Meluisesti nainen kiipesi katon päälle.

" Raven. " Hän lausui hiljaa.
" Sinun olisi kannattanut juoda yrttiteen loppuun. " Suan sanoi.
Siinä samassa hän alkoi paikata toista.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Nya » 26 Syys 2011, 16:47

Raven Rhine

"HÄH?" Rave huudahti ja nousi nopeasti ylös. Hän tuijotti hölmistyneenä tyttöä, joka alkoi paikkaila häntä. "Miten sinä oikein löysit minut...? Jaa!! Niinpä tietenkin! Ne veri jäljet." Rave naurahti ja otti teekupin käsiinsä. Hän katseli toista kättään joka oli hieman veressä. Hän huokaisi ja hörppi teen loppuun. "No niin... Mitäs sitten?" Nuorukainen hymyili ja yritti pyyhkiä kädellään verta pois. Suunpielestä äkkiä valui verivana. "Äh! Ei taas!" Rave ähkäisi ja pyyhkäisi veren pois suunpielestä. Nuorukainen tuijottileli kylälle päin, sokkeloille ja suun muualle paikoille.

Ravesta tuntui että se, jota hän oli juonut oli nyt hieman kohentanut hänen oloaan. Häntä väsytti tämä kaikki hässäkkä ja tappeleminen. Rave olisi halunnut nukahtaa siihen, muutei voinut. Äänekkäästi jotkut haltiat huusivat kauhuissaan, kun katolta tihkui verta. "Minun ihana kattoni!!! Pilalla!!" Haltia rouva huusi äänekkäästi ja oli jopa itkun partaalla. Rave nousi pystyyn ja käveli katon reunalle. "Anteeksi ei ollut tarkoitus liata hienoa kattoanne..." Rave hymyili hieman surullisesti. "Sinä! Sinä senkin PUOLIVERINEN! Tätä saat katua vielä!" Nainen heilutti nuorukaista kohti nyrkkiään ja alkoi katsella jonnekin, josta voisi kiivetä ylös.

"No voi hitsiläinen!" Rave lausahti nopeasti ja katsahti tyttöön. "Olisi taas aika vaihtaa paikkaa. Minnekkäs me menisimme? Jonnekin hieman ei vilkkaalle kujalle?" Rave kysyi Suanilta ja kuuli, kuinka nainen yritti epätoivoisesti tulla ylös katolle. Rave meni taas kurkistamaan reunalle. Sieltähän se nainen sitten hyppäsi katolle ja tarrasi nuorukaisen kurkkuun kiinni. "Sinä kurja! Kylämme hylkiö! Nyt minä tapan sinut! Olet vihollisen lapsi! Sekasikiö!!" Nainen horosi mielipuolisesti. Rave ei saanut henkeä. Naisen voimat olivat melko suuret verratuna hänen kokoonsa. "Pääs...Tähh! Ghhh...!" Rave tarrasi naisen käsivarsiin kiinni ja yritti rimpuilla siitä irti, mutta naisen ote oli liian kova heikolle, verta menettäneelle nuorukaiselle. Silmissä sumeni henki ei kulkenut ja muutenkin oli heikko olo. Rave yritti edelleen rimpuilla irti. Nainen vain hymyili ilkikurisesti.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ay » 26 Syys 2011, 20:29

" Oikeastaan sinua oli hyvin vaikea löytyä, kunnes päättelin verijäljet olisivat sinun. " Suan sanoi.
Se oli vaikeata toista löytää.
" Sinun täytyisi rauhoittua ekana ja levätä hetken, että voiteet auttavat sinua ja samoin juoma. " Suan sanoi tiukasti.
" Haluatko apuani vai et? " Turttamaisesti hän sanoi, koska jotenkin tuntui siltä, että Raven haluisi lähteä hänen luotaansa karkuun, kuin hän olisi jonkinlainen paholainen naisen asussa.

" Nähtävästi osaat kerätä paljon porukkaan ympärille, jotka eivät oikein pidä sinusta. " Suan sanoi toteaisesti.
Hieman sivusta hän seuraili tapahtumaa, koska hän ei halunnut alkaa sotimaan, kun ei ole lahjakas siinä asiassa.
" Olisi kannattanut olla rauhassa sängyssä eikä panikoida, kun heti kuulee oveen koputusta. " Suan sanoi.
Sielä he olisivat turvassa ja siitä Suan oli todella varma. Jos ei olisi turvassa niin todella julmasti olivat huijanneet haltia neitoa.

Tappelu alkoi aika jutilalla ja ikävällä tavalla.
" Päästäkää hänet pois! Ja hän ei ole mikään sikiö! " Huudahdetiin reunasta.
Hänen sanojen perään hän otti tangon minkä näki ja paiskasi toisen päähän, että otteet lamaantuisivat et Raven pääsisi pois naisen otteesta. Hän ei oikein suvainnut tällaista käytöstä ja toisinaan hän ei kylläkään pitännyt myöskään väkivallasta mitä hän teki juuri. Pieni omatunto alkoi kolkuttaa.
" Mennään nyt pois. " Hän sanoi, koska ei halunnut noita hänen perään.
Nyt heillä olisi pieni etumatka karkumatkalle.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Nya » 03 Loka 2011, 08:50

Raven Rhine

Rave lysähti maahan. Nuorukainen piteli kaulastaan kiinni. "Kiitos... " Rave läähätti ja tajusi että tässä olisi hyvä hetki lähteä karkuun. Rave hyppäsi seisomaan ja nappasi tytön selkäänsä, nuorukainen keräsi Suanin tavarat ja lähti hyppimään niin kovaa kuin pystyi,, katoilta kujille ja taas katoille. Hän ajatteli mahdollista rauhaiaa paikkaa. Kylän reunille pitäisi päästä! Rave ajatteli ja hyppi vauhdilla. Äkkiä kuitenkin hän liukastui juuri neljän metrin pudotuksen kohdalla. "Pidä kiinni! Älä vain päästä irti!!" Nuorukainen huudahti, hän oli selvinnyt onneksi pelkällä säikähdyksellä. Rave oli saanut katon reunasta kiinni. Tosin pudotus oli lastenleikkiä oikelle haltialle. Rave jos hyppäisi. Hänestä jäisi vain märkä iso verinen pläntti.

Rave sai kuitenkin hinattua itsenaä sekä tutön turvaan takaisin katolle. Nuorukainen jatkoi matkaansa, mutta varovaisemmin. Hän näki jo kylä reunat. "Huh! Helpotus..!" Nuorukainen päästi suustaan ja juoksi kylän reunoille.

Kun he sitten tulivat reunalleRave laski tytön alas ja aylkäisi verta ulos auuatan. Hän mätkähti pehmeälle nurmelle. Nuorukainen nukahti. Kukaan ei tulisi häiritsemään heitä.

//Anteeksi kun en ole ehtinyt vastailemaan!! Oli hieman muita kiireitä.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ay » 03 Loka 2011, 16:25

Raven otti yllättäen hänet selkään. Siihen varaukseen hän ei oikein kerinnyt kunnolla ajatella. Suan oli epäillyt, että herra lähtisi lipettiin, mutta näin nopeasti.
" Ole hyvä vain. " Hän sanoi reppuselässä.
Toisen hypähteliäs katolta katolta niin hiljaa hissukseen hän ihaili kylän maisemia. Kunnes äkisti tasa painoa sai harjoittaa uudelleen. Samaan aikaan kuului käsky niin hänen ote kiristyi kahden kertaisesti tiukemmin. Hän oli, kuin piemi takijainen miehen selässä. Ote vasta irrotoutui, kun mies jysähti maahan makamaan. Hän jäi siehen hieman kadehtien toista.
" Sinulla on ihmeelisen hyvä unen lahjat. " Hän totesi hiljaa.
Hetken aikaa hän katseli ennen, kuin alkoi hommiin. Hän alkoi korjaila mitä jäi vielä katolla. Varovasti hän kosketteli miehen vatsan seutua, että mikään ei olisi hirveen oudon tuntuista.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Nya » 03 Loka 2011, 19:59

Raven Rhine

Rave tunsi tytön koskettelut vatsallaan. Äkkiä hän vetäisi Suanin viereensä välittämättä vasta lauseista. "Sinä tarvitset hieman lepoa... Ei minulla enää ole kamalasti hätää, noh ehkä se veren sylkäisy, mutta muuten kaikki on hyvin. Joten voit hieman nukkuakin." Rave hymyili ja katsoi tyttöön. "No ei minulla sellaisia unen lahjoja ole... Nukahdan hyvin nopeasti silloin kun olen heikko tai jotain..." Rave naurahti ja sulki väsyneenä silmänsä. Hän kuunteli Suania. "Minusta on outoa kun kaikki tapaamani henkilöt ovat tähän sti naispuolisia. En minä sillein valita, mutta olen ehkä jo tottunut tapaamaan naishenkilöitä. Entä sitten miehet? Miten minä oiken tapaan heitä, kun eivät oiken tajua huumorintajua..." Rave huitasi kädellään ilmaa ja huokaisi.

Hän hymyili taas Suanille. "Jos haluat voit toki tutkia minut haavojen varalta, jos se tuo mielellesi rauhan..." Rave haukotteli ja naurahti muistaessaan tytön kommentin hänen unen lahjoitaan. Nuorukainen ei oiken ehtinyt miettiä sitä kun jo nukahti uudelleen. Tuuli puhalsi lämintä ilmaa ja nuorukaisesta tuntui, kuin tämä nukkuisi kesäisellä niityllä. Kaikki oli niin ihanan rauhallista.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ay » 03 Loka 2011, 20:57

" Uu.." Tuli huulien välsitä, kun Raven vetäisi hänet alas.
Pian hän vai silmäili silmillää Ravenia hyvin lähellä. Hän ei todellakaan voi nukkua tässä näin ja näin. Kun Raven oli heräillä loppujen lopuksi, vaikka näytti siltä, että mies todella nukkui. Suan oli ihan ymmällään. Kun Raven alkoi rupatella jotakin niin kiltisti, kuin pieni mato olisi miehen vierellä kuuntelemassa.
" Eikö ole mukava olla enemmän naisten ympäröimänä? " Suan kysyi hämmentyneenä.
Hänen tietojen mukaan moni miehet haluavat olla naisten ympäröimä taas moni nainen haluaa, että heidän ympärillä olisi miehiä.

" Kyllä se saa itselleni mielen rauhan, jos saan tehdä parannuksen loppuun. " Suan myöntyi sanomaa.
Pian toinen taas nukkui siinä. Varovasti hän meni koskettelemaan uudestaan miehen vatsan aluetta. Hellästi ne liukuivat vuorotellen miehen kyljille. Pienen aran paikan hän tunsi Raven kyljessä, kunnes alkoi laittaa kirpaisevaa töhnää mikä imeytyi todella nopeasti. Entiset vahaukset hän pesi kylläkin miehen vastalta, kunnes lopetti pieneen taputukseen vatsan päälle.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Nya » 05 Loka 2011, 18:47

Raven Rhine

Rave heräsi uudestaan. Hän tunsi kuinka neidin hellät kädet kiersivät kyljissä ja muualla missä oli hieman arempaa paikkaa.Sitten käsi taputti vatsan päälle. Rave lausahti hetkellisen hiljaisuuden jälkeen. "No... En minä nyt tiedä.. Olen niin paljon ollut naispuolisten ympäröimänä että ehkä alan jo kyllästyä...? Ei se ei ole onneksi sitä." Rave huokaisi ja nousi istumaan. Hän katsoi Suania syvään ja hymyili tälle lempeästi. "Kiitos että autoit minua... Ku-kuinka vanha oiken olet?? En olekkaan kysynyt sitä!" Rave katsahti hieman hölmistyneenä ja alkoi arvailla neidin ikää. "Olen muuten itsekkin vasta yhdeksäntoista. Enkä kamalasti pidä siitä, että minua sanotaan mieheksi. Kun en ole koskaan käytäyttynyt niin. Yksinkertaista eikö olekkin?" Nuorukainen raapi niskaansa ja naurahti hän katsoi haltiakylään päin.

Rave nousi ylös ja katseli hiljaisuuteen. Hänelle tuli hieman haikeamieli. "Minä taidan tästä lähteä... Anteeksi, että olin vaivaksi ja jouduit juoksemaan perässäni sinne tänne. Jos vain sopii niin lähden tästä nyt." Nuorukainen vihelsi ja iso kaksimetriä korkea susi ilmestyi näkyviin. Rave hyppäsi sen selkää ja huiskaisi sitten hyvästiksi. "Tämä on minun lemmikkini. Nii-chan. Nähdään!" Rave huikkasi ja susi lähti juoksemaan tasaisesti kohti metsää. Nuorukainen katosi metsän suojiin.

//Eiköhän se ollut tässä? Ei tule kamalasti inspiä päähän. Jos ei ole peliseuraa laita viestiä tähän suuntaan!! XD
Raven Rhine
Nya
 

Seuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron