Juhla vai kaaos?||Crim!

Kaikki loppuu johonkin ja alkavat jostain. Niin myös Quinn metsä. Metsän reuna on valoisaa ja harvaa kasvustoltaan. Reunamilla ei pahemmin sammalta ole vielä, vaan maata peittää saniaiset ja ruoho. Puut ovat suurimmaksi osaksi lehtipuita. Mitä syvemmälle metsään menee, sitä synkemmältä se alkaa näyttämään.. joten, uskallatko astua lumottuun metsään, vai pysytteletkö suosiolla poissa?

Valvoja: Crimson

Juhla vai kaaos?||Crim!

ViestiKirjoittaja Demintty » 16 Loka 2011, 12:06

Lolisa

Pieniä lyhtyjä oli melkein kaikkialla. Lolisa käveli räpläten omaa lyhyttä mekkoaan. Ujosti tyttönen katseli ympärilleen kun käveli tungoksessa. Lolilla oli viitta yllänsä lämpönä ja vyötäisillään vyö jossa oli tanssi vaatteet. Miekkoja tyttö ei viittinyt ottaa vyölleen, näyttäisi liiankin rajulta.
Oli vielä valoisaa, mutta illan myötä tulisi varmasti pimeää. Haltioita oli rutkasti, jotka juttelivat jo innoissaan. Loli oli tullut yksin ja ujoili hieman, oli outoa kulkea huppu alhaalla, kun oli muita ympärillä. Lolin hiukset olivat nyt siistillä nutturalla takana/ylhäällä. Sivulta roikkui hiuksia ja etuhiukset olivat siististi ja sileästi silmien yläpuolella. Loli koitti vaikeroivasti hymyillä parille jotka käänsivät keskustelun keskellä käänteensä Loliin. Lolin päällä oli siis pinkki/oranssi mekko joka oli povien yläpuolelle ulottuva, se näytti hienolta, mutta itseasiassa oli jo vähän ali sata vuotta vanha. Tämä pieni kylä oli ehkä hieman karu, mutta nämä juhlat saivat siitä ihanan tunnelmallisen ja hienon paikan. Edessä oli pieni kohta missä jotkut ihmiset kävivät vuorollaan esittämässä laulujaan tai muita juttujaan. Jossain kohtaa Loli oli päättänyt esiintyvän, ja esityksen jälkeen uskaltaisi ehkä jutellakkin jollekkin, koska juttelu ei olisi mitään verrattuna esitykseen. Loli kääntyi vasemmalle ja näki pöydän missä jaeltiin jonkunlaista vettä. Loli meni sinne ja pyysi vaitinaisesti yhtä hörppyä. Nainen joka oli pöydän takana ojensi vettä Lolille jonka tyttö otti kiittäen vastaan. Kurkku oli kuivana joten vesi tekisi hyvää sille. Loli otti pari hörppyä ja katseli ympärilleen. Mitään sen kummempaa ei jäkynyt joten Loli päätti mennä niin sanotun lavan viereen katsomaan mitä siellä tapahtuisi. Siellä olikin menossa juuri lauluesitys minkä esitti noin 25 vuotias mies. Tai fyysisesti 25.. Loli seurasi tarkkaavasti miestä ja kuunteli lauluääntä. Pari muutakin oli jäänyt kuuntelemaan toisen esitystä ja useimmat kuuntelivat sitä sivukorvallaan, ikään kuin tausta musiikkina kun he keskustelivat. Loli Katseli ympärilleen hieman epäilevänä, mutta ei nähnyt ketään tai mitään. Sitten hän hymyili omille ajatuksilleen ja jatkoi veden juontia. Lolisan mieli harhaili siihen miten oli jättänyt kotinsa lähdön aikana tänä iltana siis, tyttö mietti sitä, että oli varmasti laittanut ruokaa cocolle, ja sitä että oli sulkenut kaapinoven. Mieli kuitenkin havahtui kun lavalta lähti mies ja tilalle tuli nopsaa nainen jolla oli aikeena esittää tuli tanssi, tosin ilman sitä tulta. Naisella oli vain ne kepit, hän ei ollut uskaltanutkaan käyttää tulta jos jotain tapahtuisikin. Esitys olisi varmasti ollut hieno tulilla kun sauva menisi läheltä Lolia, mutta esitys oli näinkin tietenkin hieno. Sauvat menivätkin läheltä katsojia ja hienoja liikkeitä paljastui vähän väliä.
Lolisa hymyili esiintyjälle, kun tämä sattui katsomaan Lolia. Loli piteli vettään ja katsoi maahan. Loli nosti katseensa ja katseli ympärilleen.

//Tadaa, jos tästä jotain saatais aikaseks?
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 23 Loka 2011, 20:35

Delathos

Kerrankin Delathos oli osannut saapua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Metsän reunalla sijaitsevassa pienessä kylässä oltiin järjestetty juhlat. Syy juhliin oli tietenkin täysin tuntematon kuuraparralle, mutta epätietoisuus ei miestä häirinnyt varsinkaan kun juhlimisesta oli kyse. Del ei ollut pukeutunut mitenkään huomiota herättävästi. Punainen takki oli jätetty pois ja miehellä oli päällään vai röyhelöinen valkea paitansa ja mustat housunsa ja saappaansa. Hiukset oli solmittu pakkasherran tavoista poiketen pitkälle ja paksulle letille tuon pään taakse, lukuunottamatta ohimoilta laskeutuvia pitkiä kihartuvia hiussuortuvia. Aseitakaan ei oltu jätetty pois koskaan ei voinut olla liian varautunut eikä voinut tietää, milloin ne olisivat tarpeen.
Delathos asteli juhlaväen seassa, tarkastellen juhlivaa kansaa sivusilmällä. Tavanomaiset kaksijalkaiset pulisivat keskenään ryhmissä, nauroivat ja toiset hieman ylempiarvoisena itseään pitävät nyrpistelivät alemmalle väelle nokkaansa minkä kerkesivät. Kumma että tuollaisiakin löytyi näin syrjäisiltä seuduilta.

Valkojouhi pysähtyi nuoren naisen tarjotessa hänelle juotavaa, erittäin tummaa ja punaista viiniä hajusta päätellen vahvinta mitä kylän väellä tarjotakseen oli. Del otti lasin kiittäen ja hieman kumartaen vastaan ja hymyili naiselle viettelevää hymyään, joka sai vaaleaverikön punastelemaan minkä kerkesi. Pakkasherra naurahti ja asteli sitten kannoillaan kääntyen pois paikalta kohti lavaa, jossa vuoronperään halukkaat saivat esiintyä. Delathos ehti kerätä huomiota puoleensa, erityisesti naisväki kääntyi komeaa valkohiuksista tutkailemaan ja katseellaan arvioimaan, kun mies ohitse käveli. Pakkasherra ei voinut olla hymyilemättä huomatessaan tätä seikkaa, sillä mikäpä sen parempaa olikaan kuin ihailevien katseiden kerääminen.

Hyvin laiskan oloisesti Delathos istahti hieman lavasta kauempana olevaan pöytään siemailemaan juomaansa. Katse nousi lavalla tanssahtelevaan naiseen, joka pyöritteli taitavasti sauvojaan ja tanssi hyvin rytmisesti lavalla. Sillä hetkellä Delathos sai viimein itsensä irrotettua tylsästä arjesta ja unohtamaan mieltä vaivaavat murheet. Tyytyväinen hymy kohosi kuuraparran kasvoille.

//Pahoittelen viivettä tosiaan, mutta loma aika tehokkaasti söi kaiken inspiraationi, ajasta puhumattakaan *____* Mutta näin on Del pelattu paikalle!//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Demintty » 23 Loka 2011, 21:22

Lolisa

Lolisa katseli vaitinaisesti ympärilleen. Haltiat jatkoivat vain jutusteluaan ja kohensivat omaa itsetuntoa minkä kerkesivät. Vilinää oli joka puolella ja suuri ääni aalto leijailu kaikkien yläpuolella. Haltioita oli kuitenkin hauska seurata, kun oli niin monenlaisia henkilöitä. Toiset olivat lyhyitä vähän kääpiömäisiä, osat taas olivat pitkiä surastaan liian erottuvia joukosta, niiden päät olivat tuplasti korkeammalla kuin toisten. Loli hymyili itsekseen, mutta hymyhyytyi kun naisten kikattavia ääniä alkoi kuulumaan ja väki alkoi väistymään kun joku tärkeäkin olisi tulossa. Naiset kuhertelivat ja kikattelivat ja koittitat näyttää hyvältä jonkun silmissä. Kuului paljon tervehtintää ja liehottelua. Sitten väkijoukon välistä astui vaaleahiuksinen mies. Naiset koittivat puhua minkä kerkesivät miehelle joka jatkoi kävelyään kohti pöytää joka sijaitsi vähän enemmän reunaa kohti. Lolisa hymyili ja tuijotti miestä huomaamattaan. Tyttö naurahti ja punastui kun huomasi katseensa kohteen, mies, suhtkoht komea. Tosin mahdottomuus Lolille, kun näin monta muutakin selvästi kiinnostunutta nasita oli ympärillä. Loli hymyili ja katsoi jälleen miestä, tällä kertaa yksityiskohtaisemmin. Loli seurasi miehen huulia, huulia joitten pielet nousivat hymyyn pikkuhiljaa. Miehen salaperäisiä silmiä, jotka hohtivat ulos päin charmikkuutta. Loli kuitenkin kääntyi taas lavaa kohti ja naurahti kun tajusi mitä ajatteli. Tyttöä alkoi pelottaa, että erottuisi joukosta kuin tomaatti. Kohta joku tulisi varmaan kysymään onko kaikki ok.
Loli katsoi 'tuli'tanssijan esityksen loppu liikkeen. Sitten aninen kumarsi pienesti ja neitomaisesti keppiensä kanssa ja lähti pois esiintymis tilasta. Taputuksia kuului vielä hetken kunnes väki malttoi lopettaa. Lava oli tyhjä, ketään ei ilmestynyt siihen. Kesti vielä pieni hetki, kunnes Loli tajusi. Nyt oli tytön sovittu aika. Loli lähti kävelemään esiintymis tilan(yleisöstä päin) vasemalle puolelle mistä esiintyjät kulkivat ja missä oli pimeämpää jotta siihen ei näkynyt niin hyvin. Loli pysähtyi lavan viereen ja otti mekon ja muut vaatteet pois, joiden alta paljastui kaksi osainen esiintymisasu. siinä oli napapaidan kokoinen tuubitoppi joka oli punainen. Ala osa oli farkkusortsien näköiset housut. Jalassa oli mustat bootsit joissa ei ole kantaa. Lolisa hengitti kerran vielä syvään ja lähti kävelemään lavaa kohti.
Tyttö seisoi keskellä lavaa, siinä kaikkien katsottavana, ihan paikalla rauhottuneena. Tämä oli tuttu tunne tytölle, se oli ihanan tuntoinen, jotenkin niin pelottava ja salaperäinen. Loli katsoi vielä hetken maahan ja nosti sitten päänsä ylös, katsoi yleisön ohi, niiden yläpuolelle.
Taitavasti tyttö aloitti potkaisten yläimoihin oikealla jalallaan vasemmalta oikealle. Lolisa jatkoi siitä parilla itämaisella liikkeellä ja heitti sen jälkeen packin ja tuli alas käsilleen. Käsi voimillaan tyttö heitti itensä jälleen ilmaan ja ilmassa tämä teki voltin. Alas tällä kertaa tyttö tuli ihan jaloilleen. Pari aaltoilevaa liikettä jossa hypähdettiin kerran ja potkaistiin kaksi kertaa. Näin Loli jatkoi vielä kun aikaa oli. Tyttö ei oollut harjoitellut mitenkään esityksiään vaan keksi esityksen aikana mitä tekisi. Lolisa jatkoi vielä parilla potkulla aika oli vielä vähän joten tyttö käytti sen voimakkaasti.
Nyt olisi loppu kumarruksen aika, Loli hyppäsi ja teki voltin ja kumarsi m aahan tultuaan. Taputuksien äänet paivautuivat Lolin korvien sisään joka sai tytön väkisin hymyilemään ja hymy loisti lavalla vielä sen vertaam itä tytöö lähti pois esiintymästä. Loli meni vaatteittensa luokse ja puki ne nopeasti päälleen.
Lolisa hengitti vähän aikaan syvään ja pyyhkäisi hikeä pois otsalta. Lolisa etsi juoma kuppiansa, mutta se oli kaatunut maahan. tyttö lähti kävelemään juomakojua kohti, saisi tämä kai toisenkin lasillisen jotain viinaa tai vettä kerran oli esiintynikin.

//Hirvitys ku jaksoin kirjottaakki O.o epätavallista mulle...Tervetuloa vaan! :D
EDIT. niin ja eipä mitään tuosta viivytyksestä, itellä varmasti tulee lomallaki viivytettyä, tai no en nyt menis kuitenkaa lupaamaan...
Viimeksi muokannut Demintty päivämäärä 25 Loka 2011, 16:58, muokattu yhteensä 1 kerran
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 24 Loka 2011, 09:28

Delathos

Valkohiuksinen sai pidellä puolensa pitääkseen liian innokkaat pyrkyrit kauempana itsestään. Mies ei voinut sietää sellaisia, jotka tunkivat heti nenän etäisyydelle lääppimään ja lirkuttamaan joutavia, turhanpäiväisempää asiaa ei tässä maailmassa ollut olemassakaan. Niin Del ajatteli. Vielä kohteliaasti tuo kieltäytyi moneen otteeseen, kunnes pöydän ääressä alkoi rappaamaan yhä enemmän sakkia, niin miestä kuin naista. Pyrkyreitä kaikki. Pakkasherra ei voinut kuin ärähtää vihoissaan vastaukseksi kaikille ja näyttää hapanta naamaansa tätä seurasi ripeä paikan vaihto toiselle puolelle koko areenaa. Viimein rauha, ainakin toivottavasti. Delathos sai taas nautittua kulauksen lasistaan ja katse kohosi aplodien myötä lavalta laskeutuvaan tanssijaan, jonka esitys pakkasherralta oli nyt mennyt täysin ohitse kaiken tuon turhanpäiväisen vatvonnan takia. Happaman naaman näyttäminen jatkui, kunnes lavalle asteli uusi esiintyjä. Hyvin nuorelta vaikuttava, vaaleahiuksinen nainen. Erityisesti tuon punainen toppi ihastutti Delathosia, niin värissään kuin paljastavuudeltaan.

Kuuraparta seurasi ovelasti hymyillen tytön esitystä. Sivusilmällä katsoen niin taisivat muutkin katsoa, lähes kuolaten. Del ei voinut kuin naurahtaa hiljaa noiden miehien tahtoville katseille, niin huvittavalta se näytti. Nuori tyttö tanssi taitavasti ja kauniisti tanssia, jollaista Delathos ei ollut koskaan aikaisemmin elämässään nähnyt. Se poikkesi selvästi kaikesta siitä, mitä miehelle oli aikaisemmin tarjottu ja oli tässäkin mielessä yllättävän mielenkiintoista seurattavaa. Katse tapitti tarkasti tyttöä ja tuon jokaista liikettä. Valkohiuksinen ei voinut kuin ihailla niitä, jotka saivat itseään liikutettua tuolla tavalla. Kuuraparta jos itse menisi kokeilemaan, nyrjäyttäisi mies jokaisen nivelensä ja lopulta varmasti taittaisi niskansa. Ison miehen ongelmat. Kuka raavas mies lähtisi pomppimaan tietentahtoen tuolla tavalla no ei tasan kukaan Delathosin mitoissa oleva.

Lopulta esitys päättyi. Väki taputti, niin myös valkohiuksinen koska yllätyksekseen oli pitänyt tästä esityksestä erityisen paljon. Nuori naisenalku poistui lavalta hymyillen ja valkojouhi ponkaisi itsensä sillä samaisella hetkellä rivakasti ylös tuolistaan, kuten moni muukin teki. Kova kahina ja älinä pääsi käyntiin, kun jokainen näistä nuorista miehistä yritti selvittää tiensä kohti äskeistä tanssijaa. Del naurahti. Fiksuna hän kiertäisi kaukaa ja välttyisi näin saamasta kuonoonsa ja niinhän mies tekikin. Rauhallisin askelin tuo asteli punotut hiuksensa selkään lievästi pamahdellen väenpaljouden ohitse, saavuttaen viimeinkin tanssijan. Kuuraparta painoi varovaisesti kätensä tytön olkapäälle.
Tanssit hyvin. Saanen tarjota teille juoman tästä hyvästä, neiti--? Delathos tiedusteli, hymyillen viettelevää ja ovelaa hymyään minkä suustaan kerkesi. Jo tässä vaiheessa kuuraparta saattoi erottaa selästään kateudesta myrkyttyneet katseet selässään, mikä sai pakkasherran mitä parhaimmalle tuulelle.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Demintty » 24 Loka 2011, 18:49

Lolisa

Loli käveli pientä juomakojua kohti ja huomasikin miten paljon oli herättänyt huomiota sillä paljon miehia parveili eri puolelta. Aika monelle Lolisa sanoi 'Hei' tai tervehti muulla tavalla ja hymyili. Loli ei kuitenkaan tykännyt kun kaikki tunkeili tytön ympärille. Edessään Loli huomasi epäonnekseen että juomapaikalla oli tungos joten sinne ei päässyt. Joutui odottamaan vuoroaan ehkä liiankin kauan. Hetken päästä Lolin eteen oli jo ilmaantunut lyhyt mies, paljon lyhyempi Lolia ja tällä oli ruskeat lyhyet hiukset sekä sänki. Koitti tämä tarjota Lolille istuma paikkaa pöydän ääreen, mutta Loli kieltäytyi ystävällisesti. Mies lähtikin samantien ja meni seuraavan naisen luo kysymään lienee samaa mitä Loliltakin. Seuraava nainen oli seuran puutteessa enemmän kuin Loli joten se lähti miehen mukaan puhua pälpättämään. Pientä öykkäröintiä kuului juomakojun edestä ja tyttöä kiinnosti paljon mikä se olisi. Lolisa koitti nähdä väkijoukon yläpuolelta edes pikkuisen ja niin näkikin. Kojun edessä oli vanha ukko joka valitti jotain niin sanotulle myyjälle ja myyjä väitti vastaan. Loli ei kuitenkaan kuullut mitä he puhuivat ja halusi välttämättä kuitenkin tietää sen. Näin ollen loli napautti edessä olevaa miestä olkapäähän joka seurasi myös tilannetta ahkerasti. Mies kääntyi ja katsoi Lolia. " Anteeksi, mutta mitä on meneillään?" Loli kysyi mahdollisimman kiinnostuneen kuuloisena. Mies selitti nopeasti yksityis kohdat, että mies oli päästävarpaisiinsa täyshumalassa ja pyysi myyjältä lisää viinaa mihin myyjä ei suostunut. Myyjä näyttikin todella kyllästyneeltä ja epätoivoiselta. Loli koitti nähdä ukon ja myyjän vielä kerran varvastellen.
Näin ollen kun Loli katsoi tilannetta joku tai jokin painoi kätensä takaapäin Lolin olkapäälle. Tyttö hätkähti hieman ja lopetti varvastelun. Neitokainen kääntyi ja näki edessään miehen. Sen samaisen miehen mitä kaikki naiset ihastelivat ja liehottelivat. Ja no tosiaan Loli oli jäänyt tuijottamaan miestä hetkeksi.
Haltiatyttö punastui poskien päältä joka erottui aika kunnolla niin kalpeasta ihosta. " Kiitos, ja kelpaahan tuo." Lolisa vastasi miehen kysymykseen hieman kömpelösti, mutta vastaus jos jokin.
Loli tarttui miehen käteen ja nosti sen hellästi pois olkapäältään. Laski neitokainen sen varovasti alas ja kun irrotti miehen kädestä hymyili Loli miehelle. " vaan se miten nopeasti saadaan jotain juotavaa, riippuu ihan vain tuon miehen viinanhalusta.." Loli sanoi hieman pettyneesti kääntyen taas katsomaan tilannetta, joko se olisi jo lähtenyt. Mies oli vielä väittelemässä ja näytti siltä että se ei hevillä lopeta sitä.
Lolisa kääntyi jälleen miehen puoleen ja sipaisi omia hiuksiaan tarkistaen että nme ovat hyvin tanssin jälkeen. Loli tarkisti miehen hiukset, minkälaiset ne olisivat. Tai no, Loli on jo nähnyt ne, mutta tarkemmin, lähempää. Kun tyttö nosti katsettaan katsoakseen hiuksia tajusi tyttö vasta sitten, miten pitkä mies oikeasti olikin. Loli katsoi silmiä, koittaen saada jotain nähtäväksi, minkälainen mies olisi, mutta ei nähnyt suoraan linjaan silmiä joten oli vaikea nähdäkäään niistä mitään.
Loli tyytyi siihen ulkomuotoon antoi silmien peilin olla.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 27 Loka 2011, 09:44

Delathos

Valkohiuksinen myhäili itsekseen nähdessään naisen poskille nousevan punan. Jotain tällaista hän olikin mielensä perukoilla odottanutkin tapahtuvan. Kasvoille nousi kuitenkin hieman hämmentynyt ilme ja katse kääntyi seuraamaan kun tyttö nosti kuuraparran käden pois tuon olalta ja hymyili sitten ystävällisesti tälle. Delathos vastasi ystävälliseen hymyyn lempeällä hymyllä tapansa mukaisesti. Vasta nyt kun nuori tyttö ilmoitti, että se miten pian he juotavaa saisivat, riippuisi jostain miehestä ja tuon viinanhalusta, Del tajusi katsoa väkijoukon ylitse hieman edessäpäin olevalle kojulle. Sen edessä ilmeisesti itse kojun myyjä ja jokin horjuva mieshenkilö kävivät sanallista sotaa minkä kerkesivät, eikä jono täten liikkunut ollenkaan eteenpäin tämän takia. Näky ei kuitenkaan saanut Deliä kärsimättömäksi tai luovuttamaan tämän neidon suhteen.
Aivan.., valkojouhi sai tuumatuksi tuijottelultaan ja kääntyi lopulta tytön puoleen tiedostettuaan toisen katsovan häntä. Tyttö oli hyvin siro ja kaunis ikäisekseen ei siis ihmekään että roskasakkia kiikkui tämän perässä.

Delathos hymyili toiselle viekasta hymyään.
Mutta sittenhän meillä on odottaessa aikaa tutustua toisiimme, Delathos tuumasi ja sipaisi kasvojensa eteen valahtaneita valkoisia hiuksiaan hieman syrjemmälle nähdäkseen paremmin ympärilleen. Tuon tehtyään mies ojensi kättään tuttavallisesti toiselle.
Delathos. Voit kutsua minua lyhyemmin Deliksikin jos tahdot, mies esittäytyi hieman kumartaen, Saanen tiedustella teidän nimeänne, matalaääninen pohjoisenhaltia jatkoi.
Kun pakolliset esittelyt oli hoidettu pois alta, kuuraparta kääntyi katseellaan kurottelemaan jälleen kojun suuntaan. Jono ei ollut kokenut vielä mitään edistystä ja asiakkaat tuntuivat olevan pahasti näreissään tästä syystä. Osa jopa jätti paikkansa ja lähti etsimään juotavaansa muualta. Del ei voinut katsoa enää tilannetta vierestä, tämä turhanpäiväinen odottaminen alkoi ottaa miehen pannuun pahemman kerran. Kuuraparta lähti astelemaan väkijoukon lävitse, pahoitellen joka välissä tönimistään lopulta mies saavutti kojun ja jäi hetkeksi seisomaan ja kuuntelemaan toinen kulma kohotettuna myyjän ja humalaisen miehen keskustelua.
Auttakaa hyvä herra. Asiakkaani katoavat yksi toisensa jälkeen joutuessaan odottamaan liian pitkään tämän miehen takia tässä. Tekisittekö asialle jotain, kuului naismyyjän haikaileva ja epätoivoinen lausahdus, joka sai Delathosin silmäkulmassa välkähtämään. Humalainen mies katsoi itseään selvästi kookkaampaa haltiaa hyvin ärtyneesti, muttei kuitenkaan uskaltanut sanoa vastaan mitään kun kuuraparta tarttui miestä olkapäästä ja talutti hieman etäämmälle. Haltia painoi humalaisen istumaan erään pöydän ääreen ja loi häijyn mulkaisun toiseen, varoittaen ettei tälle kojulle ollut enää asiaa tulla marisemaan.

Kuuraparta palasi nopeasti takaisin kojulle, sai myyjältä kiitokseksi hyvin kiitollisen hymyn ja palkkioksi vielä tuopillisen punaista vahvaa viiniä. Ja vieläpä ilmaiseksi!
Saisinko yhden ystävällenikin? Del tiedusteli rohkeasti ja pian myyjä ojensi hänelle toisenkin tuopillisen. Hetken kuuraparta joutui tähyilemään, missä aikaisempi jututtamansa tanssijatyttö oli, mutta pian tuo väripilkku erottui edukseen muun väen seasta ja Delathos osasi vaivatta suunnistaa tämän luokse.
Tässä, valkojouhi sanoi ovelasti hymyillen ja ojensi toista tuoppia Lolisalle.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Demintty » 28 Loka 2011, 15:07

Lolisa

Loli jatkoi hymyilyään, mutta se vain yltyi, kun mies kertoi että voisivat tutustua. Tuo Delathoseksi esiintyvä mies hymyili viekkaasti neitokaiselle. "No Del, olen Lolisa, mut sano vaa Loli." Lolisa heläytti miehelle viekkaan hymyn.
Neitokainen katsoi miestä joka hymyili tytölle. Hetken tyttö tarkkaili miehen tyyliä, miten hyvin tämä kohteli kaikkia ja miehen puhetapaa, se oli hienostunutta. Hymy levisi pois tytön kasvoilta kun mies rupesi katomaan ukkelia joka oli kojun luona taistelemassa yhdestä viinilasista.
Loli laittoi kätensä puuskaan ja hymyili. Sitten Loli kääntyi ympäri ja katsoi erästä pariskuntaa jotka pitivät toisiaan käsistä kiinni ja hymyilivät neitokaiselle. Loli heläytti lempeän hymyn noille kahdelle kyyhkyläiselle, ja rupesi sen jälkeen tarkastelemaan muuta väkeä juhlista.
Neitkainen tarkasteli vielä hetken ja tajusi sitten, että mies oli vielä tämän seurassa. Nopeasti tämä kääntyi ympäri ja huomasi jonon menneen eteenpäin. Olikohan ukkeli jo luovuttanut, vai lähtikö jonosta tosiaan näin paljon väkeä? Loli lähti kävelemään eteenpäin saavuttaakseen muut jonossa olevat.
Tyttö oli hetken paikallaan ja nojaili paino toisella jalallaan. Hetken siinä oltuaan, tyttöä kaiversi ajatus, mutta tyttö ei tajunnut mikä olisi oudosti. Niimpä tietenkin, miestä ei enään ollut siinä missä sen pitäisi olla. Loli kääntyi ympäri ja katseli jos mies ei olisi tajunnut liikkua, ei, sitä se ei voinut olla. Loli koitti nähdä kojulle varvastelemalla, jotta näkisi oliko ukkeli lähtenyt, ja vilkuilihan neito samalla jos Delathosta näkyisi. Mies joka vaivasi myyjää oli tosiaan lähtenyt ja jono liikkui eteenpäin. Tyttökin siirtyi eteenpäin ja varvasteli uudelleen jos näkisi missä olisi vaaleahiuksinen mies joka oli äsken tämän kanssa. Kyllä, onnistui, neitokainen näki miehen, mutta mies oli jonkun kanssa. Tyttö ei erottanut oliko tämän miehen seuralainen nainen vai mies, mutta uskottaen, se on nainen. Loli lopetti väen yli kurkistelemisen ja huokaisi pettyneesti. Kääntyi tämä ympäri hieman surullisen näköisenä ja näki sen saman parikunnan mikä oli ennenkin siinä, mies ja nainen näyttivät hieman myötätuntoa osoittavalta, mutta Loli koitti näyttää siltä että ei välittäisi miehenb lähdöstä.
Loli lähti kävelemään pois jonosta, väkijoukon sekaan jotta saisi olla siellä, niiden haltioiden seassa piilossa. Loli pysähtyi väkijoukon sekaan ja huokaisi pitkään. Nostaessaan katseensa, tytön eteen oli saapunut mies, Del. Loli siristi silmiään ja katsoi miestä silmiin kun tuo tarjosi juomaa. Tyttö otti tuopin vastaan, mutta ei hörpännyt siitä yhtään tai edes kiittänyt. "Missä olit äsken?" Loli kysyi heman epäröivällä äänellä. Loli otti nyt yhden hörpyn lasista ja katsoi sitten miehen silmiin.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 02 Marras 2011, 11:33

Delathos

Valkoparta katsoi hieman häkeltyneenä Lolisaksi esittäytynyttä naista, joka oli häneltä miehen tarjoaman tuopin vastaan ottanut, mutta ei edes vaivautunut kiittämään. Tytön suora kysymys sai Delin värähtämään ja mies raapi hieman turhautuneena päätään.
Päätin hieman nopeuttaa jonottamistamme ja hoidin sen humalaisen miehen pois kojun edustalta, Delathos tuumasi hieman hämmästellen, Mitä, enkö olisi saanut tehdä niin? Olisitko tahtonut minun seisoskelevan tässä vierelläsi ihmettelemässä tilannetta mieluummin? valkohiuksinen haltia tiedusteli Lolisalta ja hymyili hieman vinosti, ovelasti tälle. Olihan Del yllättäen kadonnut tosin paikalta sanaakaan sanomatta, muttei ollut uskonut että tämä uusi tuttavuus näin hanakasti hänet olisi tässä pitänyt.
Valkoparta lähti lopulta astelemaan kohti läheistä pöytää ja huikkasi Lolisan seuraamaan itseään.

Haltia ohjasi naisen pöytään ja istahti sitten toista vastapääte ja tutkaili tuota kaunotarta pehmeällä katseellaan.
No Loli. Tahtoisitko kertoa itsestäsi lisää kenties? Minkä ikäinen olet? Mistä tulet? Delathos tiedusteli ja yritti hieman keventää hiljaista tunnelmaa. Tuskin nuori tyttö kovinkaan hiljaisuutta arvosti, joten miehen oli parempi saada suunsa auki. Kuuraparta hymyili Lolisalle hyvin viettelevän oloisasti, kunnes hymy katosi yhtä nopeasti miehen kasvoilta kuin oli tullutkin. Jostain kuului kimeä, korvia vihlova kiljaisu ja sitten väki alkoi tuijotella yhteen suuntaan ja vetäytyä hiljalleen taaksepäin. Del katseli ympärilleen hämmästellen ja yritti kuunnella muminaa joka juhlivan kansan suusta lähti, mutta tuloksetta.
Mitä tuolla tapahtuu? Jokin ohjelmanumero? kuuraparta kysyi Lolisalta ja käänsi katseensakin tuon nuoren tytön puoleen, Ehkä voit nousta pöydälle ja katsoa? Pöytä tuskin räsähtää altasi niin kuin tekisi minun kohdallani, haltia lisäsi vielä ja kopautti kädellään pöydän kantta jonka ääressä he istuivat.


//Ja äksöni alkaa! \o/ .. Pahoittelen pientä hittiä, kerrothan jos vaivaa niin muutan.//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Demintty » 02 Marras 2011, 21:48

Lolisa

Lolisa punastui kovastitikkin. Miten tyttö pystyikään kuvittelemaan jotain sellaista? " Aih, no jos kerran niin teit, nii Kiitos juomasta." Loli heläytti miehelle viekkaan hymynsä.
Toinen halusi tietää enemmän Lolisasta joka oli hyvä, olisi tullut liiankin kiusallista, kun hiljaisuus vallitsisi. " No voin kertoa jos sinäkin kerrot." tytön äänestä kuului viekkaus, mutta sivulla lauloi kuitenkin huumori. " Olen siis 109 vuotias ja no nuorihan se on kuten myös olen ruumiillisesti alle kaksikymppinen." Loli sanoi hieman häpeissään iästään koska oli niin nuori verrattuna toiseen väkeen jota oli ymnpärillä.
Tyttö heilui hieman tuolillaan ja koitti etsiä mukavuutta, se oli tosin mahdotonta kun penkit olivat kovat. Sitten tyttö otti hörpyn juomastaan ja jatkoi juttuaan. " Olen aina asunut cryptissä, olen syntynyt täällä enkä ole koskaan poistunut rajoilta." Loli sanoi nyt hieman ylpeämmin siihen, että on aina asunut cryptissä. " Koti taloni on kuitenkin syrjemmässä metsässä, talo on iso mutta siellä asuu vain äitini yksikseen. Ajattelin että muutan sinne vielä joskus kun äiti nukkuu pois." Lolin sanoi ääni kirkaana ja iloisena. Loli katsoi hetken ajan taakseen, mutta ajatukset herättivät korvia vihlovan kiljunta. Kädet menivät automaattisesti korville suojaamaan ääntä, mutta se loppui, mutta ihmisten hermostunut puhe jatkui. Välillä saattoi nähdä kun pari neitokaista meni todella nopeaa kävelyä pois päin. Väkijoukku hivuttautui pois jonkun jutun luota. Tyttö kuuli toisen sanovan jotain. Loli toimi heti kun kuuli pyynnön nousta pöydälle ja katsoa mitä olisi tekeillä. Neito nousi ensin tuolille seisomaan ja saman tien nosti oikean jalkansa pöydälle. Olisi luullut että tyttö koittaisi pitää tasapainoaan yllä, pitämällä käsiään sivuilla yms., mutta Loli nousi pöydälle ihan kuin joka päivä tekisi jotain tälläistä. tosiaan neiti kyllä tanssiessaan haki myös tasapainoaan.
Lolisa nosti toisenkin jalkansa vaivihkaan pöydälle ja joutui kuitenkin nyt käyttämään tasapainoaan kun tämä asteli keskemmälle pöytää. Pöytä oli hutera joten se tyttöä tässä pelotti. Tyttö suoristi selkänsä ja kääntyi siihen suuntaan mistä oli aikaisemmin kuulunut kiljuntaa. Neidin katse meni väkijoukon ylä puolella, ja tämä näki jonkun. Mies ja pari tämän kaveria tallustelivat juhlien keskelle. Tyttyväisinäa aikaan saaneesta hämmingistä he katselivat kaikkia jotka olivat paikalla. sitten miehen katse siirtyi Loliin ja sai aikaan tytölle kylmät väreet.
Lolisan silmät suurenivat ja kun tämä tuijotti miestä joka oli saapunut paikalle. Loli erottui selvästi joukosta koska seisoi nyt pöydällä ja oli huomattavasti pitempi niitä, jotka olivat maassa. Loli kauhistui kun näki miehen punaiset silmät. Tämän kauhistuksen vallassa tyttö kyykistyi ja ei ollut enään näkyvissä.
"Sieelä on joku mies ystävineen. Kammottava se ainakin on punaisien silmien kanssa." Loli sanoi kauhistuneena ja selvästi äänellä joka kuulosti pelästyneeltä. Muutenhan tyttö ei pelkäisi, mutta nyt tällä ei ollut miekkojakaan mukana. Tyttö kuitenkin helpottui ajatuksesta että mies ei tulisi tämän luokse, olihan täällä muitakin haltijoita jota jututtaa.
Loli halusi nähdä miehen joka herätti selvästi kiljumista ja kauhua.
Tyttö nousi taas seisomaan ja etsi nopeasti katseellaan miestä, se oli huomattavasti lähempänä kuin äsken. Tytön ajatukset menivät ristiin kun tämä koitti tehdä jotain. Lähtisikö tyämä samalla tavalla vain juoksemaan pois, vai odottaisiko tämä tuomiotaan mieheltä? Lolin ainoa ajatus oli tulla pois näkyvistä joten nopea hyppy alas pöydältä ja taas mietintää tuli tehtyä. Yksi nainen juoksi ja pysähtyi Lolin eteen, nainen oli selvästi hätääntynyt kun tämä koitti selittää jotakin lolille mutta huudosta ei saanut selvää kun tämä heilui ja huitoi käsilläänkin. Loli tuijotti suurin silmin naista joka lähti juoksemaan pois päin. "Mutta, mitä..Mitä teen?Tai no teemme?" Lolikin meni paniikkiin kun nainen oli lähtenyt, ja nyt tämä huusi miehelle joka seisoi tämän vieressä.

//Äksöni alkaa!Mut mää pilasin sen ku ois pitäny tuua lisää tunnetta mutta menipähän jo! :3 minä en välitä minkäänlaisista pikkuhiteistä et ei hätää ^^ laita lissää äksönii peliin jos haluat:D Ja vielä yks, mikä se mies olikaan, miks me se sovittiin? O.o pihalla...
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 06 Marras 2011, 12:25

Delathos

Haltia tarttui kiinni pöydän reunoista, tukeakseen nuoren tytön sille kiipeämistä. Eihän touhusta mitään olisi tullut, jos pöytä vain olisi kaatunut maahan ja tyttö sen mukana. Delathos seurasi hetken tytön hieman huteran oloista menoa, kunnes kääntyi tutkailemaan jälleen ympärillään pulisevaa kansaa. Jokaisen kasvoilta loisti pelko jossain määrin, kun taas jotkut uhkuivat rohkeutta ja olivat valmiina tositoimiin, jos tuo kolmikko päättäisi pistää yllättäen vaikka ranttaliksi. Samassa Lolisa ilmoitti kuuraparralle lievän kaaoksen johtuvan jostain punasilmäisestä miehestä ja tuon ystävistä. Punasilmäinen? Punasilmäisyys ei koskaan luvannut mitään hyvää, se verran Del oli sentään oppinut matkoiltaan. Tavallisestihan tuo silmienväri kuului demoneille, ihmissusille pahimmassa tapauksessa verenhimoiselle vampyyrille. Lolisa nousi uudestaan pöydälle seisomaan, jolloin valkohiuksisen olisi tehnyt mieli vetää tyttö takaisin alas, sillä tuo aiheutti varmasti närää vastassa olevan olennon silmissä. Ties vaikka iskisi silmänsä miksei myös hampaansa tähän nuoreen avuttomalta vaikuttavaan neitoon.

Pian Lolisa loikkasi alas pöydältä ja sai Delathosin myös kapuamaan ylös sijoiltaan. Delathosilta jäi kokonaan huomaamatta nainen, joka kävi heille jotain selittämässä. Miehen katse oli nimittäin kiinnittynyt vain hieman kauempana olevaan kolmikkoon, jotka näyttivät nauttivan kauhusta jota ympärilleen loivat. Lolisan sanat kuitenkin herättivät valkojouhen takaisin maanpinnalle ja tuo kääntyi hetkeksi katsomaan tyttöään ja sitten taas kolmikkoa.
Odota hetki, Delathos sai tuumattua, kun samassa väkijoukon seasta käveli hieman kookkaampi haltia herra punasilmäisen olennon luokse. Yritys kommunikoida olennon kanssa oli kova, mutta pelko vaikutti lamaannuttavan tuonkin herran sijoilleen. Del pudisti pienesti päätään ja arvasi jo, mitä olisi vielä luvassa. Hetkeäkään empimättä tuo punasilmäinen olento tyrkkäsi haltian maahan kumoon ja usutti kaksi apulaistaan kiinni mieheen. Näky sai jopa Delathosin kulmat kurtistumaan, eikä tuon avuttoman haltian suusta pääsevä huuto ollut myöskään mitenkään viehättävää kuultavaa.
Vampyyreitä. Tule, häivytään, Delathos sanoi mahdollisimman hiljaa Lolille, mutta niin, että tyttö voisi sen kaiken muun kaaoksen aiheuttaman melun seasta kuulla. Nyt olisi parempi livetä paikalta, jos henkikulta olisi itselleen kallis.

Juuri kun Del oli aikeissa lähteä astelemaan pois päin paikalta, tuo nosti katseensa Lolista eteensä ja joutui kavahtamaan hieman taaemmas kohtaamastaan näystä.
Mihin niin kova kiire? vampyyriksi paljastunut kolmikon pomo kysyi kaksikon edestä. Torahampaat pilkottivat tuon suusta miehen hymyillessä hyvin viekasta hymyään, Mikä on nimesi nuori neiti? Tule mukaani, annan sinulle kaiken mitä halua? vampyyri lateli lipevästi Lolisalle ja naurahti hiljaa sanojensa perään. Delathos ei voinut sietää tämän olennon käytöstä missään määrin, vaan vetäisi miekan esiin huotrastaan ja osoitti sillä vampyyriä, jonka kulma kohosi aavistuksen verran ylemmäs nuoren haltian uhosta. Pakkasherra vetäisi myös rinnaltaan yhden tikarin ja tarjosi sitä Lolisalle.
Oletan että osaat käyttää tätä jos tarve vaatii. Älä lankea tuon ääliön lipeviin ehdotuksiin, se tietäisi vain pääsi menoa, Delathos selitti, Meidän on pikaisesti päästävä täältä jonnekin suojaan, haltia jatkoi vielä ja tuijotti vihaisesti mutta hyvin tyynesti virnuilevaa vampyyriä.


//Vampyyri, se oli iso paha vampyyri ;)//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Demintty » 06 Marras 2011, 21:28

Lolisa

Tyttö oli jo lähdössä paikalta kun kuuli miehen sanat. Vampyyri siis, tätähän tyttö oli toivonutkin. Lolisa tunsi itsensä alastomaksi kun tämän vyöllä ei roikkunut kaksi painavaa miekkaa.
Lolisa hengitti parin kerran syvään ja otti jo yhden askeleen pois päin, mutta huomasi miten mies katsoi neidon taakse. Lolisa jähmettyi paikalleensa, kun kuuli takaansa äänen joka kuului selvästi miehelle, vampyyrille.
Ääni houkutteli ja sanoi että jos tulisi mukaan niin neiti saisi kaiken mitä haluaisi. Lolisa naurahti, ja tämän uhkaileva puoli tuli ujon katutytön päälle. "Ja nytkö kertoisin nimeni ja tulisin vapaaehtoisesti mukaan?" Lolisa naurahti ja kääntyi ympäri, nähtyään vampyyrin mustissa pukeissa ja punaisine silmineen Loli ei pystynyt olla virnuilematta. Tosiaan neitiähän pelotti, mutta mikäs sille luonteelleen voi?
Haltia mies vieressä vetäisi mieekkansa esiin, jota tyttö hätkähti, koska se tuli yllätyksenä. Hetken kuluttua mies kuitenkin tarjosi Lolille tikaria jonka Lolisa sieppasi äkkiä käteensä. "Tottakai osaan." Lolisa sanoi äkkiä haltia kielellä ja heläytti sitten hymyn toiselle, mutta se hyytyi kun vampyyri mies naurahti kovaan ääneen. " On vain niin hauskaa kun puhutte toisilenne kieltänne ja minä en ymmärrä mitään." Vampyyri mies sanoi muka huvittuneena, mutta punaiset silmät hehkuivat kieroutta ja vihaa. Loli kavahti kun katsoi niitä silmiä, ei tänään, nyt Loli ei halunnut tunkeutua kehenkään. Vampyyri mies naurahti nyt hiljaa ja katsoi hetkisen ympärilleen josta oli kadonnut todella paljon väkeä. Osa oli jäänyt katsomaan kiintoisaa tilannetta, ehkä he saisivat olla todistajina että tuo vampyyri on tappanut neitokaisen, tosin niin ei tulisi ehkä käymään. Seuraavaksi, kun toinen oli ihastellut omaa jälkeään niin tämä pyöräytti oikeaa rannetta ja tämän vampyyri miehen 'kaverit' lähtivät kävelemään näitä kohti. Loli otti tikarin mukavasti käteensä ja keskittyi nyt toiseen vampyyriin joka lähestyi näitä kahta. Loli piti tikaria valmiina ja katsoi tiukkaan vampyyrin tummia kasvoja jotka oli hupun piemeydessä. Nyt vampyyri vetäisi hupun pois päästä ja paljastui, että vampyyri olikin nainen, kun sen vaaleat hiukset valahtivat pitkinä kihartuvina alas. Lolisa nielaisi, sillä oli kuullut että nais puoliset vampyyrit ovat ehkä jopa vahvempia kun miespuoliset.

Tyttö seisoi paikalla ja katsoi toisen vihertävän orannseja silmiä jotka nauroivat haltianeidille. Loli seisoi paikalla ja näki kuinka vampyyri lähti liikkumaan todella nopeaa Lolia kohti ja alle sekungissa se oli jo Lolin takana ja potkaisi kovaa tätä selkään, niin että Loli lensi maahan kivun saattamana. Tytön kasvot olivat murassa ja tämä näki kuinka tikari lensi vierelleen. Lolisa värähti ja koitti nyt nousta käsillä avustaen. Samassa vampyyri nainen ottikin Lolin olasta kiinni ja nosti tämä rankasti ylös ottaen hiuksista kiinni toisella kädellään. Nosti tämä hiuksista pitäen Lolin päätä kohti taivasta jotta pääjehu näkisi tämän. Samassa tämän ryhmän 'pomo' kävelikin Lolin eteen ja katsoi neitiä. Käänsi päänsä kohti haltia miestä ja toista'pikkuapuriaan' kohti, katsoen miten heillä sujui. loli vain tunsi kivun kehossaan, melkein joka puolella. Ne oli kovat kivut koska vampyyri nainen oli selvästi nopea ja vahva, tyypillistä.
Loli laittoi silmänsä kiinni ja tunsi kivun alaseläsään. Juuri siihen kohtaan mihin vampyyri oli potkaissut, oli tullut iso mustelma ja sitä poltteli kovasti, sitä ei näkynyt mutta Loli tunsi sen selvästi.
Loli koitti kääntää päätään pienesti jotta näkisi itsekkin missä haltiamies olisi, ja mitä toiselle vampyyrille on tapahtunut. avattuaan silmänsä ei neiti nähnyt mitään, sillä tämän silmille oli laitettu side joka oli sidottu päänympärille nopeasti ja tiukalle. Loli oli kuitenkin vielä mahallaan maassa ylävartalo nostettuna. "Del? Missä olet?" Loli kysyi hätääntyneenä ja niin että vampyyrit eivät ymmärtäneet sitä kieltä mitä Loli puhui.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 14 Marras 2011, 11:03

Delathos

Pakkasherra seurasi epämieluisan tilanteen kehittymistä hiljaa ja hymähti hyvin tylysti vampyyrin tuumatessa, ettei ymmärtänyt mitään mitä kaksikko keskenään keskusteli. Ihan oikein tuolle rumilukselle vampyyri ei ansaitsisi moista kunniaa ymmärtää haltiakieltä. Eipä aikaakaan sitten, kun tuon herra ison kätyrit olivat Lolisan ja Delathosin kimpussa. Haltia miehen huomio kiinnittyi nyt lähinnä tuota itseään kiertelevän ja kaartelevan vampyyrin puoleen. Ruumiin rakenteesta päätellen tuo olento oli mies, mutta miksei hieman harteikkaampi nainenkin kävisi vaihtoehdoksi. Vampyyri paljastui lopulta mieheksi, kun tuo nakkasi hupun pois naamaltaan ja ennen kuin Delathos ehti asiaan sen koommin reagoida, olikin tuo hyvin nopea ja vahva olento iskenyt valkohiuksisen miehen nurin maahan. Haltia sylki hetken hiekkaa pois suustaan, kunnes kapusi itsensä pystyyn ja oli sitten kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

Delathos virnuili minkä suustaan kerkesi vastassa olevalle vampyyrille. Kunhan tuo ei upottaisi hampaitaan kuuraparran lihaan, olisi kaikki toistaiseksi hyvin. Jos haltia jotain ei voinut sietää, oli se ehdottomasti puremia, niin ötököiden, eläinten, miksei myös ihmisten ja vampyyrithän Delathos laski alhaisiksi eläimiksi, joilla ei ollut sijaa maailmassa. Pian tuo torahampainen kiusankappale lähti uuteen hyökkäykseen, mutta tällä kertaa kuuraparran onnistui pysäyttää tuon edellisen kaltainen isku nopealla väistöllä ja miekan sivalluksella. Maaginen miekka viilsi jäisesti vampyyrin kylkeä, mutta eihän tuo pahuksen olento ollut moksiskaan tuollaisesta pienestä pintanaarmusta, pikemminkin vain tyytyväinen, että oli viimein löytänyt itselleen hyvän ottelukumppanin joka pysyi tuon liikkeitten perässä.
Kamppailua kesti tovi, eikä sille ollut näkynyt loppua. Molemmat osapuolet alkoivat hiljalleen väsyä, kun kuolettavat iskut eivät tuntuneet menneen perille saakka. Lopun taistelulle kuitenkin sinetöi, kun Delathos onnistui iskemään puisen tuolin vasten vampyyriä. Tuoli meni tietenkin säpäleiksi eikä olento voinut sietää hieman suurempia puisia tikkuja itsessään. Kun toisen huomio oli täysin kiinnittynyt nyppimään tikkuja itsestään irti, leikkasi kuuraparta kylmän viileästi vampyyriltä pään irti.

Syvä huokaus pääsi Delin suusta, kun tämä erä oli päättynyt, mutta mies tunsi itsensä hieman vaivaantuneeksi tietäessään että joukon pomo olisi ainakin vielä jäljellä. Lolisan hätääntynyt ääni kuitenkin sai Delathoksen hätkähtämään paikoillaan ja kääntymään nuorta tyttöä kohti, eikä näky miellyttänyt herraa ollenkaan. Toisen silmät oli sidottu ja tuota riepotettiin hiuksista, epäreilua ja lisäksi kovin säälittävää noinkin vahvoilta olennoilta. Jos ne olisivat tahtoneet tappaa kuuraparran, olisivat ne varmasti tehneet sen jo. Sama koski Lolisaa.
Täällä näin. Anna minulle hetki niin keksin jotain millä saan nuo verenimijät menemään matkoihinsa, Delathos tuumasi hymähtäen perään ja korjasi ohessa miekkansa otetta kädessään. Jos hän olisi osannut vähääkään magian hallitsemisesta, olisi siitä ollut valtava apu juuri nyt, mutta ei niin ei.
Anna tytön olla ja mene pitämään hauskaa. Minä hoitelen tämän vähäpätöisen äpärän sillä aikaa joukon pomo tuumasi naureskellen, joka sai naispuolisen vampyyrin irrottamaan otteensa Lolisasta ja katoamaan tuolla samaisella sekunnilla aiheuttamaan kauhua jonnekin muualle.
Pomo seisoi nyt hieman turhankin rauhallisena Delathosin edessä, ja aina kun tuo kehtasi ottaa askeleen haltiaa kohti, peruutti kuuraparta sitä mukaa taaksepäin kunnes tuo oli selkä seinää vasten.
Pelottaako? Niin pitäisikin, sillä sinä olet vainaa, kuului vielä vampyyrin suusta, kunnes tuo punasilmäinen hirviö syöksähti kohti pakkasherraa. Olennon hyökkäys päätyi kivuliaalta vaikuttavaan törmäykseen seinään, kun Delin onnistui livahtaa vain hieman sivummalta pois toisen tieltä. Vampyyri mies jäi kokoamaan itseään törmäyksen jäljiltä hetken ja katsoi kovin vihaisen näköisenä Delathosin perään.
Oletko kunnossa? Del kajautti kiirehtiessään nopeasti Lolisan luokse ja yritti nostaa nuorta neitoa takaisiin pystyyn ja poistaa tyttöä pidätteleviä siteitä pois tuon yltä.
Juokse tuohon läheiseen rakennukseen. Seuraan sinua perässä, kunhan varmistan ettei tämä yksi torahammas seuraa meitä pidemmälle, valkohiuksinen vielä tuumi, kunnes jälleen oli asemissa ja osoitti miekallaan päätään pitelevää vampyyriä.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Demintty » 14 Marras 2011, 17:25

Lolisa

Loli sylki muraa pois suustaan minkä kerkesi. Veri maistui tytön suussa ja ja sitä valui leukaa pitkin alas. Sitä tunnetta Loli ei ollut pitkään aikaan tuntenut, kun ei ollut tapellut kenenkään kanssa. Selästä polttelun tunne oli lähtenyt, mutta sit seurasi vain pahempi tunne, ihan kuin luut olisi mennyt katki eikä tytön runko enään pysyivi kasassa. Loli rimpuili pienesti ja välillä käski tämän päästää irti. " Luuletko niin?" kuului vampyyri naisen viheliäs ääni tytön korvan vierestä. Haltianeiti kavahti, kun tämä tunsi kaulallaan toisen hengityksen. Kaksi piikkiä koskettivat Lolisan kaulaa hellästi. Juuri kun Loli luuli lopun tulleen kuului pääjehun ääni joka käski naisen menemään muualle huvittelemaan. Hampaat lähtivät kaulalta ja lämmin hengitys sen mukana, tytölle tuli kylmät väreet. Vampyyri nainen päästi irti siltä seisomalta Lolista, joten tyttö lässähti taas muraan. Kiva..
Neiti rupesi taas sylkemään muraa pois suusta, ja loput veri huuhtoi pois.
Tyttö jäi makaamaan siihen maahan yksikseen avuttomana, tuntui typerältä, että tytöllä ei ollut minkäänlaista aavistusta mitä tapahtuisi, tuijottaisiko joku tapahtumia täällä päin? Sitten tytön aivot rupesivat pyörimään, olihan tällä kädet vapaina. Tyttö huokaisi tyhmyydensä takia ja oli aikeissa nousta, kunnes tunsi auttavat kädet jotka nostivat tätä ylös, se oli Del. Hetken ajan Loli tunsi taas turvallisuutta kun maailma aukesi taas Lolin silmille. Hetken räpyteltyään silmiään tämä tajusi mitä mies sanoi. Pitäisi mennä, juosta, rakennukselle. Loli hätkähti ja rupesi katselemaan maata, missä oli tikari? Siinä se makasi tytön silmien alla maassa. Loli tarttui siihen ja pyyhkäisi toisella kädellään suutansa, koittaen saada murat ja veren pois. Käsivarsi meni nyt veriseksi, mutta se ei häirinnyt lähtemistä. Loli otti jalat allensa ja lähti juoksemaan vanhaa rakennusta kohti. Sen tiili katto oli yhdestä kohti romahtanut, ja jotkut olivat näköjään nopeasti korjanneet sen laudoilla.

Loli juoksi minkä jaloistaan pääsi, mutta väki joukkoa oli karannut niin sanotuilta kauhuilta tielle joten Loli ei päässytkään niin nopeasti talolle. monta ihmistä katsoi ohi kiiruhtavaa tyttöä, kun olivat kuulleet että tämä oli toinen vampyyreitten kohteista. Lolisa ei juoksenut, mutta käveli nopeaa kyllä. Kohta hän olisi rakennuksen luona. pitäisi kävellä vielä vähän.. joku tarttui Lolin kädestä kiinni. "Minne matka lintuseni?" kuului tuttu ääni tytön takaa. Nais vampyyri oli varmaan saanut pääjehulta ohjeet ottaa Lolin kiinni. Nyt tytöllä oli teräase. Neiti kääntyi nopeasti ympäri, samalla vetäen tikarilla toisen ranteeseen. Nainen irrotti ja katsoi saamaansa haavaa. Se ei näyttänyt häiritsevän toista, vaan tämä katsoi hampaat pienesti esillä ja pää vinosti virnistellen ja nauraen Lolia päin. Hetkessä tämä olikin jo tytön selän takana ja toinen käsi Lolin kaulalla pitäen tätä niskalenkissä. " Minulla oli sinulle vielä asiaa.." Nainen sanoi ja veti käkttään jolla piti äsken niskalenkissä, Lolin kaulaa pitkin hellästi.
Neiti oli jo hetkeksi unohtanut kaiken, minne pitäisi mennä, tämä tunsi vain naisen ja tämän äänen. Tämän kuplan rikkoi kuitenkin huuto joltakin naiselta joka seurasi tapahtumaa. Tämä oli selvästi kauhistunut. Vampyyri nainen huokaisi kyllästyneen kuuloisena ja päästi lolista irti. Nyt tämä lähti ripeää tahtiin kävelemään kirkuvaa naista kohti. "Pitääkö aina jonkun keskeyttää!" tämä sanoi vihaisena ja olikin silmän räpäyksenä naisen takana ja tarttui tämän päästä kiinni kummallakin käsillä. Pienellä liikkeellä naisen pää oli jo poikki ja vampyyrinainen sen sijaan tuli takaisin Lolin luo sillä pikatelellään. "No niin neiti.." nainen sanoi Lolille ollessaan Lolisan takana. Hädissään Loli ei keksinyt mitään muuta. Nopeasti kädessään tämä käänsi tikarin terän taakse päin ja iski niin lujaa kuin pystyi vampyyrin reiteen. Vampyyri nainen oli siitä ilmeisesti herkkä sillä kiljaisi korvia rikkovan rääkäisyn ja meni kyykkyyn kivusta. Loli jätti naisen ja tikarin sinne ja otti jalkansa alle. Hyppäsi nopeasti tyttö pöydälle ja pomppi niitä pitkin, koska oli juuri saapunut ulkoravintola osaan. Siellä niitä oli paljon. Pari kertaa kaatoi Loli pöydällä olevia viini laseja ja tuoppeja, mutta se tuskin haittaisi. Lolin hiukset aiemmin oli hienostuneella nutturalla, mutta se oli auennut ja nyt ne vain leijailivat tytön takana hienosti tämän leijailevan ilmassa.
nyt pöydät loppuivat joten tyttö pomppasi isolla kaarella pöydältä alas. nopeasti tämä kuitenkin jatkoi maahan tullessaan juoksuaan kohti rakennusta. Tämä saapui sen ovelle. Nopeasti tämä vilkaisi kylttiä joka riippui oven vieressä. Äänen Loli luki "Baari.." Se kelpasi Lolille, siellä oli ainakin hälinä ja juopuneita jotka hidastaisivat vampyyrien menoa. Loli astui sisään nopeasti ja kuulikin jo juopuneiden juttelun ja laulun, hyvä näin. Vilkuili neiti nopeasti ympärilleen, paikka oli kunnostettu tätä iltaa varten nopeasti, siitä johtui varmaan se kattokin. Loli etsi paikkaa minne mennä. Tyttö näki portaat ylös. Hetken mietittyään Loli lähti kävelemään niitä kohti. Joku tarrasi taas kädellään loliin. Loli aavisti jo pahaa. Tyttö kääntyi nopeasti riuhtastaen kätensä irti ja oli jo aikeissa lyödä vampyyria, kunnes huomsi että se olikin vain joku mies joka oli ilahtunut näin klauniiin neidon tullessa tänne kolkkaan. Loli ei jaksanut kuunnella miehen jorinoita vaan lähti sanomatta mitään taas portaita kohti. Miehen ääni kuului kuitenkin takaa. " Ododta..!" ja sitten lolin kädestä tarrattiin. Loli kääntyi ympäri samalla tavalla kun viimeksikkin ja rriuhtasi kätensä irti toisen otteesta. "Kuule.." Loli kerkesi mennä sanomaan kunnes näki että vastassa olikin se Vampyyri nainen. Niimpä juuri, mies oli koittanut varoittaa. Loli huokaisi, kun näki miten toinen lähesti todella lähelle Lolia.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 21 Marras 2011, 17:48

Delathos

Matka talolle ei ollut helpoin mahdollinen, sillä miespuolinen vampyyri pisti ilmeisesti kaikkensa peliin etteivät Delathos ja Lolisa pääsisi karkuun tuolta. Erityisesti tuon verenpunaiset silmät omaavan pedon tähtäimessä oli Delathos, joka yritti pidätellä miestä parhaansa mukaan välillä sivaltamalla miekallaan vampyyriä kohti, välillä johdattaen tuon väenpaljouteen, josta vampyyri kuitenkin nopeasti pääsi pakenemaan tönäisemällä kaikki nurin tieltään. Kuuraparta yritti pysyä Lolisan tahdissa parhaansa mukaan, pitäen kuitenkin hieman välimatkaa nuoreen tyttöön varmuuden vuoksi. Delathosin pakeneminen seisahtui kuitenkin hetkeksi, kun vampyyri loikkasi komeassa kaaressa kohti haltiaa ja tarttui tuota kädestä. Eipä aikaakaan kun vampyyri upotti hampaansa toisen käsivarteen ja sai Delathosin irvistämään kivusta. Valkoparta ei kuitenkaan jäänyt vain paikoilleen seisomaan vaan päätti antaa toiselle samalla mitalla takaisin. Vampyyri sai kuonoonsa ja lopuksi vielä mätkähti maahan Delin kampatessa pedon. Mieheltä pamahtivat ilmat pihalle ja tuo torahampainen otus jäi haukkomaan henkeään maahan, kun Delathos puolestaan pinkoi nyt Lolisan perään tiuhaa tahtia.

Tyttö oli aikaisemmin pujahtanut baarirakennuksen puolelle, jonne valkojouhikin nyt suunnisti. Del pamautti oven selkänsä takana kiinni ja yritti katseellaan hakea Lolisaa näköpiiriinsä. Pianpa tyttö löytyikin, muttei tuo suinkaan ollut yksin. Vanha tuttu vampyyri naikkonen tuntui ahdistelevan neitokaista, eikä kuuraparta antanut itsensä hukata enää yhtään enempää aikaa. Mies asteli tuima ilme kasvoillaan vampyyrin taakse, tarttui tuota lujasti käsivarresta ja paiskasi pahaa aavistamattoman torahampaan vasten kapakan lattiaa. Nainen päästi jonkin sortin ulahduksen suustaan ja ehti mulkaista häijysti valkopartaa, kunnes koko kapakan väki pääsi todistamaan tuon naikkosen pään katkaisemista Delathosin toimesta. Haltian hengitys oli hyvin tiuha tästä kaikesta toiminnasta johtuen. Lopulta valkotukka kääntyi Lolisan puoleen ja pyyhki hieman hikeä takkinsa hihaan otsaltaan.
Oletko kunnossa? pakkasherra sai kysyttyä tytöltä, samalla kun nojasi käsillään polviinsa vetääkseen rauhassa henkeä hetken.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Demintty » 21 Marras 2011, 19:02

Lolisa

Lolisa tunsi, kun vampyyrinainen piti Lolia nyt olkapäästä vaan kiinni ja höpötti jotain itsensä menneisyydestä joka ei tosiaankaan kiinnostanut Lolia. "Kivaa, kertoisitko vielä sinun suvun menneisyydestä?" Loli sanoi kyllästyneenä, mutta nuarahti hieman. "Mitäh?" kuuli tämä samalla, kun oli ottamassa askeleen pois päin naisesta ja tämän otteesta olkapäästä. "Jaa no se on ihan sama sillä sinä et kuitenkaan mene minnekkään." vampyyri sanoi vetäisten haltianeidon takaisin kylmällä kädellään vierelleen. Lolisa naurahti, niin kuin olisi kyllästynyt toisen hellyyteen tätä kohtaan, tyttö odotti vampyyriltä enemmän toimintaa.
Mietintänsä keskeltä tämä kuuli kun ovi aukesi ja tuuli puhalsi toiselta seinältä perälle asti. Joku käveli sisään ja ovi pamahti kiinni, samalla kun ilmavirtaus pysähtyi. Askeleita kuului ja neiti näkikin jo kuka saapui. Del asteli nopein askelein vampyyrin ja Lolin luokse vetästen verenimijän maahan asti.
Vampyyri haukkoi henkeään samalla, kun Loli vain seisoi ja katsoi toisten ilmeitä jotka olivat juopuneillakin yllättyneitä ja pelokkaita. Samalla ovi aukesi ja ulos meni mies joka koitti ensin vikotella Lolia. Loli kuitenkin käänsi taas katseensa henkeään haukkovaan naiseen joka ei kuitenkaan henkeään kauan haukkonut kun tämän pää oli jo poikki.
Kaikki tuijottivat Delathosta vieläkin yllätyneemmin. Nyt se joka haukkoi henkeään oli mies joka tuli tappamaan tuon äskeisen vampyyrin, ja nyt vielä kysyi oliko Loli kunnossa. "Ja että olenko minä kunnossa? Olenhan minä, mutta sinusta en ole yhtä varma." Loli sanoi ja meni miestä lähemmäs, tämän katse kiinnittyi heti pureman jälkeen. Nopeasti Loli vetäisi toisen käden silmiensä alle ja rupesi tutkimaan sitä. " Puriko se verenimijä sinua?" Loli sanoi nopeasti ja huolestuneesti, pelkoa tytöllä ei kuitenkaan ollut sillä halusi kuulla kaikki yksityiskohdat mitä toinen sanoisi, sillä jokainen pikkuseikkakin olisi tärkeä. Jotainhan tyttö oli kuullut vampyyreista ja niiden puremista, mutta tosi on, että tyttö ei osannut oikeastaan tehdä yhtään mitään tälle. "Entä missä se nyt on?Se vampyyrimies." Loli sanoi nyt hieman pelokkaammin. Loli tiputti toisen käden omasta otteestaan ja katsoi nyt miehen silmiin. Syvälle niihin ja koitti keskittyä. Sen oli nyt pakko toimia, edes jonkun verran.
kun tyttö oikein keskittyi näki tämä vähän aikaa sitten tapahtuneen pikku kohtauksen. Vampyyri mies hyppää suurella kaarella suu auki ja näin hampaat pilkotti suusta. Hetken päästä maahan tultuaan vampyyri puri Deliä. Lolille se tieto riitti, joten tyttö käänsi väkisin päänsä pois toiseen suuntaan. Hetken silmiään räpyteltyään tyttö katsoi jalkojen juureensa ja näki edelleen irtaantuneen pään lojumassa lattialla ja sen vieressä ruumiin. Hengitti tämä hetken rauhassa ja sitten nosti taas päänsä ylös ja käänsi sen mieheen päin.

//lopussa sitten tarkotin ihan lolin omaa päätä enkä sitä vampyyrinaisen c(:
Demintty
 

Seuraava

Paluu Metsänreunat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron