Please dont kill me !

Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Crimson » 06 Loka 2011, 10:40

Iriador

Korkeahaltia kuulosteli ja sivusilmällä katsoi Kitin reaktiota hänen hoitomenetelmiinsä. Punatukka yritti olla mahdollisimman hellävarainen siinä miten muita käsitteli haavojen puhdistusmenetelmä ei vain koskaan sattunut olemaan kenenkään mieleen. Ja miksipä olisi. Se aiheutti kirvelyä ja kipua varmasti siinä missä itse haavakin. Iriador kasteli seuraavan kankaan palasen vedellä ja palasi nyt takaisin Kitin luokse, asettuen jälleen tuputtamaan tuolla toisen haavaa ja puhdistamaan viinan jäljet tuon iholta.
Mikä sai sinut tulemaan näin lähelle haltioiden maita? Toiset olisivat saattaneet tappaa sinut sillä sekunnilla kun näkivät joten ole iloinen että kohtasit heidän sijastaan minut, Iriador kysyi ja katsoi hetkisen kettutytöltä yrittäessään keventää tunnelmaa hivenisen toimiensa ohella. Pian katse kääntyi kuitenkin takaisin työmaalle. Haavasta vuosi hieman verta, mikä oli hyvä merkki, koska tuolloin veri toi mukanaan haavan sinne minne Iriador ei itse olisi päässyt mitenkään tällä hetkellä käsiksi - sisällä muhivat liat.

Pian mies oli taas valmis ja nakkasi verisen liinan pois käsistään, kastaen jälleen uuden valkean kankaan veteen. Myös palanen hieman harmahtanutta sideharsoa löysi tiensä miehen kätösiin. Iriador asetti kylmästä vedestä märän kankaan haavan päälle, ja sen jälkeen alkoi kieputtamaan harsoa tytön vatsan ympäri saadakseen kankaan pysymään paikoillaan. Kun työ oli tehty, punatukka katsoi aikaansaannostaan tyytyväisenä.
Sano vain, jos vedin sen liian kireäksi. Sen ei tulisi haitata liikkumistasi, Iriador tiedusteli, nappasi tytön vielä lämpimän paidan käsiinsä ja ojensi sitä ketulle.
Oletko kenties muodonmuuttaja?

//Pahoittelen pientä vastauksen viipymistä ;____;//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Kitty » 07 Loka 2011, 11:03

Kit

Kun Iriador tuli takaisin taas märän rätin kanssa, painuivat ketunkorvat ihan päätämyötäileviksi, taasko sitä kirvelevää pahanhajuista nestettä ?
onneksi tämä neste ei kirvellyt, ainakaan niin pahasti, se oli vain vettä. Iriador kiinnitti kuitenkin tytön huomion haavasta itseensä kysymällä mikä oli saanut tytön tulemaan näinkin lähelle haltioiden aluetta. "Nokun, en minä tiennyt että täällä joku kylä olisi.... Ja kiinnostuin siitä valopallosta etten edes hoksannut olevani ihmisen muodossa.." Tyttö selitteli tuntien itsensä vähän typeräksi. Minkäs sille uteliaisuudelleen voi ?
Mies kieputteli vielä sideharsot tytön vatsan ympärille, kysellen oliko side liian kireällä, ei se ollut. Kit puisteli päätään vastaukseksi, ihan hyvä näin.

Iriador uteli vielä oliko tyttö muodonmuuttaja. "Kyllä kai, oikeasti olen kettu, mutta olen viimeisen kolmensadan vuoden aikana opetellut muuttumaan ihmiseksi." Kit totesi ylpeänä itsestään, olihan se melkoinen suoritus kun oppi muuttumaan. Tyttö nappasi miehen ojentaman paidan ja veti sen takaisin päälleen.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 08 Loka 2011, 20:32

Iriador

Korkeahaltia naurahti hieman Kitin selitykselle. Mutta olihan tuo nyt ymmärrettävää jos toinen todella oli pallosta ollut kiinnostunut ja sitten seuraavana yllätetty pimeyden turvin selän takaa. Mies hillitsi naurunsa ja ja katsahti veren tahrimia käsiään. Iriador nappasi käteensä pullon jossa vielä oli tilkkka puhdasta vettä ja kaatoi siitä hieman kädelleen. Alkoi armoton käsien yhteen hinkkaaminen ja kuivuneitten veritahrojen pois hierominen.
Lopulta mies sai valkeat hansikkaansa takaisin käsiinsä.
Kolmensadan vuoden?! punatukka hämmästeli toisen kertomusta ja oli vähällä nyrjäyttää leukansa, Sinä et olekaan niin nuori miltä näytät, tuo jatkoi vielä raapien samalla päätään.

Kettutyttö oli kyllä erikoinen. Ei tälläisiä jokapäivä saattanut nähdä.
Sinun olisi muuten parempi levätä ja olla aloillasi muutaman päivän ajan, jotta haavasi parantuisi nopeammin, korkeahaltia sanoi muistaessaan, ettei ollut tästä vielä maininnut, Ja siteet tulee vaihtaa useasti ja haava täytyy puhdistaa, ettei se pääse tulehtumaan, Iriador jatkoi saarnaamistaan. Oli typerää luetella itsestäänselvyyksiä, mutta kaikki eivät näitäkään seikkoja tienneet. Tuskin Kitkään, sillä tuo vaikutti olevan hieman ulapalla kaikesta kaksijalkaisten tavoista.
Iriador istahti läheiselle tuolille ja venytti päivien saatossa jumiutunutta niskaansa taaksepäin.
Tahtoisitko tehdä jotain? Vai joko koet ajaksesi lähteä? korkeahaltia heitti tytölle kysymysvyöryn ja laski päänsä taas normaalitasolle katsoakseen kettua.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Kitty » 02 Marras 2011, 17:06

Kit

"kyllä, kolmesataa vuotta, mutta niistä reilut kaksisataa vuotta elin pelkkänä kettuna." Kit vastasi hymyillen, haltian vielä ihmetellessä ettei neito ollutkaan niin nuori kuin miltä näytti, oli tuon pakko lisätä että hänen veljensä oli vanhempi, ja näytti häntäkin nuoremmalta. "Isoveljeni todd on neljäsataa vuotias, ja hän näyttää ihmisenä kolmetoista vuotiaalta. Ikä ihmis ruumiissa on taidoista kiinni." Kit lisäsi.

Iriador neuvoi toiselle vielä haavan hoitoa ja tyttö kuunteli tarkkaavaisena, kyllä hän varmaan nuo ohjeet muistaisi.
Lopulta tuli kysymys siitä lähtisikö kettu, toisaalta tuo olisi jäänyt mielellään tännekkin, mutta toinen näytti väsyneeltä, eikä takassa ollut tulta, joten houkutus ei ollut ylitsekäyvä. "Iriador, kiitos, toivottavasti nähdään vielä joskus, mutta nyt on mentävä." Kit selosti kävellen sitten ovelle. Ketunkorvat nousivat höröön tuon vielä kuunnellessa oliko toisella enään mitään sanottavaa, ja sitten tuo kummallinen ilmestys luikkikin jo ovesta takaisin ulos.

//Phew, taisipa olla tässä, kiitos pelistäää Crim <3 !//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Crimson » 02 Marras 2011, 18:41

Iriador

Neljäsataa.., punatukka päivitteli hyvin häkeltyneenä silmät päässään pyörien. Miten joku saattoi olla niin vanha! Ja sen lisäksi näyttää kolmetoista vuotiaalta? No ei kai tuo ollut ihme, kun oli kyse hiemankin yliluonnollisesta rodusta. Eliväthän haltiatkin useita satoja vuosia, mutta Iriadorin ikä ei ollut mitään verrattuna tämän nuoren tytön ikään. Tai no, voiko tuota nuoreksi sanoa. Punatukka huokaisi pienesti ja pudisti päätään.

Korkeahaltian katse nousi sitten tyttöön, kun tuo kiitti miestä ja toivoi että he tapaisivat vielä joskus. Mies nyökkäsi kun tyttö poistui ovelle.
Ei kestä kiittää. Toivottavasti haavasi paranee, punatukka totesi, Oli hauska tutustua Kit ja toivon totisesti että tapaamme vielä paremmalla ajalla uudemman kerran, korkeahaltia vielä lisäsi ja tuskin ehti toiselle vilkuttaa kun tyttö kiisi ulos talosta. Iriador naurahti päätään pudistellen ja ryhtyi sitten siivoamaan toimenpiteessä kulutettuja tarpeita yhteen läjään.

//Heh, eipä mittään vaikka vastaus kestikin ;) Kiitos itsellesi <3//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron