Mikä ihme olet?||Ventus

Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

Mikä ihme olet?||Ventus

ViestiKirjoittaja Nya » 16 Marras 2011, 13:16

Izu

Neito juoksi, oli jylmä ja keskiyö. Kuu valaisi juoksevan neidon tien. Valkeat sääret vilahtelivat tämän juostessä. Neito ei lakannut juoksemasta. Izu hengitti ja juoksi nopeaa tahtia. Ilman, että katsoi taakseen. Voisi luulla että häntä jahtaa joku. Ei kuitenkaan. Izu pysähtyi ja hengitti syvään. Keskiyön kuu valaisi tämän vaalea iho, vaaleansiniset hiukset, kunka kauniilta tuo olento näyttikään. Izu huokaisi ja pysähtyi. Hän alkoi vilkuilla ympärilleen ja huomasi ettei ollut enää metsässä. Täällä puut olivat kuolleet ja maa oli kiviä täynnä. Neito tuijotti hetken ja vilkaisi taakseen se tunn tuli taas. Hän oli tuntenut se silloikin kun oli juossut metsän läpi. Hän ei ollut yksin täällä.

Izu koski yhtä kuollut puuta ja se rysähti kovaa vauhtia maahan. Izu pelästyi ja katsoi maass muussiksi mennyttä ouuta. Olivatko noin vanhoja? Neito tunsi epävarmuutt tässä kuolleessa metsässä. Hän alkoi laulamaan. Kirkas enkelimäinen ääni kaikui pitkin vanhaa metsää. Jokaiseen kolkkaan tuo ihana laulu kuului. Melodia oli helposti tunnistettavaa. Se kuvasti selkeää pelkoa. Izu lopetti ja mietti hetken. Tällä täytyi olla muitakin ei hän muuten tuntenut jotakin toista mielialaa. Neito istahti maahab ja huokaisi. Pienesti tuuli sai hiukset liikkumaan aavemaisella tavalla. Hiukset olivat kasvoilla ja Izu katsoi loistavaa kuuta. Se toi hänen mieleensä rauhaa.

//Ventuuus! Tänne siun herras kanssa.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 16 Marras 2011, 17:54

~ Felix ~

Vamppyyri herra käveli hiljaa vanhaa metsää pitkin. Hän kosketti melkein jokaista vastaan tulevaa puuta ja hymähti pienesti. Mies irroitti yhdestä puusta pienen palan ja murskasi kaarnan nyrkinsä sisään, samalla kun käveli hitaasti eteenpäin. Toisen käsi kuljetettiin hiuksille ja metsän pimeydessä hieman loistavaa tiaraa siirrettiin parremmin päähän. Tiara koristi hienosti miehen mustia hiuksia, jotka puolestaan koristivat tuon vaaleaa ihoa ja ruskeita, väriään muuttavia silmiä. Mies nopeutti hieman vauhtiaan, kunnes se ylsi juoksuksi. Herra hyppäsi suoraan edessään olevan puun oksalle, joka katkesi melkein heti. Felix hyppäsi jokaiselle vastaan tulevalle oksalle, jotka katkesivat aina hänen jalkojensa alla. Mies hyppäsi takaisin maahan. Hän huomasi hieman kauempana jonkun tytön. Mies virnisti pienesti. Tuosta saataisiin varmasti tarvittava ravinto. Nyt kun miehelle oli nälkäkin tullut, niin kyllä tuon kanssa hyvin toimeen tultaisiin, hehe. Mies käveli tytön luokse ja hymyili tuolle lempeästi.
"Kukas sinä olet? Ja mitä teen tällaisessa metsässä?", tuo kysyi ja tutki tyttöä katseellaan.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 18 Marras 2011, 09:44

Izu

Neito säpsähti, jonkun kysyessä hänen takanaan kuka hän oli ja mitä teku täällä. "Olen... Izu ja kävelen vain." Izu sanoi aluksi epävarmasti. Hän katsoi ja tutki katseellaan toista. Miehellähän on tiara. TIARA! Mitä ihmettä? Miksi mihellä oli tiara? Neito toljotti hetken ja pudisti päätään. "Kuka sinä itse olet?" Neito kysyi ja katseli hetken. Hän yritti miettiä seuraavaa kysymystä. Izu päätti matkia hieman toista ja muisteli lausetta. "Mitä teet täällä?" Mumisi ja kysyi lopuksi.

Neidon pää kääntyi oikealle viistoon ja hän tuijotti. Mustat hiukset, komean näköinen nuori mies. Kuitenkin tämän mieliala oli utelias, nälkäinen ja juonitteleva. Izu ei tajunnut miksi toisella oli sellainen tunneala. Neito liikahti levottomasti eteen ja yritti hahmottaa toisen kasvoja. Pimeys nieli melkein kokonaan tämän nuorukaisen. Izua taas valaisi kuutamo. Lähes valkoinen iho hohti kauniisti valossa. Hän oli rauhallinen. Tämä olento tässä ei ollut ihminen. Hän oli jokin muu, kuin ihminen. "Mikä sinä... Olet?" Neidon suusta pääsi pieni ääni.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 18 Marras 2011, 18:21

~ Felix ~

Mies tutki toista katseellaan ja hymyili hieman vinosti. Hän sipaisi mustia etuhiuksiaan.
"Olen Felix", hän sanoi ja mietti toisen nimeä.
Se oli lyhyt. Ehkä hieman nukkemainen. Tuo neiti oli itsekkin hieman nukkemainen. Mies kallisti pari senttiä päätään ja mietti olisikos tuolla edes verta. Kuitenkin herra tuli siihen tulokseen että tuolla Izu -nimisellä neidillä oli verta. Vaikkei hän tietenkään siitä varma ollutkaan.
"Kunhan vain kävelen", mies vastasi tuon seuraavaan kysymykseen ja hymyili tuolle vinosti.
Hän ei halunnut että tuo alkaisi epäilemään mitään. Mies voisi ensin jutella tuon kanssa lempeästi, ja vasta sitten näyttää, että halusi vain tuon tytön verta. Felix astui hieman eteenpäin ja tutki toista katseellaan. Hän istui läheisen kiven päälle. Mies hymyili pienesti, vaikka valkoiset ja terävät kulmahampaat näkyivätkin tuon huulien ohitse.
"Mikä sinä itse olet?", hän vastasi tytön kysymykseen kysymyksellä ja virnisti pienesti.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 21 Marras 2011, 11:46

Izu

Toinen oli jokin kummallinen olento, mutta tämä Felix-niminen herra oli oikein mukava. "Olen... Enkeli.." Izu hymyili ja katsoi toista. Hän halusi hieman säilyttää kristallienkelin salaisuutta. Neiti hymyili ja katsoi kivellä istuvaa miestä. "Miksi teillä on noin terävän näköiset kulmahampaat?" Neito hymyili ja käveli lähemmäs. Oli vaikeaa hahmoittaa kasvija pimeästä. "Tuota... Felix? Mistä olet kotoisin?" Izu yritti muodostaa pientäkeskustelua. Hän katsoi kiinnostuneena toista.

Izu tunsi toisen mielialan. Se vaihtui arvailevaksi, juonnittelvaksi, salamyhkäiseksi. Kuka tämä mies oli ja mitäköhän hän neidosta halusi? Izu huokaisi ja otti toisesta lempeästi kiinni. "Tule tänne valoon. Niin näen sinut paremmin." Häne vetäisi ystävällisesti toista ja näki kuun valossa miehen kasvot. Ne olivat komeat ja kalpeat. Izunkin iho oli lähes valkoinen iho. "Olet kalpea.." Neiti sanoi ja koski toisen kasvoja. Hän ei hätkähtänyt, Felix oli kylmä, niin kylmä. Moni muu ihminen olisi kavahtanut varmasti tuota kylmyyttä, mutta ei Izu.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 21 Marras 2011, 16:33

~ Felix ~

Mies hymähti pienesti tuon kysymykselle hänen hampaistaan ja kohautti hieman olkiaan.
"Ne sattuvat vain olemaan sellaiset", hän vastasi vain nopeasti ja katsoi tuota tyttöä tutkivasti.
Vai enkeli. Toinen näyttikin vähän siltä. Silti tuossa näytti olevan jotain muutakin kuin enkelimäisyyttä. Felix ei kuitenkaan jäänyt selvittelemään sitä. Sekin salaisuus selviäisi kuitenkin jossain vaiheessa. Vamppyyriherra palasi takaisin maan pinnalle, kuullessaan toisen uuden kysymyksen. Hän hymyili pienesti, niin etteivät hampaat kuitenkaan näkyneet.
"Olen kotoisin Pimeästä paikasta", hän vastasi vain ja katsoi tuota sitten hiljaa.
Felix kallisti hieman päätään kun tuo neiti otti hänestä kiinni ja veti valoon. Mies katsoi toista hiljaa ja melkein liikkumattomana. Hän ei haistanut toisen verta, vaikka olikin lähellä tuota. Hän siristi hieman silmiään, mutta palautti kasvonsa peruslukemille, ettei toinen alkaisi epäilemään mitään. Hän tunsi toisen käden poskellaan ja siirsi oman kätensä sen päälle. Hän siirsi tuon kättä pois poskeltaan ja lähestyi hieman tytön kaulaa. Mies painoi siihen pienen suukon ja avasi sitten suutaan. Hän siristi taas silmiään ja painoi terävät hampaansa tytön kaulalle. Hän ei kuitenkaan maistanut verta kielellään ja veti hampaansa irti toisen kaulasta. Mies katsoi tuota hieman ihmeissään ja astui hieman kauemmas tuosta.
"Eikö sinulla ole verta?", tuo kysyi hiljaa mutristi huomaamattomasti alahuultaan.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 21 Marras 2011, 17:08

Izu

Neito katsoi kuinka toinen tuli lähemmäs ja suukotti kaulaa. Miksi noin teki? Izu ajatteli, hän tunsi hyvin pienen kivun kaulassaan. Puriko sen minua? Toisen vetäessään hampaansa Izun kaulasta ja kysyessän eikö hänessä ole verta. Silloin Izu työnsi hellästi miehen pois läheltään ja katsoi toista hymyillen. "Oi voi... salaisuuteni on paljastunut. Olen kristalli enkeli ja minussa ei ole verta jota sinä voisit nyt nauttia..." Izu katsoi ja hymyili taas pää kenossa pienesti. "Kerrohan itse mikä olet miehiäsi, kun noin alat purra?" Neito kysyi ja tunnusteli, jo katoavia kulmahampaan jälkiä kaulassaan.

Neito odotti kärsivällisesti toisen vastausta. "Tuotinko pettymyksen sinulle? Felix?" Izu kysyi ja katsahti taas hymyille toista.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 22 Marras 2011, 11:09

~ Felix ~

Mies katsoi toista hieman ihmeissään. Hän mutristi hieman alahuultaan ja tuijotti tuota tyttöä. Se siis oli se salaisuus mitä vamppyyriherra oli äsken miettinyt. Mies tuhahti pienesti ja laittoi tiaraansa taas paremmin.
"Olen vamppyyri. Ja tämä oli aika noloa", hän mutisi ja käänsi katseensa pois.
Hän murahti hiljaa tuolle vastaukseksi ja vilkaisi tuota taas ruskeilla silmillään. Mies tutki tuon vaaleaa ihoa ja vertasi sitä salaa omaan ihonsa. Vamppyyriksi hänellä oli astetta tummempi iho kun tuolla kristallienkelillä. Hän kallisti hieman päätään . Miehen maha kurisi hieman, mutta äänettömästi ja huomaamattomasti. Felix punastui hieman ja se näkyi selvästi hänen valkealla ihollaan. Hän käänsi katsettaan taas poispäin. Hänellä oli nälkä ja tämä syömisyritys oli mennyt huonosti. Ja kaiken lisäksi veren ajatteleminen sai hänet nälkäisemmäksi.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 22 Marras 2011, 12:22

Izu

Neiti katsoi ja kuuli hiljaisen kurinan herran vatsasta. "Mitä te vampyyrit olette? En ole koskaan nähnyt kaltaistasi. Felix elätkö sinä verellä." Izu kysyi ja katsahti ympärilleen. "Olen pahoillani, kun minusta ei ruuaksi.." Izu sanoi hiljaisella äänellä. Hän kuitenkin kuuli nukkumosen ääntä. Täällä oli varmaankin jokin olento lähettyvillä.

Izu kääntyi ja sipaisi hiuksiaan pois kasvoiltaan. Täällä oli haltia. " Tule pois piilostasi.. Tiedän että olet täällä.." Neito huudahti haltia kielellä ja vilkaisi ympärilleen. "Jos vain käy.. Juo haltian verta.." Neito sanoi välittämättä siitä, että toinen olikin pahan tahtoinen olento. Izu ei tahtonut kenenkään kuolevan takiansa. Hän auttaisi vihollisiaankin, jos olisi pakko. Neito näki hortoilevan haltian, joka haukotteli väsyneesti. Izu väistyi Felixin tieltä. "Juo." Izu sanoi hiljaa ja katsoi toista tuon ruskeisiin silmiin. Hänen valkoiset silmänsä olivat pelottavat, luonnottomat. Neito odotti kärsivällisesti, että toinen voisi ruokailla rauhassa.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 22 Marras 2011, 18:51

~ Felix ~

Mies nosti hieman toista kulmaansa ja tuijotti tuota tyttöä hetken aikaa, ennen kuin vastasi tuon hieman outoon kysymykseen.
"Olemme sellaisia pimeässä eläviä olentoja ja kyllä elämme verellä. Etkä ole varmaan hirveästi maailmaa nähnyt, jos et tiedä mikä on vamppyyri", mies vastasi ja hymähti pienesti.
Hän katsoi toista hiljaa ja sipaisi mustia hiuksiaan. Hän hymähti pienesti toisen "anteeksipyynnölle" ja katsoi siihen suuntaan mihin tuo tyttökin katsoi. Felix väänsi kasvoilleen pienen hymyn, kuullessaan että sai pian ruokaa. Hän katsoi haltiaa joka asteli väsyneen näkösenä esiin. Felixin silmät vaihtoivat silmiään punaisiksi ja herra käveli hitaasti haltiaa päin joka asteli esiin. Hän tarttui tuohon ja painoi terävät hampaansa haltian kaulaan. Mies imi verta hetken aikaa ja päästi sitten haltiasta irti. Hänen silmänsä vaihtoivat väriään taas ruskeiksi ja hän pyyhkäisi huultaan hihaansa. Haltia kaatui hieman pökertyneenä maahan ja Felix kääntyi tyytyväisenä takaisin kristallienkeliin päin.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 23 Marras 2011, 13:54

Izu

Tyttö katsoi toista... Hän mutisi itsekseen jotakin ja katsahti taas Felixeen. Mies hymyili tyytyväisenä. "Tuota Felix... Jos olet... Vampyyri.. Niin onko sinulla heikkouksia?" Izu kysyi arasti. Häntä kiinnosti tämä salaperäinen olento.
Izu huokaisi ja pudisti hiukan päätään. Pää kenossa hän katsoi hiukan väsyneesti toista.

Neito kipsahti ympäri ja lähti kävelemään maassa makaavaa haltijaa. Hän kyykistyi ja katsoi kaulassa olevia jälkiä. Veri, se näytti oudolta. Kun neidolla itsellään ei ollut verta, jota vuodattaa. Se oli kummalista monen haltian mielesyä ja se hiukan häiritsi Izua. No kaikki olivat aina erillaisia. Iso huokaus kuului, kun neito vihdoin nousi takaisin seisomaan. Hän käänsi katseensa Felixiin. Mies, joka muistutti jotakin olentoa.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 23 Marras 2011, 19:11

~ Felix ~

Mies hymähti pienesti ja katsoi toista hiljaa. Hän mietti hetken aikaa toisen kysymystä ja nosti hieman toista kulmaansa, ennen kuin vastasi tuon kysymykseen.
"Riippuu ihan vamppyyrista. Joillakin voi olla heikkouksia, joillakin niitä voi olla vähemmän, mutten oikein tiedä ketään vamppyyria, jolla ei olisi heikkousta. Omasta heikkouksestani en ole ihan varma, joten toivottavasti en törmää siihen lähiaikoina", hän sanoi ja hymyili hieman vinosti.
Felix katsoi hetken aikaa toisen puuhia, ennen kuin käänsi katseensa poispäin tuosta. Hän nuolaisi nopeasti huuliaan ja laittoi tiaraansa paremmin päähänsä. Mies käänsi silmänsä taas tuohon neitiin päin ja hymyili tuolle pienesti.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 25 Marras 2011, 10:57

Izu

"Jaa! Vai riippuu siis vampyyristä." Izu toisti ja mietti hetkisen. Hän hymyili ja vilkutti toiselle hyvästien merkiksi. "Kiitos sain sinun avullasi tietää maailmasta lisää." Izu sanoi ja alkoi kävellä pois päin. Hän ohitti pökertyneen haltian. Neito käveli äänettömästi ja pyörahti ympäri. Hiukset tulivat lumoavasti peräassä. "Hyvästi Felix. Kai me taas tapaamme?" Izu kysyi. Hän lähti taas kävelemään kohti haltia kylää. Yö oli pitkä alkaisi pian sarastaa. Izu halusi nukkumaan ja lähti. Neito katosi ja kuului vain tuulen huminaa. Ilma oli viileä.

//Hehhee! Tämä rope oli tylsä joten lopetellaan tähän. No eii... Een vain keksi enää mitään. Olen tälläinen draamattinen ja romantinen pelityyppiä. :)
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 25 Marras 2011, 16:10

~ Felix ~

Mies hymähti pienesti ja nyökkäsi toisen kysymykseen pienesti, kuitenkin hieman epävarmasti. Vamppyyri katsoi hetken aikaa toista, ennen kuin kääntyi itsekkin ympäri ja lähti kävelemään omaa tietään. Hän vetäisi kaapunsa hupun päänsä yli ja hyppäsi lähimmäisen puun oksalle. Mies vilkaisi vielä taakseen, ennen kuin jatkoi matkaansa. Felix väänsi huulilleen pienen virneen ja hyppeli puitten oksia pitkin. Mies hymähti pienesti ja katosi pian puitten varjoihin.
Ventus-setä
 


Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron