Rauhanrikkoja... [sov.]

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Rauhanrikkoja... [sov.]

ViestiKirjoittaja Templer » 04 Joulu 2011, 13:40

Yard

Lohikäärme makoili metsässä, koetti saada mahdollisimman mukavan asennon ja välillä potkaisi kiven syrjään altaan. Kun uros oli saanut mahdollisimman hyvän asennon, hän laski päänsä sammalmättäälle ja katsoi kullankiiltävin silmin ympäristöä. Puita, kiviä, kantoja... silmin kantamattomiin... ei muuta, se oli hyvä. Ei uhkia, ei pienintäkään ärsyttävää silmäparia tuijottamassa tai yhtään ylimääräistä jalkaparia tuottamassa ärsyttäviä ääniä. Uros tiesi, että oli äskeisellä pyörimisellään pelotellut kaikki ne pois ja hän oli siihen tyytyväinen. Nyt hän pystyisi ummistamaan silmänsä ja nukahtamaan aamuauringon lämmittäessä hänen selkäänsä. Ilma oli muutenkin jo viilentynyt ja lunta maassa oli yön sateen jälkeen noin parin sentin kerros. Lumi oli myöhässä, mutta se ei suuremmin Yardia häirinnyt. Aina se oli vain tiellä ja kylmettämässä kaikkea. Ei uros siitä kylmästä välittänyt, hänen suomunsa kyllä suojaisivat häntä, mutta saaliit välittivät, jolloin niiden etsiminen oli työläänpää, ei sillä, oli hyväksi että hänen piti liikkua enemmän.
Nyt kun Yard lopulta sulki silmänsä, muisteli mielessään miltä metsä näytti, hän oli nukahtaa hetkessä, mutta sitten se kuului. Oksa raksahti... joku liikkui lähistöllä. Yard avasi silmän hetkessä ja nosti päänsä ärtyneenä. Hän katsoi ympärilleen, muttei nähnyt ketään. Nyt uros päätti nousta, jotta huomaisi, kuka hänen uniaan oli häirinnyt... siellähän seisoikin joku... hieman kauempana lohikäärmeestä ja tuo joku näytti vahvasti ihmeltä. Mitä!? Joku ihmisrääpäle uskalsi tulla häiritsemään minua... Yard ajatteli ja katsoi toista murhaavasti. Lieskat polttivat jo uroksen kurkkua, kun hän halusi polttaa toisen poroksi.
"Mitä tahdot?" Uros kuitenkin kysyi ensin murahtaen ja lieskat paljastuivat hänen hampaiden välistä.

//Ventukselle ^^//
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 05 Joulu 2011, 17:44

~ Chika ~

Neiti heilautti molempia häntiään ja hymyili vinosti. Hän seisoi puun oksalla ja tuijotti melkein liikkumattomana eteensä, häntien heilumista ja silmien räppyttelemistä lukuunottamatta. Vaalea käsi nousi ylemmäs ja ojentautui kohti ruskeita etuhiuksia, jotka neiti sipaisi pois silmiensä edestä. Hän kuunteli hetken aikaa ja lähti sitten liikkeelle. Hän hyppelehti puitten oksia pitkin, mikä ei tietenkään ollut tavallista, jos nainen olisi kokonaan kettu. Kuitenkin ihmismäinen osa piti puissa hyppelemisestä. Tosin sekään ei oikein hirveän normaalia olisi, jos hän olisi kokonaan ihminen. Ihmisethän ovat vähän liiankin heikkoja ja jos he yrittäisivät hyppiä pitkiä matkoja oksasta toiseen, he saattaisivat joko pudota tai.. Noh pudota. Chika ei kuitenkaan ollut kumpaakaan näistä, mutta sitten taas oli puoliksi kumpaakin. Nainen huomasi kohteensa hieman kauempana ja hänen kasvoilleen nousi pieni hämmästys. Kukaan ei ollut puhunut mitään lohikäärmeestä. Tämä pitäisi hoitaa nopeasti. Hän hyppäsi alas puun oksalta ja katkaisi samalla pienen kepin jalkansa alle. Lohikäärme näytti huomanneen hänet, mikä tietenkin vaikeutti tehtävää. Hän puraisi nopeasti alahuultaan ja siirsi painavan viikatteensa eteensä suojaksi, siltä varalta, että tuo hyökkäisi. Lohikäärme kysyi kysymyksen, mutta Chika ei vastannut siihen mitään. Katsoi vain hiljaa tuon liekkejä.

//Täällä ollaan :)
//En oikein tiedä tarkoititko roolauksellasi Chikaa vai et, mutta mennään nyt näin :P Niin ja jos tarkoitit, niin autohinttaustahan tuokin, mutta onneksi hintit ei minua hirveästi haittaa (riippuu tietenkin minkälainen se on) ^^
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Templer » 05 Joulu 2011, 19:29

Yard

Ihminen oli hiljaa, lohikäärmeen oli vaikea päästä selville toisen ajatuksista, eihän nähnyt edes toisen ilmettä kunolla. Yard tunsi itsensä hieman ahdistuneeksi, mitä toinen halusi? Sitten uros näki viikatteen, siitä taittuva auringonvalo häikäisi hieman lohikäärmetta, mutta ei uros suuremmin siitä piitannut.
"Mikä on ihmisrääpäle?" Yard karjaisi ja liekit hipoivat uroksen huulia, mutta eivät ne polttaneet. "Kissako kielesi vei?" Yard naurahti ja siristi hieman kullankeltaista silmäänsä ja avasi sitten suunsa varoittavasti, ennenkuin päästi liekkimeren kohti neitoa. Suuremmin hän ei jäänyt katsomaan, oliko toinen kärähtänyt vai ei, vaan hän päätti kääntyi ja lähteä hieman kauemmas tuosta. Jos toisella ei olut hänelle asiaa, tuskin Yardin kannatti jäädä toisen luokse mitään setvimäänkään. Hän lipaisi huuliaan, vilkaisi kerran taakseen, mutta koska ei nopealta vilkaisultaan mitään nähnyt, muuta kuin liekkejä, jotka olivat tarttuneet puihin ja maata, jonka päältä lumi oli juuri sulanut. Sinänsä urosta ärsytti siirtyä ihmisen luota, mutta sama tuo nyt oli, kun hän oli muutenkin jalkeilla.

//Siksi jätinkin sen vähän sinun varaan, laitatko naisen tuohon vai oliko tuo random tyyppi, jotta en autohittaisi kauheana, olisin tietty sen voinut viestissäni kertoa, mutta olen sentään Temp, enkä omista aivoja (://
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 05 Joulu 2011, 19:42

~ Chika ~

Nainen hymähti pienesti toisen kysymykselle ja tuijotti tuota lohikäärmettä edelleen, melkein silmiään räpyttämättä. Kettunainen astui hieman kauemmas, tuon toisen päästäessä suustaan tulta häntä päin. Neiti sai toisen kätensä kämmenselkään pienen hipaisun tulesta. Hän hyppäsi vaistomaisesti takanaan olevan puun oksalle. Nainen ähkäisi hieman ja siirsi katseensa kämmen selästään takaisin lohikäärmeeseen, joka näytti kääntyvän pois päin tuosta. Tätä uhria nainen ei ollut päästämässä pakoon, vaikka tuo olikin paljon isompi kuin tämä ja kaikkea.. Chika hyppäsi puun oksalta lohikäärmeen taakse ja yritti tarttua tuota hännästä. Hän ei kuitenkaan saanut siitä helposti kiinni, joten päätti tyytyä pelkkään viikatteeseensa. Nainen nosti viikatteen päänsä yläpuolelle ja paiskasi sen suoraan lohikäärmeen häntää päin. Hän teki sen uudestaan ja hyppäsi sitten taaksepäin, siltä varalta että lohikäärme huitaisisi häntä hännällään.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Templer » 06 Joulu 2011, 18:15

Yard

Uros tunsi pientä kipu hännässään, hän vilkaisi taakseen ja huomasi ihmisen paiskivan häntää viikatteellaan. Ensimmäinen isku ei tuntunut missään, koska se osui lohikäärmeen koviin suomuihin, mutta seuraava isku uppsi suomujen välistä ja se kirpaisi. Kipu ei ollut suurempi, kuin nuppineulan pistos, mutta silti uros ei pitänyt tuon aikeesta satuttaa häntä. Yard heilautti häntään ja se osui lähimmäisiin puihin kaataen ne. Ihminen oli kuitenkin väistänyt, eikä hännän huitaisu auttanut mitenkään. Lohikäärme kääntyi puoliksi ihmisrääpälettä kohti ja avasi suunsa, hän veti henkeä ja syöksi tulimeren kohti rauhanrikkojaa, suuremmin uros ei katsellut tuhontulosta, vaan veti uudestaan henkeä ja poltti samaa kohtaa, missä toinen oli ainakin äsken seisoinut. Jo valmiiksi kuiva maas syttyi palamaan ja siitä kohosi parin sentin korkuisia liekkejä, jotka lopulta hävisivät ja rupesivat vain savuamaan märässä maastossa. Uros murahti, vilkaisi nopsaan ympärilleen ja lähti taas poispäin kävelemään.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 06 Joulu 2011, 19:18

~ Chika ~

Nainen huomasi tuon lohikäärmeen kääntyvän ja avaavan suutaan. Naisen silmät rävähtivät auki suuren tulimeren syöksyvän häntä kohti. Ihmiskettu kaatui selälleen taakse päin, mutta sai silti hipaisun tulesta kasvoihinsa. Nainen päästi pienen kiljaisun suustaan, mutta sulki suunsa nopeasti. Hän oli nousemassa, heti kun lohikäärme oli lopettanut tulen syöksemisen, mutta huomatessaan uuden satsin tulevan, hän hypähti taaksepäin ja kaatui taas selälleen. Nainen oli kyllä ennenkin joutunut hoitelemaan melkein samankaltaisia otuksia, mutta koska lohikäärmeestä ei oltu mainittu sanaakaan, hän ei ollut varautunut siihen mitenkään, joten tämä uhri oli vaikeampi tapaus. Ehkä se mies joka oli käskenyt Chikan tappamaan tämä lohikäärme, oli halunnut Chikan kuolevan. Ei. Se ei voisi olla mahdollista. Mies oli nimittäin jo maksanut Chikalle tästä vaivasta, joten hän olisi vain menettänyt rahansa turhaan. Chika huomasi lohikäärmeen kääntyvän taas ja kävelevän pois päin. Hän siristi hieman silmiään ja pyyhkäisi verta pois kasvoistaan. Hänen kauniit kasvonsa olivat nyt pilalla, mutta kyllä hän tuon palovamman jotenkin pois saisi. Nainen nousi ylös ja juoksi suoraan lohikäärmeen ohitse tuon eteen. Hän tuijotti tuota hetken aikaa, ennen kuin juoksi tuota päin ja heilautti viikatettaan monta kertaa lohikäärmeen alavatsaa päin. Hän todellakin aikoi saada tämänkin työn pois alta, vaikka uhri olisi kuinka iso tai vahva tahansa.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Templer » 07 Joulu 2011, 18:53

Yard

Lohikäärme kuuli ripeitä askeliaan vierestään, muttei reagoinut niihin mitenkään, kun toinen sitten sinnikkäästi tulikin seisomaan hänen eteensä, Yard ei voinut kuin vain murahtaa. Hän katsoi ihmistä takaisin, suoraan silmiin ja huomasin jonkinlaista murhanhimoa toisen silmissä, toinen oli tosiaan tullut tänne hänet tappamaan, ihan omastako tahdostaan, vai oliko joku palkannut toisen? Mutta kuka tahtoisi hänet hengiltä? Lista olisi pitkä, mutta Yard ei uskonut kenenkään vihaanvan häntä niin paljoa, tai no... lista sellaisista, jotka mieluusti nauttisivat lasillisesta hänen kuolemansa johdosta voisi säikäyttää heikkohemrmoiset. Sellaisia, jonka uros uskoi todella hänet tappavan/tapattavan ei löytynytkään enää niin montaa. Ei ainakaan ketään, jotka tietäisivät hänen olevan lohikäärme.
"Oletpa sinä sinnikäs pikku-" Yard oli murahtamssa, mutta toinen juoksikin jo hänen alavatsaansa(?) kohti ja iski viikatteensa siihen, useaankin kertaan ja uros henkäisi nyt tuskasta, kun terä upposi hänen suomujensa läpi. Yard kavahti taaksepäin, huitoi toista kimpustaan pois ja karjui, sekä päästi uudestaan tulta kohti naista.

//(?) Oletan, ettei kyse ollut alavatsasta, koska serpentiini lohikäärmeen alla tyttönen saisi juosta hetken ennenkuin tavoittaisi uroksen alavatsan. Kyseessähän ei ole "tavallinen" lohikäärme, vaan hieman matomainen lohikäärme. (tiedän, ettei kuva tätä paljastanut, mutta rakenteeltaan muistuttaa hyvinkin sisaruksiaan) jos kuitenkin kyse oli alavatsasta, niin sitten asia oli näin ja minä tökin turhaan ;)//
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 07 Joulu 2011, 19:08

~ Chika ~

Nainen peruutti paljon ja kompastui takanaan olevan puun ulos työntyvään juureen. Hän kaatui ja melkein löi päänsä puuhun, mutta ehti jotenkin pitää itseään paikoillaan, istualteen. Äh, huonosti menee tämäkin keikka. Chika puraisi nopeasti alahuultaan, huomatessaan lohikäärmeen taas avaavan suutaan ja syöksevän tulta häntä kohti. Kettunainen tarrasi nopeasti takanaan olevasta puusta kiinni ja veti itsensä ylös. Hän katsoi alaan olevia tulipalloja ja nosti katseensa takaisin lohikäärmeeseen. Nainen veti syvään henkeä ja meni puun yhdelle oksalle istumaan. Hän hatsoi hetken aikaa lohikäärmettä, ennen kuin pudottautui alaspäin ja tömähti suoraan lohikäärmeen pään päälle. Hän tarttui siitä jotenkin kiinni ja yritti toisella kädellään iskeä viikatteensa lohikäärmeen päähän, mutta onnistui siinä, ja koska hän ei pitänyt molemmilla käsillään kiinni, naisen ote lipsui ja hän putosi tömähtäen maahan.

//Ahaa no sitten se löi sen viikatteen johonkin sellaiseen kohtaan, mikä siinä edessä nyt sattuu olemaan silleen jännästi :DD Johonkin siihen vatsan ja rinnan kohdalle?
//Ja toivottavasti toi pikku hintti ei haitannut :P Tai no en oo ees varma onks toi hintti vai ei, mutta jos se sinusta on niin anteeksi >.<
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Templer » 08 Joulu 2011, 19:19

Yard

Lohikäärme uskoi jo hetken, että hän saisi vihdoin poltettua kiusankappaleen, mutta ei. Toinen vetäisi itsensä turvaan viime hetkellä. Uros murahti ja samassa kun hän ei katsonutkaan tyttöstä, toinen olikin hävinnyt. yard katseli ympärilleen, mutta ei löytänyt toista katseellaan, suuremmin toisen häviäminen ei olisi häntä haitannut, mutta toisella tahtoi olla mukana inhottava viikate, josta tippui luultavasti tälläkin hetkellä hänen tärkeää elämän eliksiiriään, eli verta.
Lohikäärme liikkui hieman, mutta hänet pysäytti yllätyshyökkäys, ihminen hyppäsi hänen päähänsä ja Yard karjaisi. Osin säikähdykseltä ja osin kivulta, koska, vaikka tyttö olikin häneen verrattuna pieni, se tuntui, kun toinen hyppäsi hänen kallonsa päälle, samassa kipu koveni kun viikate upposi hänen suomujensa lävitse ja upottautui melkein kovaan luuhun asti. Uros karjui ja riehui saadakseen toisen päältään pois. Hän päästeli satunnaisia lieskoja kidastaan, jotka osuivat läheisiin puihin tai katosivat ilmaan. Häntä itseään eivät lieskat suuremmin haitaneet, vaikka pari niistä sinkoutuikin hänen kylkeensä, koska kovat suomut suojasivat herkkää lihaa vahingoittumasta. Toisin oli viikatteen kanssa, joka oli pieni ja pääsi tunkeutumaan suomujen välitse, sekä tarpeeksi terävä halkaisemaankin pari. Yard katsoi ympärilleen, mihin tunkeilija oli pudonnut, koska ainakaan toinen ei enää hänen päässään ollut. Maassa näkyivät haaluvat jalanjäljet, mutta koska Yard oli itse riehunut liikaa, ei hän erottanut niitä kuin vain siellä täällä ja olihan ihminen juoksennellut muutenkin ihan kohtuullisen paljon ympäriinsä, ettei ollut varmaa mitkä jäljet olivat tulleet, kun rauhanrikkoja oli juossut hänet kiinni ja mitkä siitä, että rauhanrikkoja oli pudonnut maahan.

//No ei minua tuollaitset pikku hitit haittaa, sitäpaitsi Yardia saa mukiloida minkä kerkeää, kunhan ei tule tapetuksi (: //
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 10 Joulu 2011, 12:59

~ Chika ~

Nainen ähkäisi pienesti ja nosti ylävartaloaan hieman ylemmäs. Hän siirsi vapaan kätensä alaselälleen ja katsoi vähän matkan päässä olevaa lohikäärmettä silmät sirillä. Hän nousi varovasti ylös ja peruutti hieman. Ei tuota voinut tappaa. Se oli liian iso ja liian vahva. Chika irvisti pienesti ja meni yhden puun taakse piiloon. Hän katsoi lohikäärmettä sen takaa ja puraisi nopeasti alahuultaan. Nainen tarttui alimmasta oksasta ja veti itsensä sen päälle. Sitten hän tarttui seuraavasta oksasta kiinni ja jatkoi samaa niin kauan, kunnes istui viimein lohikäärmeen pään yläpuolella olevalle oksalle.
"Hei..", hän sanoi ja tuijotti alaspäin lohikäärmeeseen.
Chika veti lehden täyttämän oksan eteensä siltä varalta, että lohikäärme alkaisi syöksemään tulta huomattuaan hänet. Hän katsoi tuota lehtien läpi ja puraisi taas kerran alahuultaan.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Templer » 10 Joulu 2011, 16:48

Yard

Lohikäärme katseli ympärilleen, kunnes kuuli jonkun tervehtivän häntä, hänen päänsä yläpuolella. Uros kavahti heti oksasta kauemmas, koska pelkäsi toisen hyppäävän taas päänsä päälle.
"Minulleko puhut rääpäle?" uros murahti ja siristi silmiään katsoen ihmiseen, joka istui mitättömällä oksalla, jonka uros pystyisi helposti iskemään alas, tai polttamaan sen poroksi, silti Yard malttoi itsensä, toinen oli sentään hänelle sanonut sanan, vaikka sanat olivatkin yliarvostettuja oli lohikäärme pienesti otettu, että ihminen, joka halusi hänen kuolevan lausui hänelle sanan, vaikkakin niin pienen ja hennon.
"Mitä haluat?" urosw jyrähti ja poltti oksan päätä, vain pelotellakseen toista.
"Haluatko nahkani?" Yard naurahti ontosti ja soi toiselle puheenvuoron.

//Lyhyttä ): //
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 11 Joulu 2011, 14:05

~ Chika ~

Nainen katsoi toista hetken aikaa, ennen kuin huomasi uuden liekkimeren syöksyvän tuon suusta. Hän meinasi hypätä pois oksalta, mutta koska liekit polttivatkin vain oksan päätä, nainen vain siirtyi hieman kauemmas siitä. Hän päästi edessään olevan oksan irti ja se ponnahti hänen päänsä yläpuolelle, aivan kuin katoksi. Chika kallisti hieman päätään ja hymähti pienesti toisen viimeiselle kysymykselle.
"En oikeastaan. Tehtäväni oli tappaa sinut, mutta koska en tiennyt sinun olevan lohikäärme, niin elät vielä", hän vastasi tuolle huolettomasti ja piteli toisella kädellään puusta kiinni ja toisella kädellään viikatteestaan.
Chika tuijotti lohikäärmettä hiljaa ja odotti mitä tuo sanoisi. Hän heilutti jalkojaan hetken aikaa, ennen kuin lopetti sen ja hyppäsi alas oksalta. Hän alkoi pyörittelemään häntiään, jotta laskeutumisesta tulisi pehmeämpi, ja jalkojen osuessa maahan häntien pyöriminen loppui ja ne alkoivat vain heilua hitaasti, mutta varmasti puolelta toiselle.

//Niin on :P
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Templer » 14 Joulu 2011, 21:41

Yard

Asia oli siis niinkuin hän oli ajatellutkin, joku halusi hänet pois päiviltä.
"Kuka tahtoisi tappaa minut." Yard murahti.
"Olisitko muuttanut mitään taktiikassasi, vaikka olisitkin tiennyt minun olevan lohikäärme?" Yard kysyi pelkästä mielenkiinnosta, hän halusi tietää miten palkkamurhaajat toimivat.
"Vai olisitko edes suostunut keikkaan?" Uros kysyi ja kiinnitti katseensa toisen häntiin.
"Et taida olla tavallinen ihminen..." Hän sanoi lipaisten huuliaan. Yard antoi takajalkojensa laskeutua alemmas, kunnes hän oli istumista muistuttavassa asennossa. Sitten hän venytti kaulansa pitkäksi ja päästi liekkejä ilmaan, ihan vain huvikseen. Hän ei tuntenut oloaan enää uhatuksi, vaikkei ollut sitä muutenkaan tuntenut. Silti ei tulisi ajatukseenkaan, että hän muuttaisi muotonsa ihmiseksi, koska silloin toinen voisi helposti seivästää hänet.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 16 Joulu 2011, 20:53

~ Chika ~

Nainen hymähti pienesti ja kohautti hieman olkiaan. Hän tutki lohikäärmettä hetken aikaa.
"Hän ei kertonut nimeään, eikä hänen nimensä minua hirveästi kiinnostakkaan. En nähnyt myöskään hänen kasvojaan, koska hän oli peittänyt ne", hän vastasi toisen kysymykseen ja laski katseensa alaspäin maahan.
Toisen kysyessä seuraavia kysymyksiään, hän kohautti hieman olkiaan ja hymähti.
"Olisin pystynyt varautumaan tähän paremmin", hän sanoi ja virnisti pienesti.
Hän heilautti pari kertaa häntiään ja kallisti hieman päätään. Nainen katsoi taas lohikäärmettä silmiin ja mutristi hieman huuliaan. Hän pudisti hieman päätään tuon toteamukselle ja hymyili hieman. Chika vilkaisi häntiään ja käänsi sitten katseensa takaisin lohikäärmeeseen.
"Olen ihmiskettu", hän sanoi lyhyesti ja hymyili hieman vinosti.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Templer » 16 Joulu 2011, 21:42

Yard

"Vai varautunut paremmin." Lohikäärme naurahti ontosti.
"No, mitäpä sitten olisit ikinä tehnytkään, et olisi saanut minua niin vain hengiltä." Lohikäärme murahti ja nousi takaisin seisomaan.
"Ihmiskettu." Uros toisti, sana ihmis jo kertoi kaiken, toinen oli ainakin puoliksi ihminen, eli uros ei tulisi pitämään hänestä, ihmiset luulivat aina olevansa jotenkin parempia, mutta lohikäärme se oli, joka oli maan vallitsija, jos vain heitä olisi enemmän, koko maa olisi heidän käpälien alla, eikä enempiä tarvittukaan, muut vain eivät ajatelleet yhtä selkeästi ihmis tai haltija rotujen eliminoimisesta.
"No kerropas neiti ihmiskettu, mikä estää minua nyt tappamasta sinua?" Yard murahti ja iski katseensa toisen silmiin. Ei uroksella ollut aikomusta tappaa toista... tai, ei hän itsekään ollut varma, koska hän alkoi pikkuhiljaa tympääntyä toiseen, olihan tuo ollut rauhanrikkoja ja hänen satuttajansa ja mikä pahinta hänessä oli ihmistä, joita lohikäärme ei voinut sietää, jokaisen ihmisen/haltijan tappaminen oli hänelle iloa.
Templer
 

Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron