Susien kohtaaminen

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Nya » 16 Joulu 2011, 12:11

Misute & Azure

Misute katsoi Hiraa ja hymyili iloisena ja pirteänä. "Kyllä minulle jää yksi merkki että olen muodon muuttaja tai jotakin sellaista." Misute hymyili. Hän otti lakkinsa pois päästään ja näytti mustia korviaan. Niitä heilutellen Misute hymyili. "Pystytte siis muuttumaan eri ihmisiksi? Osaatko muovautua minuksi?" Misute kysyi ja osoitti itseään. Nyt hänkin alkoi innostua toden teolla. Azure katsoi tyttöjä ja pudisti päätään. "No niin riita pukarit jotka ovat nyt tehneet sovinnon. Jätän teidät kahden. Koska en KESTÄ sinun puhe tyyliäsi!" Azure osoitti Misutea ja hänen kätensä muuttuivat. Ruskeat korvat ilmestyivät ja valkoiset suden tassut tulivat esiin. Azure katsoi tasujaan ja kadotti ne sitten.

" Ei älkää! Minä tahtoisin tutustua teihin! Azure-san! Saphira-sankin varmasti tahtoisi tutustua teihin paremmin!" Misute huudahti, kun Azure oli lähdössä. Azure katsoi Misutea. "Azure-san? Miksi sinä minua noin kutsut!?" Nainen tuli tytön luo ja pyöräytti hänen ohimoiden kohdalla nyrkkejään. Misute ulisi ja laskeuti polvillen kyyneleet silmissä ja pidellen ohimoitaan. "Auts! Miksi te noin teitte? Azure-san?" Misute sanoi ja piteli särkeviä ohimoitaan.

Azure murahti vain ja lopulta aukaisi suunsa. "Älä sano minua Azure-saniksi! Se on ärsyttävää!" Nainen katsoi Saphiraa ja hymähti vain. Vaikka toinen olikin vanhempi. Ainakin tuntui siltä. "Mutta kun olen kohtelias ja en voi puhe tyylilleni mitään... Azure-chan..." Misute sanoi hyvin varovasti. Azure huokaisi ja nosti tytön ylös. "Elä itke. Olen ain tälläinen luonteeltani." Azure naurahti ja pörrötti toisen hiuksia. "Ooh! Tehän soitatte viulua! Voisitteko soittaa sitä meille? Spahira-san! Eikö se olisikin mielenkiintoista?" Misute hymyili isoa hymyä.
Harmaa susi toi vähän ajan päästä viulukoteloa ja Azure otti viulun ja aseteli kunnolla se hyvään asentoon. Hän aloitti ja pirtsakka melodia alkoi soida. Misute näitti lähes lumoutuneen kokonaan melodiaan. "Ooi! Azure-chan! Te soitatte todella hyvin!" Misute sanoi ja katsahti hymyillen Hiraan.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 16 Joulu 2011, 16:27

~Saphira~

Saphira naurahti toisen iloisuudelle, kun tämä heilutteli korviaan. "Osaan, opin sen sata vuotta sitten." Saphira naurahti toiselle ja sulki silmänsä.
Hetken päästä Saphiran muodot alkoivat muovautua ihan joksikin toiseksi Misuteksi. Naisen päähän tulivat korvat, sekä hattu jossa oli lippa. Vaatteet siis muuttuivat täysin kokonaan, Saphiran hiukset vaihtoivat väriä vaaleista tummiksi, jotka olivat letillä. Saphira nosti katsettaan maasta ja virnisti Misutelle. "Pidätkö?" Tämä sanoi naurahtaen ja katsoi sitten itseään ja kädessä olevaa kukkaa. "Jos muutun joksikin niin sauvakin saattaa ~joskus muuttua, tässä tapauksessa se on näköjään kukka, liittyykö kukka johonkin sinuun, pidätkö niistä vai onko se työsi, kasvattaa kukkia siis yms.?" Tämä kysyi ja selitteli nopsasti toiselle. Sitten Hira säikähti hieman, kun Azure rupesi pauhaamaan siitä kun Misute kutsui häntä Azure-saniksi. Saphiraa se ei auttanut, olihan se hyvä asia jos sai olla toiselle esimerkiksi, ja auttaa tätä yms.
"Azu.." tämä koitti saada suunvuoroa, mutta Misute alkoikin jo itkeä, jolloin Azure meni pyytelemään anteeksi, Saphiran suulle ilmestyi jälleen hymy.
Sitten Azure vetäisikin viulun esiin ja alkoi soittamaan, Saphira ei kommentoinut Misuten juttuun mitään vaan oli aivan hiljaa. Ehkä hieman hyräillen melodiaa mitä Viulun kaikukopasta kuului. Saphira koitti hyräillä niitä tosi korkeitakin ääniä, mutta tällä oli matalat äänihuulet joilla ei pystynyt kovin korkeita ääniä sanomaan, kuten myöskään hyräilemään. Saphira sulki silömänsä ja tunsi kuinka kurkussa alkoi muuttumaan, äänihuulet muuttuivat sellaisiksi, joilla pystyi hyräilemään korkeita ääniä.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 19 Joulu 2011, 10:08

Misute & Azure

Azure lopetti soittamisen ja jäi vähäksi aikaa kuuntelemaan toisen hyräilyä. Hän naurahti. "Aluksi kuulostit ettei suustasi pääse kuin möreitä ääniä, mutta taisit tehdä niin että muokkasit hioeman ääni huuliasi?" Axure nauroi ja vetäisi hieman henkeä. "Ihan asiaan palatakseni. Se kukka jota kysyit, liittyy minuun. Koska myyn kukkia ja kasvatan niitä myös. kasutakakin myy niitä, mutta hän ei ole täällä..." Misuten korvat menivät luimuun ja hän huokaisi. Azure tönäisi häntä päättäväiseti ja naurahti. "Pää pystyyn! Sinullahan uusia tuttavuuksi ja muutenkin olet oikein ihana ihminen... Tosin teittittelysi saa minut kyllä ärsyyntymään ja minun pitäisi nyt mennä." Azure hymyili ja vetäsi tytöt ystävällisesti syliinsä. Hän haukahti ja päästi irti. Nainen komensi sutensa ja lähti pois.

Misute jäi katsomaan naisen perään hieman hämentyneenä vielä. "No mitä haluaisitte tehdä? Tahtoisitteko te tulla minun luokseni syömään?" Misute ehdotti ja kuunteli hieman nolostuneen mahansa kurinoita. kaukaa vielä kuului azuren kova ja jyrkkä ääni. "Miten noin sirolla naisella voi ollakin tuollainen ääni ja käytöstavat?" Misute naurahti ja hymyili Saphiralle. "Saphira-san! Tulkaa mukaani! Olisi ilo saada vieras!" Hän hymyili ja kastoi sitten toisen haavoihin. "Voin hieman påaikkailla vielä sinua." misute virnisti ja katsoi taas hymyillen.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 20 Joulu 2011, 20:28

~Saphira~


Samalla kun Azure siinä jotakin höpötti Misutelle, huonosti kuunnellen Saphira myös siristeli silmiään taivaalle päin, josta alkoi tippua lunta, ja katselihan tämä myös lintujakin jotka tätä tuijottelivat peloissaan, ikäänkuin vaistoten Saphiran olevan osaksi kotka.
Sitten tämä hätkähti, kun Azure veti tämän syliinsä, halaten ja haukahtaen, lähtikö tämä nuin vain, ilman että tekee näiden kanssa mitään?
No Saphiraa se ei kummemmin haitannut, mutta.. "Heippa!" tämä huudahti toisen perään kun tämä lähti susineen poies. Sitten tuli pieni hiljaisuus ennen kuin Misute alkoi taas puhumaan. "Voi kyllä käy minulle!"Saphira huudahti hieman oudosti kimeästi. "Täälä alkoikin satamaan lunta, menäänkö siis nopsasti?" Saphira sanoi mutta ei kuitenkaan odottanut kun toinen alkoi vielä puhua vaan Saphira lähti juoksemaan, Misuten ruumiissa, mikä oli yllättävän notkea sellainen, lähti siis juoksemaan ja hyppäsi kooltaan suuremmalle kivelle mitä löytyi siitä pongaten ilmaan. Hetken päästä ilmassa ei ollut Hira, Misuten hahmossa, ynnä kukkain, vaan kotka, jolla oli kaulakoru. Kotka syöksyi korkeuksiin ja hävisi Misuten näkyvistä.
Lunta satoi joten Saphiran oli vaikea lentää, tämä näki kuinka pikkulintuja lähti pakoon, hiukkasen isompaa kotkaan, mutta ei Hiralla ollut nyt aikaa metsästää ruokaa, tämä oli menossa vieraille.
Saphira laskeutui taas maantasolle, mutta leijaili siis vielä ilmassa. kovan rääkäisyn ilmoille päästäen tämä syöksyi Misutea päin. Tämä pysähtyi Misuten eteen ja laskeutui tytön olalle, katse oli hieman ´mennäänkö´alainen. Saphira ei ollut varma lähtisikö misute sudeksi, vai kävelisikö tämä ihmisenä, joten kotka oli kokoajan varuillaan jos tämä hyppäisikin ilmaan muuttuen sudeksi.
Seuraavaksi Saphira tunsi sulkien alla, kyljessä taas kivun, toiivottavasti he pääsisivät kuitenkin nopeaa Misutelle asti. Hieman töpötellen paikoillaan kotka siirtyili toisen olalla, ja hyppäsi lopulta pään yli toiselle olalle odottaen lähtöä.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 29 Joulu 2011, 12:43

Misute

Misute hymyili kotkalle ja muuttui sudeksi. Hän lähti juoksuun ja odotti hieman joissakin vaiheissa kotkaa, sillä Misuten oli vaikeaa seurata missä toinen lensi maan päältä. Kuitenkin pian hän näki tutun talon ja haukahti merkiksi että pian oltiin perillä. Susi muuttui juuri ennen taloon menemistä tytöksi ja asetti lakkiaan paljon paremmin peittäen toisen korvansakkin lakin alle. Misute katsoi taakseen ja vilkuili sitten ympärilleen. "Saphira-san. Tässä on minun ja isoveljeni Kasutakan koti." Misute esitteli ja hymyili. Hän avasi oven ja näytti hieman tietä sisälle. "Muistakaa pysyä ihmisenä tai vartiat vievät teidät..." Misute sanoi melkein kuiskaten.

Misute meni sisälle ja katsoi hieman. Sisallä oli siistiä ja hiljaista. Misute näytti hetken hieman surulliselta, mutta kuitenkin meni keittiöön. "Mistä ruuasta pidätte Saphira-san?" tyttö kurkisti keittiöstä ja hän hymyili.
Misute toi aluksi teetä oleskeluhuoneeseen ja teeleipiä.
"Toivottavasti pidät niistä." Tyttö hymyili pää kallellaan ja palasi keittiöön.
Siellä hän kaiveli astioita ja juoksi sitten jonnekkin. Tyttö toi parempia side tarpeita ja katsoi Hiraa. "Sallittehan minun vähän parannella kylkeänne? Onhan se minun tekemäni." Tyttö hymyili vaivalloisesti ja istahti tuolille laskien pöydälle sidetarpeet.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 30 Joulu 2011, 23:04

~Saphira~

Kotkana nainen pyrähti nopeasti liikkeelle, kun huomasi Misuten muuttvan muotoaan. Nopeasti tuuli tarrasikin siipiin kiinni ja nosti tätä ylemmäs läpi lumipyryn.
Kokan silmä välähteli välillä tummentuvaa taivasta vasten ja pari ääntelyäkin pääsi toisen suusta, osittain siitä syystä, että tämä oli iloinen lentäessään, mutta surullinen toinen osa ääntelylle oli kyljessä vaaniva kipu. Yhden, yksittäisen sulan päässä roikkuu pieni vaivainen veripisara joka tipahtaa pian kohti maata.
Hetken kuluttua, pienen tai no jokseenkin pitkän lentomatkan jälkeen, Kotkan alapuolelta, hieman edestäpäin kuuluu Misuten ääni.
Tosiaan, he olivat perillä, Hira huomasi sen kun tajusi olevan jo maassa ihmisenä.
Vilkaisten nyt taakse jäänyttä Misutea tämä virnisti, kun toinen käski pysytellä ihmisenä. "Ei hätää, Miss" Hira naurahti viimeisen sanan kohdalla.
Häikäsevän virneen vierellä Saphira huomasi kun Misute meni jo sisään, joten tämä lähti kiiruhtaen perään. Saphira katseli hetken ympärilleen ja vilkaisi sitten Misuteen joka kysyi jotain syötävää mitä Saphira saattaisi syödä. "Ei kiitos, tämä riittää minulle." Vaaleaverikkö virnisti toiselle ja otti vastaan teetä, kuten myös niitä teeleipiä. Hetken ne kädessään Hira kurkisti ensin oikealta puolelta taakseen, sitten teki samoin toiselta puolelta. Pieni askel taakse ja Hira istui jo tuolissa. Hörppäsi tämä hienostuneesti teekupista ja katsoi sitten huoneeseen saapuvaa Misutea jolla oli siteitä sun muita mukanaan. "Joo kyllä, laita vain, siihen sattuu aika pahastikin." Saphira vilautti täydellisen valkoisen hammasrivistönsä ja sitten odotti, että toinen aloittaisi.

//sori jos kestää tästä seuraavat vastaukset ja niiden tulo.. Näin ennalta sanoin vaan ':D
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 09 Tammi 2012, 11:41

Misute

Tyttö alkoi heti toimeen ja laittoi hieman puhdistavaa ainetta haavoihin ja käsitteli hellästi. Misute taiteli siteiden kanssa ja laittoi ne niin että haava sai ilmaa eikä side puristanut liikaa, mutta suojaisi haavoja tarpeeksi hyvin, jopa taisteluissa. Hetken siinä touhuessaan ja varoessaan satuttamasta Hiraa. Misute nousi ylös seisomaan vei likaiset ja veriset siteet pois. Hän palasi pikaisesti ja rojahti sitten tuolille hymyillen. Hän otti teekupin hyppysiinsä. Hörppäisi pikaisesti, mutta varoi satuttamasta kieltään. "Miltä siteet tuntuvat? Eivät kai ne ole liian löysällä tai kireällä? Sattuuko teitä?" Misute kysyi ja otti yhden keksin. Hymy huulillaan hän odotteli toisen vastausta ja joi hieman teetään.
Ovi kolahti ja Misute höristeli suden korviaan. Haistoi tutun hajun ja jos hänellä olisi ollut häntä olisi se varmasti heilunut vimmatusti. "Kazutaka palasi! Kazu!" Tyttö pompasi ylös tuliltaan ja olohuoneeseen tuli laiha melko komea, nuorukainen. Mustat hiukset ja päässään samallainen lakki, kuin Misutella.
Kazutakalla oli vaaleat housut ja musta t-paita. "Päivää..." Nuorukainen sanoi ja pörrötti pikkususkonsa hiuksia. "Lähden torille myymään. Nähdään ilalla." Hän mutisi ja juoksi huneeseensa pyörähti ja ryntäsi ulos ovesta. Misute katsoi hetken veljensä perään.
"Kiireinen... Noh siinä näit veljeni." Misute nauroi ja tuli takaisin istumaan.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 09 Tammi 2012, 15:07

~Saphira~
Nainen virnisti hieman, varmaan siksi että sattui, mutta saikin sattumuksen naamioitua virnistykseksi. Kun Misute oli saanut siteet Laiteettua, nainen hymyili Misutelle ja odotti, että toine tulisi takaisin. Hetken päästä tämä rojahti tuolilleen j akysyi miltä siteet tuntuivat. " Ne ovat hyvät, kiitos." Saphira sanoi lempeällä äänellään ja hymyili vielä perään, ennen kuin hörppäsi juomastaan. Tämä oli avaamassaan suuta uudelleen sanoakseen jotain, mutta ovesta tuli joku. Se oli se Misuten veli mistä tämä oli maininnut aikaisemmin. Saphira katsoi tätä tarkkaan ja odottaisi, jotta Misuten veli tai siis "Kazutaka" kääntyisi, jotta Saphira näkisi tämän. Teekuppia kädessä pitäen Saphira katsoi lempeästi hymyillen Kazutakaa, kun tämä moikkasi. "Hei.." vaaleaverikkö sanoi ja vilkaisi alas katsoen siteitään, nostaen sitten taas katseensa ensi Kazutakaan joka pörrötti toisen hiuksia ja sitten Misutea, kun Kazutaka oli mennyt toiseen huoneeseen. Mutta sitten veli tuli taas takaisin, tällä kertaa kuitenkin sännäten ovesta ulos. Lopulta Hira avasi suunsa. "Aivan, mitä hän myy?" Saphira siemaisi kupistaan ja tuijotti sen pyörteitä.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 10 Tammi 2012, 10:07

Misute

"Kukkia, kukkia! Ihan kuin minä. Ja se on ollut jo kauan tapanakin meillä. Niin tienaamme elantomme." Misute selosti intoa puhkuen. "Hän on oikein mukava! Ja kohtelias! Minä rakastan häntä isoveljenä." Tyttö julisti ja hymyili sitten. Painoi päänsä alas ja katsoi suoraan teemukiinsa. "Minua verrataan häneen... Sillä minä olen paljon lapsellisempi. Ja hän on paljon vanhemman oloinen, mutta ei se minua haittaa." Aluksi työn ääni oli hiljainen, mutta voimistui taas siihen josta puhisi intoa.

Misute hörppäsi mukistaan ja paljasti valkean rivistönsä. Hira oli hänen mielestään todella mukava ihminen. "Voi kumpa Azure-chankin olisi ollut meidän kanssamme. Siitä olisi tullut kovin kivaa. Olisiko se teistä ollut mukavaa, Saphira-san?" Misute kysyi aurinkoisesti hymyileen. Sipaisten sitten hiuksiaan ja nappaen keksin suuhunsa. Odottava ja kärsivällinen ilme tuijotti Hiraa. Tyttö joi lopulta koko teekuppinsa tyhjäksi ja jätti sen sitten pöydälle. Poimien taas yhden keksin suuhunsa. Siinä mutustellen miettien. Misute otti paremman asennon ja mietiskeli ja pohti erillaisia asioita. Niihin aivan uppoutuen, hän havahtui äkkiä taas maan pinnalle, kun tuli ajatelleeksi Hiraa.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 17 Tammi 2012, 19:04

~Saphira~

Hira hymyili ja tuhahti kun toinen kertoi mitä tämän veli myi työkseen. Ylläripylläri.. Tämä mietti uppoutuen. Tämä säpsähti kuitenkin, kun toinen otti puheeksi Azuren.. Jännä tyyppi sinäänsä, siis jokseenkin paheksuva, mutta kuitenkin kiva..? neidin ajatukset sinkoilivat laidasta laitaan kunnes päätti avata suunsa. "Olivatko ne sudet hänen lemmikeitä tai laumaansa, mitä luulet?" Saphira kurtisti kulmiaan, kun mietti asiaa tarkemmin. Azure ei ollut vastannut tälle. Tämä kuitenkin katsahti lopulta Misuteen ja hymyili. "Ai niin, unohdin vastata kysymykseesi.. Olisihan se ihan kiva, varmaan.." Hira venytti viimeistä sanaansa samalla kun hidastetusti otti keksin, ja nakkasi sen suuhunsa tyytyväisenä. Tämän jälkeen tämä kikatti hieman ja hörppäsi melkein loppuja teestään, siitä vielä riittäisi hetkeksi. Saphira laski kupin syliinsä ja käänsi päätään, katsellen ympärilleen. "Oletko kaiket päivät myymässä kukkia, siis mitä muuta teet yleensä, ja nythän tiedän ainakin että tykkäät viillellä toisten kylkiä." Saphira virnisti niin että hampaat näkyivät. Tämä hymähti ja ryystäsi loputkin teet laskien kupin viereiselle pöydälle. "Minkä ikäinen sitten olet, kun olet veljeäsi lapsellisempi?" Saphira mitti hetken kunnes sai hiljaisuudensa taas kuriin.
//sry lyhyttä ja kesti kauan vastata, ei vaan yksinkertasesti jaksa kirjottaa >:( ;D
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 18 Tammi 2012, 10:55

Misute

Tyttö hymyili hiljaisena. "Olen iältäni 16 vuotias, mutta sitäkin lapsellisempi kuulema. Mutta minä tykkään kujeila ja tehdä kaikkea kivaa." Misute nauroi ja vastasi sitten hiljattain toiseen kysymykseen. "En minä huvikseni raatele ketään, yleensä olen aina se joka alistuu, sillä olen paljon pienempi. Se ärsyttää. Myyn kukkia, vilejelen niitä ja kasvatan. Sitten yleensä vain riipun jossakin ja laiskottelen..." Misuten pää painui alas. Hän katsoi tee kuppiaan. Hän ei kokenut kekseihin tai mihinkään muuhun kuin teekuppiinsa. Se tärisi hänen käsissään.

Tytön huulet olivat mutrussa ja niiden läpi kulki ääni. Hiljainen huokaisu ja pää nousi kallistuen vasenmalle. "Voisitko sinä kertoa itsestäsi? Se olisi kiinnostavaa..." Misuten ääni vaikeni hiljattain. Se äskeinen intoa puhkuva ääni oli kadonnut ja tilalle oli tullut vain heikko ja alistuva mutina.

Kesken kaiken tyttö otti toisen miekoistaan ja siveli sitä sormellaan. Sormen päästä tipahti veri tippa, sillä miekan terä oli lävistänyt hänen nahkansa. Mutta Misute ei ottnut sormea pois tai älähtänyt hetkisestä kivusta. Tyttö nosti sormensa ja katsoi veri tippaa. Kaukainen katse tuijotti verta. Hän luolaisi veren sormestaan, paljastaen suden hampaiksi jo muuttuneet hampaat.

//Joo ei mitään. :) mullakin tulee lyhyttä. Kai.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 18 Tammi 2012, 20:52

~Saphira~

Saphira nyökkäili ymmärtämisen merkiksi kun toinen selitti kaikkea, mitä teki päivisin, ja minkä ikäinen oli. "Vasta 16?" Tämä tönkkäisi keskustelun jatkeeksi. "Minä kun taas luulin sinua vanhemmaksi." Saphira väläytti hymyn toiselle ja avasi sitten suunsa, kun toinen kysyi hänen elämästään. "No olen siis työstäni tarjoilija. Työskentelen kahvila/baari paikassa ja no olen siellä puolet päivästä melkein joka päivä. Pidän vähän väliä vapaata jos on varaa siihen." Saphira vetäisi pitkään henkeä ennen kuin jatkoi. "Yleensä en tarvitsekkaan rahaa paljoa, sillä saan metsästämällä kaiken lihan sun muut kasvit ja marjat riittävät." Saphira huokaisi ylinmääräiset ilmat ulos keuhkoistaan, vetäisi henkeään jälleen ja jatkoi. "Loput päivät sitten vain lorvin, juoksen metissä yms." Saphira heläytti hymyn ennen kuin mietti mitä sanoisi sitten. "Kerron myös perus tietoja, jooko?" Tämä naurahti, tämä halusi jatkaa puhumista. "No kerroin jo ammattini, asun siis ihmiskylän laitamilla mutta en suinkaan ole sodaassa mitenkään mukana. En ole ihmisten puolella tai haltioiden." Saphira rupesi sönköttämään, hän oli ennenkin koittanut eräälle miehelle sellostaa kenen puolella on, mutta mies ei ollut täysin ymmärtänyt sitä. "Olin ennen ihminen, mutta jos nyt näyttäisin todellisen taitoni ihmisille, saisin luultavasti häädön, joten en ole ihmisten puolella. Tosin minähän työskentelen ihmisillä ja asun siellä, olen itsekkin ihminen, joka osaa vain erityistaidon..Ässhh.." Saphira rupesi tuhahtelemaan. "Sitä on vaikea tajuta.." Saphira vaihtoi asentoaan ja suoristi selkäänsä. "Mitä muuta voin selittää minun hienoilla puhetaidoillani?" Tämä virnisti ja naurahti hieman. "Osaatko sinä siis vaan muuttua sudeksi? Pelkästään?" Saphiran naamalla näkyi kysyvä ilme, hieman sellainen joka tahtoi tietää lisää. "Voitko edes muuttua kokonaan ihmiseksi, ilman mitään korvia tai muuta sellaista?" Saphira kerkesi kysyä ja hidasti hieman puhetahtiaan kun toinen vetäisi miekkansa esiin. Saphiran suu revähti auki kun toinen veti haavan sormeensa. "Pliis älä vain näytä verta minulle." Saphira naurahti kun toinen nuolaisi sen ainoisen tipan pois. Saphiralla ei ollut mitään ongelmaa veren kanssa, mutta sitä oli muutenkin riittänyt täksi päiväksi. Tosin olihan Hiran murhatahdot voineet herätä, mutta tuskimpa vaan tässä tilaanteessa.

//Kunhan vaan sönklötin jotain tuohon, ja ei tuo nyt niin kauheeta jos on pikkasen lyhyempi :D
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 19 Tammi 2012, 10:45

Misute

Misute hätkähti lähes hereille. "Anteeksi... Taisin olla omissa maailmoissani" Tytön kasvot näyttivät olevan hämillään hieman, mutta oikeasti hän oli ihan iloinen. "No siis.. En vli muuttua ihan kokonaan ihmiseksi, syntymä vika kai. Ja jos yrittäisin eri olennoksi, en varmasti olisi minä enää. Sillä suden hahmo on oikea hahmoni. En ole oikea ihminen. Eli tällä hetkellä puhut oikean eläimen kanssa kasvotusten." Tyttö kikatti ja laittoi teekupin pöydälle. "On vaikeaa edes yrittää muuttua toiseksi, mitä ei ole, mutta ihmishahmo on minulle syntymälahja. Tai jokin sellainen." Misute sönkötti vuorostaan ja aivasti. "Anteeksi... Ei ole aina minun tapaistani." Tyttö kikatti ja mietti asioita. Mitä hän seuraavaksi alkoi ehkä mutista jostakin muusta. "Ai luulitte minua vanhemmaksi kuin olen? Ompa harvinaista!" Hän hymyili ja silitteli omia siteitään. Niitä kivisti hiemN. Ne olivat vielä arkoja.

"No vion toki tuntua hieman vanhemmalta mitä olen, sillä olen välillä lapsellisempi ja vanhempi kun teitittelen kaikkia ja sanon jotakin asioita toisin." Misute nauroi taas hänellä oli oikein mukavaa. "On oikein mukavaa puhua kanssanne. Saphira-san." Misute hymyili. "Oikei tästä lähtee. Äitini kuoli kun synnyin. Minulla oli kaksossisar, mutta hän kuoli saurauteen ja isäni jotui kasvattamaan Kazutakan a minut yksin. Hän on opettanut meidät taistelemaan sun muuta. Aloin jo pienestä pitäen myydä kukkia ja taistella. Yritin voittaa Kazutakankin, mutta yritys oli tyhmä. Nyt asumme yhdessä isän naapurissa. Tässä naapuri piirissä ihmiset tuntevat meidät melko hyvin... Mitäklhän sitten?" Misute hymyili ja katsoi pää kallellaan Hiraan. "Kanssanne on ihanaa lörpötellä kaiken maailman asioista!" Tyttö nauroi ja musutteli nappaamansa keksin suuhunsa.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 19 Tammi 2012, 19:23

~Saphira~

Saphira kuunteli tarkkaavaisesti toisen selitykset jolloni tajusikin, että Misute oli kutusunut tätä koko ajan Saphira-saniksi. "Ai joo, voit kutsua minua ihan vain Hiraksi jos haluat." Tämä hymyili Misutelle ja katsoi keksejä joita oli vielä jälellä. "Saanko ottaa vielä?" Saphira kysyi mahdollisimman kohteliaalla äänellä.
Saphira hätkähti kun toinen aivasti, ja hetken kuluttua Hirakin teki niin. tarttuvaa.. tämä naureskeli mielessään. "Ja minä oikeasti luulin sinua vanhemmaksi, muut taitavat olla sokeita jos luulevat sinua ihan penskaksi." Saphira virnisti ja nosti toppiansa ylemmäs. Vaaleaverikkö punastui kun toinen sanoi että oli mukavaa puhua hänen kanssaa. Kohteliaisuuksiin tämä oli jotenkuten tottunut, mutta ei yleensä naisen suusta tulleita. Mielummin naiset haukkuvat hänet läjään kun kehuu.
Saphira virnisti jälleen ja yskäisi. "Nämä vaatteet eivät ole parhainta lämmistystä tähän aikaa vuodesta.." tämä tokaisi ja vilkaisi toppia sekä shortsejaan jotka eivät peittäneet l'hes mitään vartalosta. Toki tällä oli lyhyt takki jonka oli jättänyt nyt pois, mutta sekään ei riittänyt. "Haluatko tulla joskus myöhemmin, noin parin päivän päästä minun kanssani ostamaan jotain parempaa päälle laitettavaa?" Saphira nosti uteliaana katseensa Misuteen joka söi keksiä. "Voinhan tietysti muuttaa itseäni ja plääplääplää..Mutta olisi kiva omistaa muitakin vaatteita kuin nämä ainoiset vaatteet.." tämä nosti kulmakarvaansa kysyen sopisiko asia neidille. Saphira näpräsi sidettä joka oli mahan ympäri ja katsoi sitten toiseen jolla oli ihanat korvat. Niitä ihastellen tämä tunsi kohta itsekkin jotain päässään. "Voihan.." Tämä naurahti kun tajusi että oli muuttanut itsellensäkkin korvat, oli niin kuumeisesti varmaan ajatellut Misuten korvia. Saphira koitti käsillään korvia, jotka olivat ihanan pehmoiset, sitten ne hävisivätkin kun Saphira halusi ne pois. Saphira katsahti Misuteen ja hymyili tälle.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Nya » 19 Tammi 2012, 20:48

Misute

"Ööh.. Selvä.." Tyttö sanoi hieman hämmentyneesti, kuitenkin hymyillen. Toisen siinä pölpötellessä kaiken aikaa. "Totta kai saatte ottaa!" Misute huudahti ja naurahti. Sitten ilmoille alkoi tulla uutta aihetta. "Niin, teidän asunne on hieman kesää kuuluva.." Tyttö pohti ja kuunteli toisen puhumista. Ilmoille pääsi kysymys, joka sai Misuten aivan omiin maailmoihinsa. "Voih!!! Kuinka ihanaa se olisikaan! Päästä ostamaan ja valitsemaan teille vaatteita! Voi kyllä minä mielelläni tulen ja aijonkin tulla mukaanne!" Hän lähes kiljaisi ja puhkui ihan uutta intoa. Misute pääsisi ostoksille, jota hän ei ollut tehnyt kuuteen vuoteen, sillä äitihän yleensä vei tyttären ostoksille, mutta isä ei osannut valita oikean laisia vaateparsia. Silloin tyttö oli lopettanut ostoksilla käynnin isänsä kanssa. "Minä en ole sitten kuuden vuoden ajan käynyt vaate ostoksilla! Koska isä on liian huono ja kykemätön valitsemaan naisten vaatteita." Misute paljasti ja naurahti. Hän nousi ylös ja vei tyhjät teekupit ja tarjoilu astian keittiöön. "Sanokaahan Hira-chan... Kuinka vanha te itse olette? Vaikutatte kovin nuorelta." Misute kysyi ja laski kaikki kantamuksensa alas lavuaariin.

Sitten hän palasi takaisin Hiran luokse ja katsoi häntä tutkivasti. "Sinulle sopisi jonkinlaiset sirot ja kauniit haalean väriset vaatteet. Ei liian tummat eikä liian kirkaat." Misute mutisi ja mittaili Hiraa katseellaan.
Nya
 

EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron