Don't mind if I do//KITTYH

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Tammi 2012, 19:07

Delaney

Korvat nytkähtivät kuuntelemaan kun mies aloitti, ihan vain uteliaisuudesta kyselyn siitä kuinka haltia oli tänne päätynyt.
"Ei ollut mitään kivaa, outo mies tuli kyselemään vointia ja jaksamista. Vastasin tyhmyyksissäni että en ole sairastellut ja olen elämäni kunnossa, seuraavaksi heräsinkin vankkureitten perältä muiden haltioiden seasta." Delaney vastasi jatkaen lannan lapiointia. Hänestä hevostallin haju ei ollut paha, vähän kitkerä kenties, muttei sietämätön.
"Entäs sinä ? Näytät jokseenkin kokeneelta, etkä vaikuta tyhmältäkään, kuinka sinä päädyit arvonsa menettäneeksi orjaksi ?" Delaney kysyi vilkaisten lapioinnin sivussa miestä jolle puhui. Leonard tosiaan näytti kovia kokeneelta, ja haltiaa ihmetytti kuinka tuo oli antanut itsensä päätyä tälläiseen tilanteeseen.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 21 Tammi 2012, 20:11

Leonard

Mies pyöräytti silmiään näkyvästi Delaneyn sanoessa hänen näyttävän kokeneelta eikä tyhmältä. Siltä vähän miehestä tuntui, kun hän oli mennyt niin helppoon silloin.
"No siinä kävi sillä lailla, että..." Leonard aloitti ja antoi katseensa etsiä olematonta pistettä kattoparrujen joukosta,
"Ensin eräs tarjoilijatar pyrki lähempään tuttavuuteen, toiseksi hän vei meidät vähän syrjemmälle, kolmanneksi hän yritti tappaa ja neljänneksi hän epäonnistui ja viidenneksi hän myi minut orjamarkkinoille", mies luetteli nostaen jokaisella kohdalla yhden sormen pystyyn.
"Jotta kutakuinkin noin", Leonard lopetti ja nosti talikollisen sontaa kottikärryihin.
"Onhan se kyllä hieman noloa. Varsinkin tässä iässä langeta niin helppoon", hän tokaisi ja hieraisi niskaansa, jota alkoi talikolla heiluminen pikku hiljaa kivistää.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Tammi 2012, 20:18

Delaney

Vai että oli monen reitin kautta päädytty orjaksi ? Delaneyn olisi tehnyt mieli nauraa toiselle, mutta ennenkuin edes virnisti tajusi tuo että kaikki täällä olivat varmaan haksahtaneet yhtä helppoon kun olivat tähän kurjuuteen päätyneet. Hän mukaan lukien.
"No, osataanpahan ensikerralla olla varovaisempia." Delaney sanoi ollen varma siitä että vapauteen päästäisiin vielä jokupäivä.

Delaney sai ensimmäisen karsinan puhtaaksi, siirtyen sitten putsaamaan toista, sen siivottuaan piti kärryt käydä kippaamassa tunkiolle, ja sieltä jälleen karsinaa tyhjentämään.
"On muuten kiva vaihteeksi tehdä tallissa töitä, vaikka hommat ovat rankempia niin ei ole ainakaan ylempi väki kokoajan hännystämässä." Delaney sanoi taas ohimennen pitäen sitten pientä taukoa lapioinnissa.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 21 Tammi 2012, 20:32

Leonard

"Jos ensi kerta tulee, niin siinä tapauksessa joku saa maistaa myrkystäni", Leonard murahti talikon kaapaistessa taas lantaa lattiasta. Delaney totesi pitävänsä tallityöskentelystä vähäisten niskaanhengittäjien takia. Leonard naurahti niin, että talli kaikui.
"Hännystämässä, niinkö?" mies puuskahti huvittuneena ja otti tukea talikon varresta, "Sinä oletkin itsevarma neitonen. Luulisi sinun haltiana tajuavan teikäläisen paikan. Mistä voit olla varma siitä, etten vaikka minä alkaisi sälyttämään kaikkia töitäni sinulle? Käyttäydyt röyhkeästi, olet nainen ja haltiakin vielä! Kumpaa todennäköisemmin syytettäisiin?"
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Tammi 2012, 20:42

Delaney

"Hahhahah ! Sinäkö tukkisit työsi minulle ? Eikös niitä hiljaisia vässyköitä ole helpompi simputtaa ?" Delaney kysyi takaisin nauraen. Tottahan se oli että joku keksiessään voisi hänet saattaa ongelmiin, mutta ei ole vielä tullut vastaan ketään niin kusipäistä.
"Mutta oikeasti Leonard, jos kulkisin täällä nuolemassa muiden perseitä, väitätkö ettei kukaan silloin koittaisi tukkia töitään mulle ?" Tuo kysyi vielä jatkaen sitten lapiointia.

//Heh, lyhyt.//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 21 Tammi 2012, 20:48

Leonard

Delaneyn argumenteillä ei varsinaisesti ollut merkitystä Leonardille, koska niihin oli niin hellpo heittää takaisin.
"Etkös sinä olekin juuri sellainen? Ainakin silloin, kun ensimmäisen kerran nähtiin, et sinä miltään urhealta haltiasoturiltakaan näyttänyt, jos minulta kysytään", mies tokaisi ja heilautti kättään.
"Ja, jos kulkisit tosiaan täällä vain nuolemassa toisten perseitä, uskoisin, ettei sinulle muita töitä enää annettaisikaan. Eikös tuo meidän ah-niin-kiihkeä-isäntämmekin ollut jo näyttämässä sinulle suuntaa silloin muutamia viikkoja sitten?" Leonard virnisti ja valmistautui naisen reaktioon.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Tammi 2012, 20:59

Delaney

Miehen v-mäiset sanat osuivat ja upposivat. Delaney menetti hermonsa viimeisen lauseen sisällä paiskaten talikon voimalla seinään.
"Anna kun kuristan sinua niin ettet pysy enään pystyssä, ja potkaisen vatsaan niin lujaa kuin lähtee, ja katsotaan sitten kuinka puhelias sinä sitten olisit." Delaney räyhäsi takaisin vihaisena. Uskomatonta että mies juuri meni vajoamaan noin alas.
Haltia hyppäsi karsinasta toiseen kunnes oli miehen kanssa samassa karsinassa.
"Minäkun luulin että sinulla olisi jotain korvien välissä, mutta se vähäkin taisi juuri lorahtaa lattialle." Haltia sanoi koetellen ehdoin tahdoin toisen hajuraon tarvetta.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 21 Tammi 2012, 21:57

Leonard

Mies huomasi menneensä liian pitkälle sanoissaan, viimeistään siinä vaiheessa, kun Delaney oli niin sanotulla kosketusetäisyydellä. Leonard ei ottanut perääntyvää askelta, vaikka mieli olisi tehnyt, mutta se olisi ollut hieman pelkurimaista.
"Olen hyvin pahoillani, jos tuotin neidille pettymyksen", mies tokaisi tarkoittamatta sitä lainkaan.
"Ihan vain tiedoksi... Jos meidät nähdään näin liki, se tietää keppiä ja aterioiden eväämistä", mies huomautti ja astui haltian ohi pois karsinasta.
"Ellei sinulta ole nitä evätty jo muutenkin", hän mutisi hiljaa loppuun.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Tammi 2012, 22:05

Delaney

Mies pyysi omaksi onnekseen anteeksi käytöstään, muttei se saanut pintaan nousseita tunteita tyyntymään.

Haltia väisti ja antoi toisen mennä pois karsinasta välittämättä siitä mitä tuo sanoi lähietäisyydestä ja ruan menettämisestä. Aivan sama.
Delaney löi vielä nyrkillä seinään niin että koko talli kumahti, lähtien sitten hyppimään takaisin karsinaan jossa työt jäivät kesken, kiroten samalla haltiakielellä miestä alimpaan helvettiin.
Rivakasti lapio napattiin taas käsiin, ja jälleen lantaa lapioitiin.
Pian oli neiti purannut kiukkunsa työn tekoon, ja saanutkin oman puolikkaansa tallista puhtaaksi. Vielä viimeinen lantasatsi vietiin tunkiolle, ja sitten alkoikin haltia tarkkailla toisen tekemisiä.

"Haen vintiltä heinät, tuletko mukaan ?" Tuo kysyi jälleen rauhoittuneena, no hieman hammasta purren. Delaneyn ei nyt tehnyt mieli olla minkäänlaisissa puheväleissä miehen kanssa, mutta hän näki tuon mahdollisuutena, mahdollisuutena jonka aika ei vielä ollut kohdillaan.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 21 Tammi 2012, 22:37

Leonard

Työt jatkuivat hiljaisuuden vallitessa ja sanasotaan oli julistettu ainakin toistaiseksi rauha. Siinä missä Delaney teki työnsä tarmokkaasti ja rivakasti loppuun, mutta Leonardin oli pakko aina välillä pysähtyä hengittelemään vanhojen haavojen muistuttaessa kivuliaasti olemassaolostaan. Kun haltia kysyi tätä mukaansa hakemaan heiniä, mies ilmoitti tulevansa pian perässä ja nojautui seinää vasten. Rintaa pisti, mutta Leonard tiesi, ettei se tulisi hetkeen loppumaan muutenkaan, joten hän lähti kapuamaan vintille Delaneyn perään.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Tammi 2012, 22:56

Delaney

Mies tuli perässä vintille jossa heiniä säilytettiin, ja Delaneyn olisi tehnyt mieli vain heittäytyä heinien sekaan nukkumaan, se ei nyt kuitenkaan olisi vaihtoehtona.
"Täällä pidetään heiniä, ja tuolla on kauravarasto, mutta sinne on avaimet vain palvelijoilla." Haltia sanoi osoittaen toiseen päähän vinttiä jossa häämötti valkoinen ovi.
"Itse ruukkaan aina heitellä heinät alas, ja mennä sitten ite perässä kun heinää on lattialla tarpeeksi. Ei tarvitse ylimääräistä ramppaamista." Delaney jatkoi alkaen heitellä heinää tallin lattialle.
Tästäkin tulisi satikutia jos joku saisi tietää, mutta eipähän kellään ollut talliin mitään asiaa tähän aikaan aamusta.
Kun heinät oltiin saatu karsinoihin ja hevoset pilttuisiin lähti kaksikko eriteilleen, kummallekkin oli jotain muuta työtä loppupäiväksi.


*****

Päivä taittui iltaan ja kaikki olivat väsyneitä, kaikki paitsi ne pikkuhuorat jotka pääsivät helpommalla käyttämällä kikka kakkosta isännän kanssa.
Delaney ei jaksanut tosin välittää siitä, vaan lampusti hihittelevien orja neitejen ohitse omalle patjalleen, huomaten kuitenkin että hänen petivaatteitaan oltiin myllätty.
Delaney nosti tyynyä muutamaan otteeseen, mylläten sitten hetken petiään, tajuten sen jälkeen että kikattelevat akat hihittelivät hänen kustannuksellaan.

Haltia nousi tolpilleen kääntyen ihmisneitojen puoleen. "Noniin kellä se on ?" Delaney kysyi tympääntyneenä, ensi reaktio oli neideillä se että kikatus voimistui, mutta sitten tuli klassinen "mikä ?" kysymys.
"Se kuva joka oli tyynyni alla. Kuka teistä otti sen ?" Delaney jatkoi jolloin yksi vähän isorintaisempi neiti astui joukosta esille.
"Ai tämä vai ?" Tuo hihitteli heilutellen paperinpalaa haltian nokan edessä.
"Komea mies tässä kuvassa, kenties hoitosi ?" Nainen kysyi vinoillen, jolloin hermoviiva kiristyi jälleen kerran.
"Se on isäni ! Ja vannon jumalten nimiin jos et anna kuvaa takaisin NYT revin pääsi irti omin käsin !" Delaney sanoi koittaen hillitä malttiansa, mutta se oli vaikeaa kun toisella oli hänen rakkain, tärkein, ja ainoa omaisuutensa käsissä.

"Hm, et kuulosta kovinkaan vakuuttavalta." Povipommi sanoi repäisten kuvan kulmasta palasen pois, ja naisen onneksi se ei pilannut itse kuvaa.
Mitään ei haltia enään sanonut, katsoi vain toista murhaavin silmin samalla kun kädet puristuivat nyrkkiin.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 21 Tammi 2012, 23:34

Leonard

Päivä oli ollut raskas. Kuten kaikki muutkin päivät viimeisten kuukausien aikana. Orjien tiloihin päästyä Leonard oli ensityöikseen kaatunut patjalleen ja olisi nukahtanut siihen paikkaan ellei naisten puolelta olisi alkanut kuulua sietämätöntä hykertelyä ja pian riitelyä. Mies käänsi kylkeään ja yritt sulkea korvansa melulta, mutta erottaessaan Delaneyn äänen muiden joukosta. Leonard tunnisti kylläkin kaikkien muidenkin tyttöjen äänet, olihan hän kaikkien kanssa vaihtanut kerran pari sanasen ja yhden tytön kanssa vähän jotain muutakin, mutta se... Noh, se päättyi vähän niin ja näin. Riidan äänet voimistuivat ja Leonard päätti luovuttaa yritykset nukahtamisesta, nousi ylös ja käveli naisten luo.
"Neidit, hei", Leonard tokaisi ja nappasi nopeasti valokuvan povekkaan naisen kädestä. Hän ei kiinnittänyt mitään huomiota kuvan mieheen vaan lykkäsi sen saman tien Delaneyn käteen, joka oli tosin jo ehtinyt tirvaista kuvan alunperin vienyttä naista kuonoon. Paikalla olevat tytöt henkäisivät kauhuissaan heidän johtohahmonsa käsien vetäytyessä peittämään turpoavia kasvoja ja kyynelehtiviä kasvoja.
"Sinä..." hän ulvahti raivoikkaan kuuloisena, "SINÄ LETUKKA! KERRON ISÄNNÄLLE, MITÄ SINÄ TEIT JA SAAT MAKSAA!!" Nainen yritti lyödä Delaneytä takaisin, mutta Leonard kävi tällä kertaa väliin.
"Sitten annat isännän hoitaa asian ja painut itse hoitamaan kasvosi kuntoon." Nainen mulkoili miestä hampaitaan kiristellen, mutta perääntyi sitten muiden tyttöjen kerääntyessä hänen ympärilleen. Leonard kääntyi Delaneyn puoleen ja aloitti tiuskaisten:
"Oliko tuo nyt järkevää?? Ihan tietentahtoenko haluat saada itsellesi rangaistuksia? Etkö ymmärrä, missä asemassa olemme täällä?"
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Tammi 2012, 23:47

Delaney

Pokka petti ja turpiin tuli. Delaney tiesi sillä sekuntilla kun kyyneleet kihosivat toisen silmiin että hänet hakattaisiin vielä moneen otteeseen tuosta hyvästä, mutta tärkeintä oli että hän sai kuvansa ehjänä takaisin, se auttaisi kyllä jaksamaan.
Leonardin sanat saivat kuitenkin haltian herkille. Kuva painui rintaa vasten kun tahtomatta kyyneleet kohosivat silmiin. "Mutta... Kun, isä, hän melkein rikkoi isän ...!" Delaney sanoi hammasta purren, viitaten sitten toiselle että nyt pitäisi seurata.
Haltia kulki hiljaa hämärän huoneen perälle, luikaisten sitten varaston ovesta sisään, varastossa oli läjäpäin isäntäväen vanhoja lakanoita ja petivaatteita, joka taas tarkoitti orjille uusia lakanoita ja petivaatteita.
Kun Leonardkin oli tullu perässä sulki Delaney oven hiljaa, sytyttäen sitten muutaman kynttilän jotta varastossa näkisikin jotain.

"Et ehkä ymmärrä, mutta viimeiset rippeet perheestäni on tässä." Delaney sanoi näyttäen isänsä kuvaa miehelle.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 21 Tammi 2012, 23:58

Leonard

Se pieni paniikinsekainen tunne, mikä miehelle aina tulee, kun näkee naisen kyynelissä. Leonard vihasi sitä, varsinkin, jos kyyneleet olivat osittain hänen omaa syytään. Kuva oli selvästikin Delaneylle äärimmäisen tärkeä ja Leonard pystyi vain kuvittelemaan, mitä haltia olisi tehnyt, jos kuva olisi revitty kokonaan. Mies yritti näyttää osaaottavalta vaikka oli pääasiassa hyvin hämmentynyt tapahtumien yllättävästä käänteestä ja siitä, että hän näki haltian kasvoilla ensi kertaa niin avoimen ja rehellisen tunteen. Leonard ei rohjennut kieltäytyä ja sanoa, että häntä väsytti, Delaneyn pyytäessä häntä mukaansa syrjäisempään varastohuoneeseen. Huonetta ei oltu koolla pilattu ja siellä oli tilaa juuri ja juuri neljälle ihmiselle seisoa petivaatteiden lomassa. Leonard vilkaisi Delaneyn kantamaa kuvaa tarkemmin ja nyökkäsi.
"Sinulla sentään on jotain", hän sanoi ja muisteli omaa perhettään, joista kaikki olivat kuolleet vähintäänkin satakaksikymmentä vuotta sitten. Heistä oli enää jäljellä ainoastaan hautakivet, eräässä syrjäisessä kylässä, joita Leonard ei ollut käynyt katsomassa silkasta häpeästä.
"Mitä perheellesi kävi?" Leonard kysyi ja tiesi odottaa traagista tarinaa.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Tammi 2012, 00:05

Delaney

Leonardilla oli pointti, hänellä oli sentään jotain. Miehen kysyessä kuitenkin mitä muulle perheelle oli käynyt, huokaisi Delaney syvään.
"En ole koskaan nähnyt isää, muutoin kuin kuvan perusteella, ja äiti ja minä asuimme syrjässä kahden, katoamiseni jälkeen voin vaan kuvitella mitä se pölvästi on hädissään mennyt tekemään !" Delaney sanoi miltei parkaisi, hetkeksi hengityskin kiivastui kun tuo näki sielunsa silmin peräänsä lähteneen äidin teurastettuna ihmisten rajalla.
"Pelkään vain äidin puolesta.... Ja isä on ainoa joka pitää minut järjissäni." Delaney sanoi kun muutama kyynel valui poskelle.
"Entä sinä ? Millä sinä jaksat päivästä toiseen ?" Delaney kysyi takaisin jälleen koittaen niellä itkuaan ja peitellä tuneitaan.
Kitty
 

EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron