Don't mind if I do//KITTYH

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Pappis » 22 Tammi 2012, 18:57

Leonard

"Portti aukeaa aina silloin, kun isäntä lähtee jonnekin tai, kun tänne tuodaan jotain", Leonard aloitti ja kääntyi kyljelleen Delaneyn puoleen, "Voisimme ottaa selvää milloin isäntä on seuraavaksi lähdössä jonnekin ja, kun portti aukaistaan seuraavan kerran, aiheutetaan hässäkkä ja paetaan. Sinähän pystyit puhumaan hevosille, eikö vain?" Mies sanoi hymyillen yhä aiemman kokemuksen jälkimainingeista nauttien. Hän halusi pian päästä pois täältä orjaluolasta vapaaksi ihmiseksi, että sitä samaa saisi vähän useamminkin.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Tammi 2012, 19:02

Delaney

"Mutta millä me se saadaan se selville ?" Delany kysyi toiselta. Hän ei ainakaan aikoisi lypsää tietoa isännältä.
"Ja kyllä osaan, kaikille eläimille." Delaney lisäsi katsellen toisen yläkropan arpia.

"Mutta se vanha ukkohan on heikossa kunnossa ? Kenties uusi orjakin olisi tulossa piakkoin, jolloin portit jälleen aukeavat. Vaikea sanoa." Haltia selitti muistellen jo viimeisiään vetelevää luisevaa ukkoa orjien joukossa.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 22 Tammi 2012, 19:11

Leonard

"Se nuorukainen?" mies kysyi epähuomiossa, kun unohti että näytti monta kymmentä vuotta luisevaa ukkoa nuoremmalta,
"Niin kaiketi... Täytyy olla valppaana koko ajan... Ja yrittää lypsää tietoja jostain jollain tavalla." Leonard käänsi katseensa pohtivasti kattoon ja huokaisi,
"Toivottavasti onnistumme..."
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Tammi 2012, 19:18

Delaney

"Nuorukainen ?" Delaney toisti kurtistaen kulmiaan.
Muina miehinä mies kääntyi katsomaan kattoa toivoen että he onnistuisiva.
"Kuinka vanha sinä oikeastaan sitten olet ?" Delaney kysyi nousten toisen yläpuolelle, katsoen tuota veikeästi silmiin.

"Ja epäonnistuminen ei ole vaihtoehto." Tuo vielä lisäsi, kuitenkin häntä alkoi nyt kiinnostaa enemmän miehen ikä, kuin suunnitelmat. Jos tuo väitti toinenjalka haudassa olevaa miestä nuorukaiseksi, oli tuolla itsellään varmasti nähtävää enemmän vuosia takana
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 22 Tammi 2012, 21:18

Leonard

"Sanoinko nuorukainen?" Leonard kysyi tajuten viimein erheensä,
"Tarkoitin: ´kunnioitettavassa iässä oleva vanha-herra´, hmm joo..." Mies arveli ettei tämä välttämättä menisi läpi ja nyt tässä, kun maattiin ilkoalasti, mitä sitä suotta salailemaankaan. Varsinkin, kun Delaney alkoi asiaa utelemaan niin hurmaavalla tavalla.
"Kuinkako vanha olen...?" Leonard naurahti ja muistelin niitä kertoja, jolloin hän oli joutunut tuohon kysymykseen vastaamaan.
"En muista", hän vastasi hymähtäen, "En ole laskenut sitten sen jälkeen, kun täytin 95. Ja siitä taitaa olla se puoli vuosisataa, mutta en ole varma." Haltiakaan ei varmaan ollut ihan se ikäinen miltä näytti, mutta saattoi se olla ihan mahdollistakin.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Tammi 2012, 23:37

Delaney

Jos haltioille korkea ikä nuoressa ruumiissa ei olisi niin tavanomaista, olisi neiti ollut jo helisemässä noinkin suurten lukujen tullessa kohdille, mutta Delaney soi vain lievästi yllättyneen katseen miehelle.
"Mutta, olet ihminen, ei tarvitse vastata mutta kuinka voit olla niin vanha ?" Neito kysyi hiusten valahtaessa harteilta alas.

Tummahipiä nojautui lähemmäs toista kuiskaten sitten hiljaa "Itse olen vasta yhdeksäntoista."
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 22 Tammi 2012, 23:54

Leonard

"Se on pitkä juttu", mies aloitti ja vaikeni kuullessaan haltian iän.
"Yhdeksäntoista?" hän toisti ja ei voinut olla tuntematta pientä häpeään sekoittunuttua huvittuneisuutta tämän seikan tullessa esiin. Pieni ikäero heillä.
"Harvinaista tavata haltia, joka on juuri niin vanha kuin miltä näyttääkin", Leonard naurahti ja silitti Delaneyn siloista ihoa. Tokihan neito oli tuntunut hieman kokemattomalta, mutta se korjautuisi varmaan vuosien kuluessa.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 23 Tammi 2012, 00:06

Delaney

"Niin, yhdeksäntoista." nainen vielä toisti nousten sitten jälleen katsomaan toisen kasvoja.
"Ei lainkaan outoa, jos asuu haltioiden keskellä." Neito sanoi vielä naurahtaen.
"No oliko tuore liha hyvää ?" Haltia uteli kiusoitellen, eipä sillä iällä näemmä väliä ollut, ainakin neidosta tuntui että hän alkoi juuri kiinnostua vähän vanhemmista miehistä, ne osasivat hommansa.
Ja hyvin, ainakin Leonard toi pääpotin kotiovelle.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 23 Tammi 2012, 00:18

//Leonard on vähän erilainen joulupukki 8D jotain se kotiin tuo kuiteskin

Leonard

Mies naurahti omahyväisen kuuloisesti Delaneyn kiusoittelevaan kysymykseen ja hieraisi naisen pyöreää takamusta.
"Kunhan ei vain koukkuun jäisi", Leonard totesi hieman valehdellen, koska tämän iltaisessa hän oli saanut tehdä kaiken työn. Olihan elämänaikana tullut sellaisiakin tilanteita vastaan jolloin itse ei tarvinnut tehdä juuri mitään.
Haukotus karkasi miehen suusta. Se sai Leonardin muistamaan ettei heidän ollut hyvä viettää liian kauan aikaa siellä heinien seassa. Jos aamu valkenisi, eivätkä he olisi vuoteissaan, seuraukset olisivat vakavat.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 23 Tammi 2012, 00:28

Delaney

Nuorukainen vain naurahti miehen sanoille, ja nautti vielä, tuon luultavasti viimeisestä kosketuksesta paljaalla iholla, nousten sitten pois toisen tieltä.
Kunhan en itse jäisi koukkuun.... haltia pähkäili puistellen heiniä paidastaan, vetäen sen sitten päällensä.
"Etsi sinä tiedot, ja kerro oikea aika niin aiheutan hallitun kaaoksen. Katsokkin muuten että olet hevosen selässä kun se alkaa, muuten jäät tallotuksi." Delaney sanoi vielä vakavissaan, kiskoen hameensakkin päälleen.
"Kiitos vielä tästä." Delaney sanoi lievällä flirtillä suukottaen toista ennen poistumistaan parvelta.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 23 Tammi 2012, 00:37

Leonard

"Voit luottaa minuun", Leonard vastasi virnistäen ja nousi myös poiminaan vaatteitansa lattialta. Delaneyn tullessa kiittämään, mies totesi vain:
"Kiitä vasta sitten, kun ollaan vapaina muurin toisella puolella", ja nykäisi housut jalkaansa. Hän pysytteli parvella vielä hetken Delaneyn lähdön jälkeen, sulatellen aiempia tapahtumia, ennen kuin poistui itsekin yön pimeyteen.

//Ja sitten kai siirtynemme seuraavaan osioon≈
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 24 Tammi 2012, 19:27

Delaney

Pakoa oltiin suunniteltu jo paljon, mutta oikea päivämäärä oli vielä auki. Ei oltu saatu vielä tietosuutta siitä milloin portit aukeaisivat, ja vapauteen pääsisi. Jälleen kerran rankka päivä oli takana, ja haltia oli nukahtanut sillä samaisella sekuntilla kun tuo oli petiin päässyt.
Nainen oli kääriytynyt lämpimästi peiton alle, kasvot ikkunaan päin, ja vain hiljainen tuhina kertoi tuon hengittävän yhä.

Kipu vei voimaa kuten tavallista, mutta onneksi nuorukainen sai kuitenkin rauhassa nukkua, ja uneksia vapaudesta.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 31 Tammi 2012, 23:49

Leonard

Ilma oli kylmä. Leonard joutui puhaltamaan lämmintä ilmaa kohmeisiin kouriinsa melkein koko ajan etteivät ne vahingossa alkaisi sinertää ja tippuisi sitten maahan. Naps vaan. Mies oli määrätty kantamaan lisää puita liiteristä keittöön, jotta saataisiin pidettyä talo lämpimänä ja herrasväen varpaat täytyi pitää loitolla siitä kylmästä viimasta, mikä ulkona vaani. Leonardin tuodessa uuden sylillisen polttopuita sisään, hän kuuli parin palvelijan keskustelevan käytävässä.
"...ei ole pilaa, se oli virallinen viestinviejä! Olen varma asiasta!"
"Älä puhu soopaa! Eihän kuningas Harald voi mitenkään olla kuollut!"
"Mutta, kun on! Viestinviejän mukaan kuningas sai taistelussa surmansa ja haltiat voittivat!"
"Eihän!"
"Kyllä vain! Kirotut saastaiset haltiat! Kuningas oli hyvä mies! Miksi hänet täytyi tappaa?"
"Hei, eikös meilläkin ole se yksi haltia orjana? Joku Dela-joku?"
"On! Mokoma lutka! Kuulin eräältä, että se olisi yrittänyt vietellä isäntää..."
Leonard ei jäänyt kuuntelmaan juoruilua sen enempää. Varovasti hän laski puut muiden joukkoon ja juoksi. Hän juoksi pihan poikki, puuskuttaen ja korviaan uskomatta. Kuningas oli kuollut. Ihmiset olivat hävinneet taistelun pahimmalla mahdollisimmalla tavalla. Leonard oli äärimmäisen kuningasmielinen ja hallitsijan kuolema oli tullut suurena järkytyksenä. Mies ei tahtonut viettää enää hetkeäkään orjana. Hän halusi ulos. Leonard syöksyi sisään orjien tiloihin, niin hiljaa kuin mahdollista ja hiipi Delaneyn vuoteen viereen. Varovasti hän ravisteli haltian hereille ja kuiskasi:
"Meidän pitää paeta. Heti."
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 31 Tammi 2012, 23:56

Delaney

Ihanainen uni katkesi ravisteluun. Haltia olisi voinut vaikka vannoa tappavansa tuon onnettoman joka hänet erehtyi herättämään, mutta murhanhimo laantui kun puhe oli paosta.
"Mitäh ? miksi ?" Neito mumisi vielä unisena. Ei sitten voinut aikaisemmin varoitella siitä että juuri tänään pitäisi ottaa hatkat.
"Eivätkö portit ole kiinni ?" Tuo vielä tokaisi lässähtäen takaisin patjan perukoille. Toinen tosin vaikutti hieman hätääntyneeltä. Liekö mennyt taas hermot johonkin, miehet.
Unisena ja miksei hieman ärtyneenäkin, Delaney hieroi silmiään, tämä ei vain ollut todellista kaikista mailman illoista juuri tänään kun hän oli nukahtanut sikeästi tuo imbesilli tuli herättämään.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 01 Helmi 2012, 22:59

Leonard

"Ovat, mutta aukaisemme ne jollain keinolla. Tule!" Mies auttoi Delaneyn pystyyn ja juoksi hakemaan tälle paksut päällysvaatteet.
"Pue nämä", hän kuiskasi ja tyrkkäsi viitan, käsineet ja kengät naisen syliin.
"Menen vilkaisemaan portille tilannetta, yritän rikkoa lukon tai jotain. Mene sinä talleille, sieltä näkee portille hyvin ja, kun huomaat sen avautuvan päästä hevoset karkuun. Jos kaikki menee hyvin huomio kiinnittyy hevosiin, eikä kukaan huomaan, kun kaksi orjaa livahtaa karkuun." Suunnitelma oli epävarma ja kaikki oli sen varassa, ettei kukaan hämmingin takia kiinnittäisi huomiota aukinaiseen porttiin. Riski oli suuri, mutta eivät he voineet enää jäädäkään.
Pappis
 

EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron