Kirjoittaja Crimson » 10 Helmi 2012, 03:50
Iriador seurasi ilkikurisen virneensä kanssa kenraalin ilmeitä. Ensimmäistä närkästynyttä kulmien kurtistusta ja sen jälkeistä virnettä joka tuon kasvoille nousi. Vastaan ei nuorukainen pistänyt, kun Darius veti tätä niskasta käsin lähemmäs itseään ja sitten suuteli, johon punapää vastasikin empimättä.
Mustatukan kysymys kuitenkin sai Iriadorin pysähtymään hetkeksi aloilleen. Toisen äänensävy oli kuitenkin turhan kiusoitteleva nuoremman korviin, joten syytä suurempaan huoleen tuskin taisi olla. Dariuksen toinen toteamus sai Iriadorin lähinnä hymähtämään ovelasti ja miettimään sitä kahden viikon takaista tapahtumaa.
Ai niinkuin teit ensimmäisellä kerralla? Otit mitä tahdoit ja sitten jätit, nuorempi totesi viekkaasti ja painoi sitten pienen suudelman kenraalin huulille.
Voinhan tietenkin olla satunnainen rakastajasi niitten kaikkien muitten petikumppaneittesi ohella, punahiuksinen tuumasi ovelan virneensä takaa. Eihän hän ollut tarkoittanut mitään äsken sanomastaan, mutta jos se Dariuksen iloiseksi tekisi, olisi punatukka valmis uhrautumaan sen lyhyen mukavan hetken puolesta, joka hänelle suotaisiin henkilön kanssa, josta hän piti enemmän kuin olisi ollut tarve.
Pian Iriador kuitenkin vääntyi hieman kauemmas Dariuksesta ja hieman haikea ilme valtasi tuon kasvot siinä missä mielenkin, kun tuo alkoi pyöritellä mielessään mustatukan aikaisempaa lausahdusta.
Mutta tahtoisin silti olla kanssasi. Olla sinulle enemmän kuin vain joku, jota voit komennella miten lystäät joku, josta voisit pitää ja jolle voisit kertoa huoliasi ja jonka kanssa voisi aikaasi viettää ja rentoutua, Iriador selitti katsellen kenraalia yhä haikeana.
Viimeksi muokannut
Crimson päivämäärä 10 Helmi 2012, 21:12, muokattu yhteensä 1 kerran