Kirjoittaja Sands » 17 Helmi 2012, 00:30
Ovi sulkeutui kuninkaan perässä hiljaisella naksahduksella, oviahan ei toki sopinut paukutella noin vain näin myöhään. Roswell nosti kasvonsa ylös kuninkaan poistuttua, odottaen vielä hetken aikaa, kuunnellen, milloin askeleet kaikkosivat kauemmaksi ja katosivat. Vasta sitten tuo pystyi kääntämään katseensa ovesta ja keskittäen huomionsa jonnekin muualle. Demoni asteli peremmälle, katsellen ympärilleen. Tämä tulisi olemaan hänen kotinsa jonkin aikaa, joten se oli parempi tuntea hyvin ja siihen oli parempi tottua. Sormi kävi pyyhkäisemässä pöydän pintaa, jättäen puhtaan, pölyttömän viivan jälkeensä. Tuo ei voinut kuin hymähtää hiljaa, tämä paikka taisi kaivata siivousta ja se toki olisi hyvä tapa kuluttaa aikaa, mutta hän ei kyllä ollut mikään siivooja. Askeleet kävivät sängyn ääreen, miehen istuutuessa sille. Se oli varsin pehmeä verrattuna moniin muihin sänkyihin, joihin hän oli saanut kunnian käydä makaamaan. Tämä sänky kyllä olisi oiva paikka mille tahansa, mutta nyt oli turha käydä nukkumaan.
Aika kului hieman hitaammin nyt, kun sen pystyi näkemään ikkunasta, eikä huoneessakaan ollut juuri mitään muuta tekemistä, kuin istumista. Roswell ei aikonut lähteä vielä harhailemaan huoneestaan, hyvällä onnella hän saisi jollekin vielä sydänkohtauksen aikaiseksi tai eksyisi, eikä siihen ollut nyt varaa. Hänen piti odottaa kuningasta, ei olisi soveliasta laittaa kuningasta odottamaan. Kuu laski kuitenkin nopeasti ja pikku hiljaa ympäriltä alkoi kuulua yhä enemmän ääniä linnan väen herätessä ja aloittaessa aamutoimiaan, vaikka vielä oli pimeää. Aurinkokin nousi ennen pitkää talven ollessa väistymässä kevään tieltä, kirkkaan valon tunkeutuessa sisään siitä huoneen ikkunasta, saaden huoneen kylpemään valossa. Ja aivan kuten kuningas sanoi, räätälikin tuli vaatteiden ja mittanauhojen kanssa vierailulle, vaikka ei tainnut asiakas olla aivan sitä, mitä toinen odotti. Pelottavaahan sitä oli olla demonin kanssa yksin samassa huoneessa, eikä Roswell voinut kauheasti parantaa asiaa, etenkin kun räätälin oli hieman pakko tulla aivan lähelle. Kuninkaan palveleminen kuitenkin vei voiton pelosta, räätälin saatua otettua tarvittavat mitat uusiin vaatteisiin ja vaikka niiden ompelemisessa menisikin aikansa, oli valmiita vaatteita tuotu mukana, mistä valita. Puhtaita vaatteita, jotka jopa sopivat leveäharteiselle, pitkälle miehelle. Räätäliä kiitokset eivät kauheasti näyttäneet lohduttavan, miehen lähtiessä omille teilleen silmänräpäyksessä heti, kun tarvittavat työt oli tehty.
Aamu oli hieman mielenkiintoisempi, mitä yö, joten aika meni kauhean nopeasti. Aamu vaihtui nopeasti iltapäiväksi, demonin vieläkin pysyessä visusti huoneessaan oven takana. Sängyllä oli aimo määrä laskosteltuja vaatteita, joista Roswell oli valinnut kokeiltavaksi hieman lyhyehkön, tummanpunaisen tunikan, sekä tummat housut. Hymy kävi demonin huulilla, kuningas ainakin ehdotti tummaa ja punaista, joten miksipäs hän ei kokeilisi, kun näin hyvin niitä oli tarjolla? Ilman peiliä oli hankala arvostella miltä ne näyttivät päällä, mutta ainakin ne näyttivät hyvältä sängyllä Joten liian metsään tässä asiassa ei voitaisi mennä, eihän?
Koputus ovelta pysäytti ajatuksen. Eihän se räätäli voinut olla, ei kai aikaa ollut voinut kulua tarpeeksi? Roswell käveli ovelle ja aukaisi sen, vielä paremman yllätyksen odottaessa sen takana.
"Teidän Majesteettinne. En odottanutkaan Teidän tulevan näin aikaisin," demoni kumarsi hymyillen,
"Saitteko kenties nukuttua paremmin? Tahdotteko astua peremmälle? Kertokaa toki, mitä mielenne päällä liikkuu."
((Parempi. Ja kannattaisi, muutenhan jokin vahinko voi sattua! Kannattaa ottaa viidakkoveitsi mukaan varmuuden varalta. Ja totta kai, emmehän ole vielä päässeet edes siihen kohtaan, missä Roswell pesee Henryn selän!))