MY god you're sexy ||Sands

Tyrmät ovat paikka, jonne kukaan ei halua joutua. Aikojen saatossa tyrmää on laajennettu syvemmälle maan alle, mistä johtuen tyrmistä löytyy erilaisia sellejä. Maan tasalla sijaitsevat sellit ovat valoisampia, mitä maan alla sijaitsevat loogisesti. Maan pinnalla sijaitsevien sellien ovet ovat suurimmaksi osaksi puisia, joiden yläreunassa on pieni, kalteroitu ikkuna, josta vartijat voivat tarkistaa vankien tilan. Alemmissa kerroksissa sellien ovet ovat suurimmaksi osaksi suuria kalteriovia. Kalterit ovat vankkaa, kestävää terästä, eivätkä helpolla mene rikki. Sellien seinät ovat kiviset ja selleistä löytyy yleensä yksi penkki ja pahnoja.
Jotkut selleistä ovat varustettu niin, ettei magiaa osaavat vangit pääse karkaamaan niistä. Vaikka ihmisillä magian tuntemus on huonompi mitä haltioilla, on muutama maagi onnistunut langettamaan lumouksen tiettyjen sellien ylle, jolloin sellistä ei pääse kävelemään seinien läpi tai katoamaan taikojen avulla. Oli kyseessä sitten maaginen olento tai magiaa omaava henkilö.

Jokaisesta kerroksesta löytyy taukotilat vartijoille, jossa miehet voivat syödä, levätä, vaihtaa kuulumisia ja jopa nukkua. Jokaisesta taukotilasta löytyy aina vähintään kolme vartijaa, tiloja ei koskaan jätetä tyhjäksi, kuten ei myöskään yhtäkään tyrmän kerrosta. Vartiointi on tarkkaa, eikä vangeille anneta etuuksia.
Tyrmät sisältävät myös kidutushuoneita, joissa kuulustellaan enemmän tai vähemmän viattomia vankeja, mitä kyseenalaisimmin menetelmin. Kuulustelijat ovat varautuneet kera kaikenlaisten välineiden, jotta kuulusteltava saataisiin murtumaan ennemmin tai myöhemmin

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 18 Helmi 2012, 23:54

Kävi ilmi että Roswellia kiinnosti melko lailla samat asiat, mitä Henryä oli aina kiinnostanut. Ketä nyt ei kiinnostaisi salaisuudet ja selittämätön? Harmi vain ettei siitä aiheesta pahemmin kirjoja ollut. Ei ainakaan tässä kirjastossa. Velholla varmasti oli omassa kirjastossaan ties mitä aarteita, mutta niihinhän ei saanut koskea. Ei ainakaan, jos velho tiesi siitä
Roswell kävikin ehdottamaan, josko Henry osaisi auttaa häntä. Ja mikäli tuo vaivautuisi. Kuningas mietti hetken, hieraisten kerran jos toisenkin sormenpäillään parranalkuaan.
Ei siitä vaivaa ole. Olen täällä sinun seuranasi, joten ihan hyvin voin käydä auttamaankin Kuningas totesi, lähtiessään kävelemään peremmälle kirjastoon Etsi sinä mitä haluat, käyn etsimässä muutaman mielenkiintoisen opuksen sinulle.
Noiden sanojen myötä Henry katosi pienesti virnistäen hyllyjen väliin. Olihan se ehkä epäsopivaa, että kuningas tuolla lailla lähti toisia auttamaan näinkin arkisissa asioissa. Mutta Henry nyt ei ollut luonteeltaan ja tavoiltaan ehkä se kaikkein säädyllisin kuningas. Ainakaan vielä.
Prinsessa katsoi hetken veljensä perään, kunnes vilkaisi takaisin Roswelliin.

Etkö pysty piilottamaan sarviasi? Lily kävi kysymään melko suoran kysymyksen demonilta Et erottuisi massasta niin paljoa


// Roswellin seksiseikkailut osa 5: Kiihkeät yöt hovissa. Nyt kaupoissa kautta maan. Osta omasi. //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Sands » 19 Helmi 2012, 00:29

"Kovin ystävällistä. Kiitos, Teidän Majesteettinne," Roswell kumarsi kuninkaalle tuon ilmoittaessa halustaan auttaa. Toisen hakemien kirjojen täytyi olla mielenkiintoista ja hyvää luettavaa sanojen perusteella, mutta vaikka ne eivät kauhean hyviä olisikaan, antaisivat ne ainakin katsauksen sisälle kuninkaan pääkoppaan siihen, mikä tuosta oli mielenkiintoista. Ja se jos jokin oli arvokasta tietoa. Kuningas ehdotti demonin myös etsivän kiinnostavia kirjoja, mutta ei tuo liikkunut tai noussut edes kumarruksesta ylös, ennen kuin toinen oli kadonnut hyllyjen väliin. Katse nousi maasta, Roswellin huomatessa, että prinsessa edelleenkin oli vierellään, nyt pois veljensä katseen alta. Kai kuningas luotti sen verran, että pystyi tuon jättämään yksin prinsessan kanssa ja prinsessa itse luotti sen verran, ettei heti ollut perääntymässä. Päinvastoin, tytöllä näytti vain olevan enemmän kiinnostusta ja kysymyksiä.

"Ette pidä niistä? Minusta ne ovat varsin komeat," demoni naurahti kääntyessään katsomaan prinsessaa samalla kun pyyhkäisi oikeaa, mustaa sarvea koko pituudelta sormellaan. Ei häntä haitannut massasta erottuminen, ei hän toki mikään keskipiste tahtonut olla, mutta olivathan sarvet kuitenkin jonkin sortin koriste ja ylpeys tuolle. Ei demonilla ollut mitään oman rotunsa näyttämistä vastaan, pitihän omista juuristaan olla ylpeä.
"Kai se riippuu siitä, millaista piilottamista tarkoitatte, Teidän Korkeutenne. En toki voi saada niitä katoamaan sormiani napsauttamalla ja peittävät päähineet näyttäisivät hieman tökeröiltä," Roswell hymyili,
"Olisihan se aina mahdollista katkaista ne, mutta en arvostaisi ideaa hirveästi. Se olisi kivuliasta fyysisesti ja henkisesti ja ne pitäisi katkaista monta kertaa Niillä kun on tapana kasvaa takaisin sinä aikana kun käyn toisaalla."




((Otan kolme.))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Helmi 2012, 01:21

Henry kävi etsimään kirjoja. Tuo pujotteli kuin ammattilainen hyllyjen välissä, tietäen selvästi minne oli menossa. Löydettyään oikean hyllyn, kävi prinssi tikkaiden avustuksella kiipeämään ylemmäs, jotta saisi tutkittua ylempiä hyllyjä paremmin. Kirjojen etsiminen kävisi tietenkin nopeampaa, jos joku ei aina olisi sekoittelemassa hyllyjä. Aina ei voinut edes olla varma, oliko etsimänsä kirja eksynyt jonnekin toiselle hyllylle, vai oliko se lainassa Kuningas muisti kuitenkin suurin piirtein missä hyllyvälissä mikäkin kirja aina seikkaili, joten pian kirja jos toinenkin alkoi löytämään tiensä hänen hyppysiin.

En tarkoittanut sitä Lily totesi hymähtäen Roswellin kysellessä, eikö nainen pitänyt hänen sarvistaan. Tai no, jos olisi pitänyt valita sarvellisen tai sarvettoman miehen välillä, olisi Lily kyllä ottanut sen vähemmän friikimmän vaihtoehdon. Näin nopeaan ajateltuna. Prinsessana hänelle oli pönkitetty päähän ajatusmaailmaa, jossa piti aina valita se kaikkein normaalein vaihtoehto muiden välistä.
Ovathan ne komeat.. sopivat sinulle, mutta ne herättävät huomiota tässä valtakunnassa.. tai no, ainakin tässä kaupungissa Prinsessa kävi myöntelemään, että sarvet oikeastaan sopivat demonille. Eikä tuo valehdellut.
tosin, miten me muka mihinkään sopeutuisimme, jos kaiken pitäisi sopeutua meidän ehtoihimme ja normeihimme Lily kävi hymähtämään.
Et ilmeisesti tunne veljeäni paremmin? Yleensä hänellä oli tapana pelastella selleistä tuttaviaan, jotka tiesi olevan syyttöminä tai väärin perustein vangittuna


// Valitettavasti minä ostin jo kaikki painokset. Mutta voin myydä sinulle yhden törkeään ylihintaan //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Sands » 19 Helmi 2012, 02:08

Roswell hymyili, ei toki ollut ottanut kysymystä mitenkään pahasti. Hyvähän se oli kysyä suoraan etenkin häneltä, jos asia muuten vain demoneita koski. Joku toinenhan voisi ottaa tietämättömän ihmisen mahdollisesti loukkaavat kysymykset vastaan varsin väkivaltaisella tavalla.
"Se on hyvä kuulla," käsi kävi taas sipaisemassa sarvia demonin naurahtaessa prinsessan kehuessa niitä komeita kapistuksia. Tietenkin hän piti sarvistaan eikä tahtonut niistä noin vain luopua, mutta monet ihmiset olivat eriä mieltä Eikä se kyllä loppujen lopuksi haitannut häntä, ellei se jotenkin haittaisi määränpään saavuttamista. Ei prinsessaltakaan ollut odotettu niitä kehuja, olihan se hieman vitsinä sanottu. Ihmisillä ei ollut yleensä mitään tarvetta innostua sarvista, eihän ihmisillä edes ollut moisia koristuksia päässään.
"Kai sarvien tarkoitus loppujen lopuksi on sellainen, Teidän Korkeutenne. Ikävä kyllä," Roswell hymyili jokseenkin pahoittelevana. Sarvethan olivat huomiota herättävät, tarkoituksellakin. Täällä ne ehkä koituisivat kuolemaksi, mutta kyllä ne saivat ihmiset myös kiinnostumaan hyvälläkin tavalla, heti kun pelkonsa yli pääsivät.

"Erilainen on pelottavaa, joten totuttelu voisi auttaa, kyllä. Ehkä sarvet alkavat olla siinä rajalla, etteivät liian omituiset vielä ole. Uskoisin elämäni olevan paljon hankalampaa, jos en kuitenkaan omaisi näin ulkoisesti ihmismäistä kehoa," demoni tuumasi hymy huulillaan, keltaisten silmien katsellessa sitä siroa ja pientä prinsessaa edessään,
"En usko tuntevani, Teidän Korkeutenne, enkä usko, että hänkään tuntee. En ole tainnut käydä täällä se kummemmin hänen elinaikanaan. Saan olla onnellinen, että hän on hyväsydäminen kuningas ja osaa katsoa ulkokuorta syvemmälle."




((!!! sinä senkin ketale. No nyt pitää sitten varmaan kidnapata Henry ja pitää panttivankina. Kannattaa äkkiä käydä se kirja tuomassa tänne, ennen kuin päästän seksijumalan prinssinakin kimppuun ja sittenhän tuo ei tahtoisi koskaan enää palata.))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Aksutar » 20 Helmi 2012, 00:30

Erilaisuus pelotti, kyllä. Enemmän kuin erilaiset uskoivatkaan. Kaikki uusi ja erilainen pelotti aina. Lähinnä sen takia, ettei koskaan voinut olla varma, pystyikö sitä kontrolloimaan. Tavalla tai toisella. Roswell nyt vaikutti henkilöltä, joka ei päälle käynyt heti ensitapaamisella, joten Prinsessa ei osannut pelätä tuota.. vaikka kyseessä olikin demoni, jonka seurassa pitäisi aina olla varuillaan.
Voit kai siis harkita itsesi onnekkaaksi? Lily lähinnä totesi Roswellin huomauttaessa ihmismäisestä kehosta Sikäli mikäli toivot jotenkuten sopivasi.. joukkoon täällä.
Demoni kävi myös kertomaan, ettei tuntenut kuningasta paremmin. Tuskin oli tuon elinaikana käynytkään täällä.. Jälleen heräsi kysymys, kuinkakohan vanha demoni oli?
Joskus ulkokuoren sisältä saattaa löytyä jotain.. epämukavaa Lily totesi siristäen pienesti silmiään katsellessaan demonia Mitä lienee sinun ulkokuoresi sisältä löytyvä?

Henry puolestaan jatkoi vielä muutaman kirjan etsimistä. Hänellä oli tähtäimessään ikivanha kirja, jonka oli kirjoittanut toistaiseksi tuntematon kirjailija. Kirja kertoi paremmin Crpytin historiasta. Ainakin siitä eteenpäin, kun ihmiset tänne olivat saapuneet.. Henry halusi Roswellin lukevan sen ja kuulla sitten, olisiko vanhalla demonilla eroavia mielipiteitä kyseisen opuksen kirjoittajan kanssa. Kai Roswell jotain Cryptin historiasta tiesi. Se tosin oli eri asia, kävisikö tuo jakamaan tietoaan


// Ehkä Henry vain haluaa sitä. Päästä seksijumala valloilleen!
Lyhyt on lyhyttä! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Sands » 20 Helmi 2012, 01:11

"Todellakin, Teidän Korkeutenne," Roswell hymyili, vastaten myöntävästi toisen kysymykseen. Onnekashan hän oli, eihän hän pystynyt siihen puuttumaan, miltä hän missäkin paikassa näytti, eikä hänellä mitään siihen liittyviä kykyjäkään ollut. Onneksi se ulkonäkö sopi hyvin hänen tarkoituksiinsa, tehty näyttämään siltä, mikä sen paikan asukeista näytti vielä aivan hyvältä.
"Sanoisin tässä kehossa olevan hyvä tasapaino sulautuvuuden ja erottuvuuden välillä, Teidän Korkeutenne. Joku voisi haluta näyttää täysin ihmiseltä, mutta uskoisin sen olevan suurempi shokki, jos jokin aivan ihmisennäköinen paljastuisikin demoniksi," tuo naurahti vilkaistessaan kirjahyllyjä päin,
"En tahdo pitää sellaista salaisuutena, se tulisi kyllä ilmi ennemmin tai myöhemmin."

Demoni alkoi taas katsella kirjahyllyjä hieman tarkemmin. Hän toki piti tästä pienestä keskustelutuokiosta prinsessan kanssa, mutta kuningas oli ollut etsimässä kirjoja jo jonkin aikaa ja tulisi varmasti pian takaisin. Näyttäisi hieman hölmöltä, jos hän ei olisi ehtinyt mitään valita sinä aikana, vasten toisen ehdotusta.
"Yleensäkin, Teidän Korkeutenne. Mikä tahansa puoli kenestä vain on jonkun mielestä epämukavaa," Roswell hymähti, kääntäessään katseensa takaisin prinsessaan viekas hymy huulillaan,
"Siihen en ikävä kyllä osaa vastata näin äkkiseltään, Teidän Korkeutenne. Ehkäpä löydämme siihen vastauksen tulevaisuudessa, jos kiinnostusta sen tiedon etsimiseen löytyy, mh?" Vastaus tuli kysymykseen demonin sisimmästä. Mies taisi hieman kiusata tyttöä, roikottaen tietoa tuon nenän edessä ja sitten vetäistessä sen pois. Mitään ei annettu liian helposti ilmi, tiedon eteen pitäisi hieman tehdä työtäkin. Ehkä se oli testi sen selvittämiseksi, kuinka kekseliäs tai utelias tämä prinsessa oli, aikoisiko tuo selvittää asian vai jättää sen sikseen.




((No niinpä tietenkin. Ei kyllä ole niinlyhyt sen jälkeen.))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Aksutar » 21 Helmi 2012, 18:17

Niin no, olihan se mukava jo heti ensisilmäyksellä huomata, ettei ollut ihan tavallisen ihmisen kanssa tekemisissä. Shokki voisi olla suurempi jälkikäteen, jos seuralainen paljastuisikin Demoniksi, vaikkei siitä ulkoisia vihjeitä ollut lainkaan.
Roswellin kääntäessä katseensa takaisin Lilyyn, sai tuo viekkaaseen hymyynsä yhtä viekkaan hymyn vastaukseksi. Lily kohotti kulmaansa pienesti demonin sanojen myötä, hymähtäen sitten pienesti.
Ehkä kiinnostusta sen selvittämiseen löytyy enemmän kuin uskotkaan Prinsessa kävi toteamaan hymyillen, samalla kun otti ensin askeleen, sitten toisen kauemmaksi demonista, lähtien lopulta kävelemään pöydän ääreen, jossa oli kirjoja lukenut Lieneekö se sitten hyvä vai huono asia sinun kannalta

Henry puolestaan oli löytänyt kolme kirjaa, joita oli etsinytkin. Nyt prinssi vielä tarkisti, ettei kirjoissa ollut tahroja tai muita häiritseviä merkintöjä tai sotkuja, lähtien sitten takaisin Roswellin luo. Henry ei pitänyt siitä, jos joku tahmatassuinen sottapytty tuli kirjastoon koskettelemaan ja selailemaan kirjoja. Tai kääröjä. Rasvatahrat tuppasivat vain heikentämään paperin laatua ja pian ei olisi enää mitään jäljellä arvokkaasta tiedosta, jota tänne oli kerätty.. Ehkä hän voisi pistää demonin uudelleen kirjoittamaan vanhimpia kääröjä, niin tieto pysyisi tallessa. Roswellilla kun ei vielä mitään tärkeää tehtävää täällä linnassa ollut. Kuninkaan aivot kyllä raksuttivat kovaa, tuon miettiessä parempaakin tekemistä Roswellille, kuin vain istua huoneessaan Tuostahan voisi olla vaikka mitä hyötyä.


// Kasvaa pituutta yllättäen. Henry senkin. //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Sands » 21 Helmi 2012, 20:03

Roswell oli iloisesti yllättynyt prinsessan vastatessa siihen viekkaaseen hymyyn vähintään yhtä viekkaasti. Toinen oli toki hentoisen ja kiltin näköinen tyttö, mutta kyllä sieltä sisältä löytyi hieman sisukkuutta. Se oli suloista. Ainakaan prinsessa ei ollut heti taas pötkimässä pakoon demonin käydessä astetta hieman haastavammaksi. Toinen tummista kulmakarvoista nousi kysyvästi ja pää kallistui hieman vinoon, viekkaan hymyn vain pysyessä rennon miehen huulilla. Ehkä olemus viesti monta mahdollista erilaista viestiä, kenties hän kyseenalaisti prinsessan tahtoa ja uskallusta alkaa leikkiä demonin kanssa tai ehkä se oli salaperäinen tapa kertoa omasta innostuksestaan ja siitä, että oli valmis ottamaan haasteen vastaan. Ainakaan Roswell ei väittänyt vastaan, ei varoitellut tai itse perääntynyt, joten kai tuo uskoi, ettei siitä mitään harmia koitunut itselleen Tai sitten se harmi oli mahdollisesti mielenkiintoista ja riskin arvoinen.

"Kuulostaa varsin uhkaavalta, Teidän Korkeutenne. Mutta enköhän saa itsestäni pidettyä huolen," mies hymähti seuratessaan prinsessan kävelyä takaisin omien lukemisiensa ääreen. Demoni ei vaikuttanut tippaakaan huolestuneelta, mutta eihän tuo koskaan siltä vaikuttanut, joten oli hankala sanoa mitä tuon mielessä liikkui. Eihän Roswellilla ollut mitään pakkomiellettä voittaa, kyllä tuo kesti häviämisenkin aivan hyvin. Tuskin hän olisi tällainen, jos ei olisi voinut. Aina piti arvioida vastustaja tarpeeksi hyvin ja se perusteella taas miettiä olisiko häviäminen vai voittaminen mielenkiintoisempaa. Mutta nyt oli hankala sanoa, mitä prinsessan mielessä liikkui. Ainakin se kuulosti jännittävältä, mutta kenties se oli vain huijausta.

Roswellin silmät vain seurasivat prinsessan kävelyä, koko muun miehen pysyessään vain paikallaan. Vasta jonkin ajan päästä tuo antoi itselleen luvan kiinnittää huomionsa muuhunkin, katseen palatessa taas kirjahyllyjen sisältöihin. Askeleet kävivät taas kiertämään hyllyjä, mutta kovin kauas hän ei prinsessasta lähtenyt. Silmät eivät enää katsoneet neitoa, mutta kyllä sitä muutenkin pystyttiin toista pitämään silmällä. Se ehkä rajoitti mielenkiintoisten kirjojen löytymistä, mutta jos hän ei löytäisi mitään lähistöltä, niin sittenhän pitäisi vain nopeasti napata jokin kirja mukaan Käsi kävi jo välinpitämättömästi tarrautumaan yhteen kirjanselkämykseen.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Aksutar » 25 Helmi 2012, 01:28

Lily ei enää käynyt noteeraamaan silkkaa kiusoitteluaan demonin sanoja, vaan jätti tuon olennon omaan arvoonsa. Sen sijaan sievä ahteri löysi tiensä takaisin tuolille pöydän ääreen ja käteen eksyi pöydällä lojunut kirja. Katse kuitenkin kävi välillä vaivihkaa tarkkailemaan demonia kirjan sijaan. Mitään prinsessa ei kuitenkaan käynyt enää sanomaan, vaan jätti kaksikon välille kenties puolin jos toisinkin jännittyneen, uteliaan siteen.
Henry saapui kuitenkin pian paikalle rikkomaan tuon hetkellisen hiljaisuuden, kävellen saman tein Roswellin luo ojentaen tuolle etsimänsä kirjat. Kirjat olivat vanhanoloisia, jokseenkin jopa pölyttyneitä. Eivät kovin paksuja, paitsi yksi. Kuitenkin sen verran niistä löytyi sisältöä, että siinä vierähtäisi tunti jos toinenkin niitä lukiessa. Ellei ollut sitten erittäin nopea lukemaan, kuten Henry. Parhaimpina iltoina tuo saattoikin lukea pari kirjaa peräputkeen, ennen kuin kävi nukkumaan. Jos malttoi edes nukahtaa lukemiseltaan.

Tässä nyt alkuunsa jotain. Nämä ovat todennäköisesti kirjaston vanhimpia kirjoja.. ehkä sinulta löytyy kokemuksen perusteella eriäviä mielipiteitä kirjailijoiden kanssa valtakunnan asioista.. ehkä ei. Jos kuitenkin löytyy, haluaisin enemmän kuin mielelläni kuulla sinun näkemyksesi asioista Kuningas kävi kertomaan, samalla kun antoi demonin ottaa vastaan kirjat Tietääkseni niitä ei edes ole saatavilla muualta ainoat kappaleet laatuaan.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Sands » 25 Helmi 2012, 02:22

Prinsessa oli hiljaa, joten niin oli Roswellkin. Turha sitä oli rikkoa hyvää hiljaisuutta, näyttihän tyttö muutenkin keskittyvän taas niihin kirjoihinsa, joten niin kai myös hänen itsensä pitäisi. Vaikka taisi kyllä prinsessa vielä vilkaista silloin tällöin kirjahyllyjen väleissä seikkailevaa demonia, kun tuon selkä oli käännettynä. Kyllä hän tunsi jonkun katseen niskassaan. Hymy nousi Roswellin huulille, oli mukava tavata mielenkiintoisia ihmisolentoja. Taisivat he molemmat olla varsin uteliaita tapauksia, mutta saipa nähdä, kumpi oli kärsivällisempi. Tai kierompi.

Lähestyvät askeleet saivat käden laittamaan vedetyn kirjan takaisin sen paikalle kirjahyllyyn. Demoni vilkaisi taakseen tulijan nähdäkseen. Tällä kertaa se ei ollut prinsessa, vain kuningas, joka oli vihdoin palannut kirjojensa kanssa. Roswell kääntyi ympäri vastaanottaakseen toisen ojentavat kirjat, katseen ja hymyn kiittäessä, ennen kuin yksikään sana tai muu ele oli ehtinyt sen tekemään.
"Kiitos, Teidän Majesteettinne," pää nyökkäsi kumarruksen vanhemman miehen vilkaistessa ja tunnustellessa käsissään olevia kirjoja. Eivät mitään kauhean painavia opuksia, mutta ne näyttivät mielenkiintoisilta. Kuluneilta ja niiden iän pystyi miltei haistamaan. Kuningas todellakin tahtoi antaa hänelle jotain mieluista lukemista.
"Uskon pitäväni näistä, joten kaikki vaivannäkönne ei todellakaan ole mennyt hukkaan."

"Kenties, Teidän Majesteettinne. En voi sanoa, että olisin seurannut tapahtumia kovin tarkasti, mutta kyllä sitä on tullut nähtyä ja koettua kaikenlaista," Roswell tuumasi hymy huulillaan,
"Tietenkään tapanani ei ole paljastaa tietoa, mitä asukkaat eivät normaalisti voisi saada tietoonsa, ikävä kyllä. Toki voin katsoa jos teen poikkeuksen, kun olen saanut kirjat luettua Toivon, että ymmärrätte kuitenkin jos en sitä tee, Teidän Majesteettinne. En tahdo sekoittaa maailmanne normaalia kehitystä," tuo jatkoi naurahtaen. Kenties sanat olivat outoja, mutta toivottavasti toinen kuitenkin ymmärsi tarkoituksen. Voisihan hän toki yrittää selittää paremminkin, mutta ehkä tuo kelpaisi tällä kertaa.

"Niinkö? Sitten niitä on varjeltava, olisi sääli, jos jotain tällaista katoaisi iäksi," demoni hymähti, pitäen kirjoja tiukasti, mutta kuitenkin niiden iästä johtuen tarpeeksi hellästi sylissään, ettei niille vain kävisi mitään. Ilkivalta kun ei kuulunut hänen luonteeseensa.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Helmi 2012, 14:26

Kuningas nyökkäsi ymmärtäväisesti Roswellin kertoessa, ettei välttämättä käynyt paljastaman tietoa menneistä, joita ei kuolevaisten pitänytkään tietää. Harmi sinänsä. Kaikki tuntematon kiinnosti siinä missä pelottikin. Jos kyse oli menneistä ajoista, halusi Henry tietää kaiken mahdollisen, vaikkei se tieto ehkä turvallista ollut. Tai edes hyödyllistä.. tai tärkeää. Mutta historia oli nuorelle kuninkaalle kuin pakkomielle. Joskus hän jopa oli pohtinut käyvänsä oraakkelin puheilla. Se lisko jos joku tiesi asiasta, joka häntä kiinnosti. Mutta nyt kun Roswell oli täällä, ehkä demoni voisi kertoa Henrylle enemmän.
Aika näyttää sitten. Henry kävi toteamaan hymyillen Mutta nyt voisin saattaa sinut takaisin huoneeseesi. Valitettavasti et ole ainoa, joka seuraani kaipaisi tänään.
Olihan se hyvä viettää aikaansa myös läheistensä seurassa. Rakkaat kun tuntuivat olevan ainoita, jotka saivat nuoren kuninkaan rentoutumaan edes hetkeksi.

Oli mukava tavata Lily totesi nostettuaan katseensa kirjasta, samalla kun Henry oli ottanut askeleen tai parikin kohti ovea, valmiina lähtemään johdattamaan Roswellia takaisin yksinäisyyteensä Todennäköisesti tapaamme vielä uudestaankin.


// Ei se Roswell nyt osannut oikein inspiroida tähän kirjoittamiseen kun sillä oli taas kaikki muut asiat mielessä //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Sands » 29 Helmi 2012, 17:01

Roswell kallisti päätään hieman, kysyvänä vai lievästi huvittuneena, se jääkööt toisten päätettäväksi. Kuningas näytti ymmärtävän toki demonin varautuneisuuden asioista kertomiseen, nyökkäsi hyväksyvästi Mutta kyllä sitä siellä syvällä sisimmässä pystyi tuntemaan harmituksen. Pieni hymy kävi vanhemman miehen huulilla, toinen taisi tahtoa tietää, tiedonjano oli nuorella suuri. Demoni ymmärsi toki. Eihän hän toki tahtonut jaella sellaista tietoa kenelle tahansa, jos kenellekään ylipäätään, mutta kenties nuoren kuninkaan reaktiot olisivat mielenkiintoisia. Tai sitten hän vain tekisi palveluksen Ehkä jotain toista palvelusta vastaan, aivan vain kiusoitellakseen.

"Totta kai, Teidän Majesteettinne. Olette tehneet eteeni jo enemmän kuin tarpeeksi. Kiitän, että olitte seuranani ja esittelitte hurmaavan siskonne, Teidän Majesteettinne," Roswell kävi kumartamaan hymyillen, lähtien sitten seuraamaan kuningasta, joka niin ystävällisesti tarjoutui vielä saattamaan hänet huoneeseensa.
"Samoin, Teidän Korkeutenne, ilo on kokonaan minun puolellani," demoni vastasi prinsessalle, joka oli huomannut kaksikon poistumisaikeet.
"Toivon niin," tyytyväinen hymy kävi miehen huulilla, ennen kuin tuo kumarsi vielä hyvästiksi, lähtien sitten seuraamaan kuningasta ulos kirjastosta ja takaisin huoneeseensa kirjojen kera. Näissä riittäisi tekemistä ensi hätään aina tylsyyden iskiessä, vaikka huoneen ulkopuolinenkin elämä oli alkanut kiinnostaa



((No niinpä tietenkin, koko yö taas meni vain riehuessa ja nyt ei enää jaksa tehdä mitään? Tyypillistä. Olisihan se pitänyt tietää. Alan varmaan tässä jossain kirjoittamaan sitä toista peliä, laitan viestiä sitten yksärillä.))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Edellinen

Paluu Vankityrmä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron