Katso ja opi!

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Katso ja opi!

ViestiKirjoittaja Niehku » 28 Joulu 2011, 23:06

Tarina jatkuu tässä täältä.

//Elikkäs paikalle odotellaan Pappistaaaa :D//

Lucanaya Vendethiel

Niin oli Lucanya majoittanut Felipan luokseen haltioiden kylään vähäksi aikaa. Tänään he olivat sopineet mennä yhdessä Lucan rajavartiointivuorolle, jotta Felipa hahmottaisi paremmin, mitä toisen työhön oikein kuului.

Blondin vartiointivuoro alkoi puolesta päivästä ja jatkuisi iltaan saakka. Paikalla ei ollut montaa muuta rajavartijaa, sillä muutenkin tuo porukka oli pienikokoinen, joten tekemistä kaikilla riitti. Yleensä rajakohtaiset tappelut olivat onneksi vähäisiä, mutta koskaan ei voinut varma mistään. Joskus saattoi paikalla riittää vain kaksi rajavartijaa.
"Enää ei ole kovin pitkä matka." Luca huomautti pirteänä heidän kävellessään raikkaantuntuisessa metsässä.

Viimein kaksikko saapui vartiointipaikalle. Siellä ei kuitenkaan näkynyt ketään.
"Hm? Täällä piti olla jonkun toisenkin, en vain muista kenen." Luca mietti ääneen katkastettuaan paikan. Eihän se kummoinen ollut, sinne oli rakennettu pieni mökintapainen rakennus, jossa oli pöytä, muutama tuoli sekä karttoja ja muuta pientä hyödyllistä kapinetta.
"No, ehkä saamme kohta lisää seuraa, jos se toinen on myöhässä..." Lucanya jatkoi laittaen kätensä kyljilleen.
"Eli, tässä me vaan kuuntelemme sekä vahdimme tarkkaavaisesti ympäristöä ja heti jos jotain epäillyttävää näkyy, siitä pitää ottaa selko. Kaikista kahakoista merkitään muistiin läsnäolijat, päiväys, kenties paikka jos on pitänyt juosta pitkäkin matka sekä toimenpiteet. Emme siis saa tappaa ketään, ellei ole muuta vaihtoehtoa." haltia selosti kantaessaan tuolia sisältä ulos ja päätti istahtaa siihen.

//Ja joo, sinne ei sit tule ketään muita ;D iha kahestaa rökittävät :D//
Viimeksi muokannut Niehku päivämäärä 31 Maalis 2012, 18:30, muokattu yhteensä 2 kertaa
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 29 Joulu 2011, 18:05

//TÄSSÄ olen, kuinkas kävi kalsareiden?

Felipa

Pienelle wälder-haltialle metsästä kylään siirtyminen oli aluksi aika pysäyttävä kokemus. Felipa oli kysellyt kaikenlaista ja tutkinut jokaikisen nurkan emäntänsä kotona ja pistänyt hengiltä pari kadulla vilissyttä rottaa. Väkijoukkoihin tottuminen tulisi viemään oman aikansa, mutta Felipa uskoi kykenevänsä siihen.
Kun viimein tuli aika näyttää Felipalle, millaista hänen elämänsä uuden emännän kanssa tulisi käytännössä olemaan, pieni haltia ei ollut pysyä nahoissaan. Tätä hän olikin jo odottanut. Matkalla rajalle Felipa aluksi hyppi puusta toiseen ja piti huolen, että selusta oli turvattu, mutta jossain vaiheessa hän kiipesi Lucanyan selkään ja sinne tähystämään ympäristöä.

Vartiointipaikan ilmestyessä näkyville, Felipa loikkasi yhdellä loikalla pois emäntänsä selästä oven yläpuolelle ja oven avautuessa hän luikahti sisään.
"Eikö muuta?" Felipa kysyi Lucanyan selittäessä rajavartioiden työtehtävät. Tämä oli alkanut tutkia karttoja ikään kuin muka olisi ymmärtänyt niistä jotain.
"Olemmeko jossain täällä?" hän kysyi ja osoitti merikarttaa, jossa oli kuvattu Manasses saarten alue.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 01 Tammi 2012, 18:02

//Että mitä? :'D//

Lucanya Vendethiel

Haltia pohti mietteliäästi wälderin kysymystä vieden kätensä leualleen.
"Saatuamme kiinni riitapukarit, sidomme heidät "vangeiksi", kenties kuulustelemme ja odotamme että he rauhoittuvat. Sitten joko päästämme heidät vapaiksi tai teemme pidemmän kaavan mukaan, eli toinen vartijoista lähtee viemään haltioiden kylään tyrmään." Lucanya selosti ja tuumi vielä itsekseen, että kaipa kaikki tärkeä tuli siinä. Felipa oli jäänyt tutkimaan sisätiloihin karttoja ja kysyi kaksikon sijaintia. Blondi nousi ja meni toisen luokse tarkastelemaan karttaa. Hän naurahti viattomalle wälderille.
"Ehei, tämä on ensinnäkin merikartta ja osoittamasi paikka on Manasses saaret. Me olemme tuossa." haltia selitti ja osoitti sitten sormella toista karttaa, pienellä punaisella pisteellä merkittyä paikkaa. Karttoihin kaikki vartiointipisteet oli niin merkitty.
"Niin tosiaan, ethän sinä osaa lukea karttoja. No, hyvä on tekemistä." Luca totesi innoissaan käydessään tuolin ulkoa takaisin sisälle. Niin hän aloitti sitten opettamaan Felipalle karttojen merkintöjä ja kuinka niitä pitäisi tulkita.
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 05 Tammi 2012, 22:31

//Youtube-> Saippuaa arabialaisittain

Felipa

"Niinkö?" haltia kysyi ja tarkasteli karttaa lähemmin. Ei se kyllä saarelta näyttänyt. Felipa hylkäsi kartan ja siirtyi tutkailemaan lähemmäs sitä, jossa oli siellä täällä punaisia pisteitä. Ne eivät sinänsä merkinneet tälle mitään, sillä Felipa osasi kulkea Cryptissä ilman mitään paperilappusiakin. Kuitenkin hän kuunteli ja seurasi tarkkaavaisesti Lucanyan alkaessa opettamaan karttojen tulkintaa.
Aikaa kului, sillä metsänelävänä Felipalla ei ollut harmainta haisuakaan lukemisesta, kirjaimista tai muista merkinnöistä, joita kartat olivat pullollaan. Jossain vaiheessa pieni rasahtava ääni ulkopuolella sai haltian suipot korvat nytkähtämään. Askelia... Nopealla ponnistuksella Felipa hyppäsi ulos ovesta ja kiepahti ovenkarmin avulla vartioaseman katolle tähystämään.

//Onko se hiiri? Onko se peura? Ei! Se on Supermies!!
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 26 Tammi 2012, 18:14

//Ookei :D//

Lucanya Vendethiel

Felipalla olisi vielä opittavaa, mutta eihän se toki mahdotonta olisi! Haltian selittäessä innoissaan pienelle oppilaalleen tuota voisi hyvinkin luulla joksikin oikeaksi opettajaksi.

Myös Luca kuuli rasahduksen ja wälderin jälkeen tuo hiipi hiljaa ulos sisätiloista tähyillen ympärilleen kuin mikäkin pöllö. Mitään ei toistaiseksi näkynyt eikä kuulunut. Blondi käveli vähän matkan vartiointipisteestä nähdäkseen kunnolla sen ympäristöä. Pian rasahdusta alkoi kuulua enemmän ja jopa sen suuntaakin oli selvä.
"Senkin saasta! Päästä irti!" kuului yhtäkkiä ja muuta mölinää, äänensynnyttäjä oli tulossa vinhaa vauhtia lähemmäs. Mökin takana oli pieni kumpare, jota pitkin alas vieri kaksi keskikokoista miestä, toistensa kimpussa. Olisihan se pitänyt arvata, haltia ja ihminen.

Lucanya kiiti kaksikon luokse ja yritti erottaa miehiä.
"Lopettakaa heti! Olette rajalla ja tiedätte hyvin mitä se tarkoittaa." nainen koetti samalla puhutella.

//Pikemminkin kaksi supermiestä xD//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 09 Helmi 2012, 12:52

Felipa

Siinä missä Lucanya yritti puheilla saada kaksikon rauhoitettua, Felipa ei kiinnittänyt huomiota mihinkään muuhun kuin, että siinä oli ihminen ja haltia toistensa kimpussa. Felipa loikkasi katolta kaksikkoa lähimpänä olevaan puuhun ja eläinmäisellä rääkäisyllä hän syöksyi kynnet ojossa ihmisen kimppuun. Mies parahti ja yritti suojella kasvojaan Felipan kynsiltä, joka raaviskeli sillä vauhdilla, että ilman kevyttä haarniskaansa mies oli jo aivan vereslihalla. Wälder sähisi hampaat irvessä ja puraisi miestä korvasta, jonka karjahdus kajahti koko metsän poikki, minkä jälkeen Felipa loikkasi kauemmas sähisemään.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 11 Maalis 2012, 00:00

Lucanya Vendethiel

Eihän riitapukarit ottaneet korviinsa haltian uhkailua. Ennen kuin hän itse kuitenkaan ehti tehdä seuraavaa liikettä, oli jo Felipa kynsineen pelissä. Kaikkien kolmen hämmästykseksi, etenkin Lucan, pikkuinen oli yllättävän vahva ja sai pahaa jälkeä aikaan. Toinen miehistä loittoni takaa-alalle nähdessään ihmisparan, jonka kimpussa wälder oli.
Hetken kuluttua Felipa loikkasi vähän matkan päähän jättäen ihmisen maahan parkumaan. Lucanya oli ylpeä pikkuisesta.
"Senkin hullut! Mikset estänyt tuota... Otusta?!" ihminen karjaisi yhtäkkiä blondille nousten jaloilleen. Toinen miehistä oli jotenkin hämmentynyt tai sitten oli järkevämpi ja päätti ettei ehkä ollut viisasta synnyttää vastarintaa rajavartijaa ja wälderia kohden. Ihminen nappasi miekkansa maasta ja asteli kohti Lucaa. Äkkiä neito ojensi kätensä, myöskin siis miekkansa pysäyttäen tuon.
"Parasta, että häivytte nyt molemmat." nainen sanoi.

//Miulla on hyvä selitys, miksen oo vastannu! Näin se meni; vastasin kyllä aikoja sitten, muistan sen elävästi, lähetin sen normaalisti ja luki vielä siinä että "vastauksesi on lähetetty jne". Nyt kun katsoin päiviä viime vastauksesta... Mitä ihmettä? Pappis ja 9.2 O__o AAAAAGH!! Se ei mennytkään perille se aiempi vastaus ja huomasin sen vasta nyt! Pahoitteluni!//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 22 Maalis 2012, 12:25

Felipa

Haltia sähähti hampaat irvessä ihmisen "otus" nimikkeelle. Hän oli wälder eikä mikään epämääräinen otus! Ihmisen vetäessä miekkansa esiin ja Lucan esittäessän varoituksensa, Felipa ponnahti uudestaan melkin silmääkin nopeammin ja hyppäsi miehen kylkeen kiinni ja kierähti siitä selkään, kynsien niin nopeasti tuon vaatetusta ja ihoa kuin vain kykeni. Mies horjui yllätysiskun takia muutamia askelia taaksepäin ja yrittäessään saada kiskottua haltian irti.
"Etkö kuullut mitä emäntäni sanoi, alhainen ihminen?!" haltia sähisi ja hyppäsi taas yhdellä loikalla miehen selästä, kun tämä alkoi karjumaan kivusta ja osittain raivosta. Miekkakin heilahti selän puolella käväisten aika likellä Felipan karvaista päätä.

//Eipä mitään eipä mitään, sulla sentään on hyvä tekosyy :D Mulla on syynä vaan täysin puhdas patalaiskuus
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 25 Maalis 2012, 14:49

//repesin tolle nuuskamuikkuselle, ilme kohillaan :'D//

Lucanya Vendethiel

Tämähän alkoi käydä yllättävän helpoksi, nyt kun Felipa oli mukana. Kaksijalkaisethan suorastaan pelkäsivät häntä, eikä ihme, eihän verilleraapiminen tuntunut mukavalta. Nainen tyytyi laskemaan miekkansa alas, mutta piti sitä yhä tiukassa otteessaan. Hän halusi ilmaista, ettei haluaisi tapella moisesta asiasta, kun tapauksen voisi hoitaa huomattavasti helpommalla ja ei niin kivuliaasti. Mutta minkäs sille mahdat, jos toinen sattuu olemaan niin itsepäinen? Felipasta ei puhti loppunut, se sai Lucanyan vakuuttumaan entistä varmemmin hänen päätökseensä.

Toinen miehistä ei jäänyt enempää katselemaan, tuo nosti kättä Lucalla jotenkin epävarmasti ja lähti talsimaan reippaasti poispäin paikalta. Nyt oli siis enää ihminen.
"No niin ja nyt sinä lähdet tuonne noin ja varokin kääntymästä, huomaan sen kyllä." haltia selitti päättäväisenä miehelle osoittaen sormellaan suuntaa. Ihminen ei ollut huomannut vihollisensa lähtevän, joten tuo pälyili ympärilleen hetken, naulaten katseensa sitten naiseen.
"Mennään, mennään..." mies rykäisi lopulta, sylkäisten kunnon limaklöntin maahan, joka oli puoliksi värjätynyt verestä. Sitten tuo lähti talsimaan rauhallisesti toiseen suuntaan, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

//patalaiskuus se tuntuu joskus olevan tauti :'D//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 29 Maalis 2012, 19:47

//Muikkunen on polttanut nuuskaa niin, että tajunta laajenee :'''D

Felipa

Ilkikurinen virne Felipan kasvoilla ei ottanut laskeakseen. Molemmat tunkeilijoista oli saatu häipymään, vaikkakin verta vuotaen.
"Hahaha..." haltia naureskeli itseensä tyytyväisenä. Niillä kahdella ei olisi ollut mitään mahdollisuutta häntä vastaan. Felipa rentoutui ja nousi kahdelle jalalle seisomaan.
"Oliko se siinä?" hän kysyi emännältään ja pyyhkäisi hännällään maata.

//samoin kuin vastauksia krooninen lyhyys
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 31 Maalis 2012, 17:50

//jep xD//

Lucanya Vendethiel

Varmistuttuaan, että ihminenkin oli turvallisen matkan päässä kaksikosta, haltia asetti veitsensä paikoilleen. Felipa oli tyytyväinen ja ilmeisesti äskeinen välikohtaus oli hänelle ollut hupia.
"Kyllä se taisi olla." Lucanya vastasi toiselle ja kumartui tuon eteen.
"Teit hyvää työtä, kun jatkat samaan malliin, ei sinulla eikä minulla tule olemaan mitään hätää." hän kehui wälderiä hymyillen ja nousi sitten jälleen jaloilleen.
"Vahtivuoromme jatkuu vielä. Haluatko vielä tutkiskella karttoja vai päivystämmekö ulkona?" nainen kysyi toiselta asettaen kätensä lantiolleen.

//vissiin tämä stoori loppuu tähän(kö)?//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 31 Maalis 2012, 18:02

Felipa

Haltian ei tarvinnut miettiä kahdesti, mitä hän halusi tehdä.
"Päivystetään ulkona!" Felipa sanoi hymyillen ja kipusi Lucan selkään tähyilemään. Haltia arveli, että hän tulisi pitämään elämästään Lucanyan apurina...

//Tähän kai vissiin : D Kiitosta kovasti<3
Pappis
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 31 Maalis 2012, 18:20

//Oleppa hyvä vain, kiva oli pelata :3 nyt voin lisätä Felipan NPC hahmoksi Lucan esittelyyn~//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 31 Maalis 2012, 18:22

//Treat her well, sweetie<3
Pappis
 


Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa

cron