Kirjoittaja Aksutar » 23 Heinä 2012, 12:59
Edna, Erudessa, Darius
Aavekoira lähti matkoihinsa, Edna jäi hetkeksi katsomaan tuon perään. Tyttö tiesi itse käyttäytyvänsä välillä turhankin hankalasti, onneksi Aavekoira oli ainakin tähän asti kestänyt moiset tempaukset ja ruikutukset. Kauaa ei Edna kuitenkaan paikoillaan pysynyt, vaan lähti suuntaamaan kulkunsa kohden velhon tupaa. Ehkä oli hyvä vain käydä oppitunneilla, vaikka olikin tuohtunut opettajalleen
~*~
Toisaalla, kaksi eliittikenraaleista oli aamusta jo vaeltanut oman saattueensa kera haltioiden kylään. Silverforest ja Winder olivat lähteneet tarkistuskäynnille kylään, keskustelemaan tuon turvallisuudesta ja tilanteesta. Kuningas itse ei ollut tällä kertaa ehättänyt paikalla käymään, joten monarkki oli lähettänyt kaksi luottomiestään paikanpäälle. Kerta kuningas ei ollut matkassa, ei koko kylän tarvinnut varautua. Kreivikin sai olla rauhassa, sillä Kenraali Idhrenniel hoiti tämän tapaamisen. Kolmikko oli tavannut kylän sotilastuvalla, jossa kuulumiset oltiin vaihdettu asiaankuuluvalla tavalla ja käyty keskustelemaan tilanteesta.
Darius kiitti onneaan, että Acom oli mukana. Haukansilmä ei tunnetusti ollut kovin puheliasta tyyppiä, joten silmäpuoli antoi mielellään toisen eliitin hoitaa keskustelupuolen. Haukansilmä puuttui keskusteluun vain, jos hänellä oli jotain kysyttävää tai joku kysyi häneltä jotain. Muuten tuo seurasi lähinnä sivusta, antaen Acomin ja Erudessan keskustella rauhassa. Ei sillä etteikö Darius noiden kanssa toimeen olisi tullut, varsinkaan Acomin kanssa, hän ei vain nähnyt tarpeelliseksi olla äänessä, kun kaksi pystyi hyvin käymään tämän keskustelun ilman kolmatta.
Erudessa oli huomannut Haukansilmän hiljaisuuden, mutta ei antanut sen häiritä. Nainen tuli ihan hyvin toimeen myös toisen kenraalin kanssa, joskin Erudessa ei voinut sanoa tuntevansa näitä, saatikka olevansa eliittien ystävä. Kenraali käyttäytyi asiallisesti, kunnioittavasti korkea-arvoisempia kohtaan. Vastasi kysyttäessä, eikä käynyt sinuttelemaan kumpaakaan osapuolta.
Kun asiat sotilastuvalla oltiin hoidettu, kävi matka kohden kylää. Kylän kadut tarkistettiin ja vartiointi arvioitiin. Mitään moitteita ei löytynyt, sillä Erudessa oli pitänyt huolen että järjestys ja turvallisuus säilyivät, vaikka suurin osa sotilaallisesta arsenaalista olikin siirtynyt aroille kaupunkiin.
Kun ilta alkoi jo laskeutua, oli luvassa vielä lähimetsän tarkistaminen. Kolmikko hankkiutui ratsuilleen ja suuntasi kulkunsa kylän ulkopuolelle. Mukaan olisi tullut sotilaita, henkivartijoita, mutta Darius kieltäytyi moisesta huvittuneena. Eikö muka kaksi eliittiä ja yksi pätevä kenraali pärjäisi mahdollisille vihollisille, joita tuskin edes liikkui näin syvällä metsissä? Kolme kenraalia, jotka olivat päästä varpaisiin täysissä armoreissa, aseistautuneita ja joiden ratsut osasivat myös pitää huolta omistajistaan? Naurettavaa. Niinpä Kenraalit lähtivät liikkeelle kolmisin.
Blue oli turhankin kiinnostuneen oloinen kahdesta tammasta, jotka matkaseuraksi olivat päätyneet. Yksisarvinen pysyi kuitenkin aisoissa, ainakin niin kauan kun Darius piti tuon komennossaan. Yksisarvinen olikin kolmesta ratsusta suurin ja jykevin, mikä puolestaan lisäsi Haukansilmän jo valmiiksi isoa egoa. Erudessan ratsu oli kaikista siroin, pienin, mutta siltikin pelottava vastus. Pegasoksen kanssa ei kannattanut käydä ottamaan yhteen, eikä ollut epäilystäkään, etteikö Acomin ratsukin osannut isännästään huolta pitää. Tavallisia hevosia tupattiin aliarvioimaan turhankin usein haltioiden keskuudessa.
Täällä asti ei ole näkynyt vielä yhtäkään ihmisten partiota, sitten tannersodan Erudessa kertoi haltiakielellä kolmikon edetessä kesäisen hämärässä metsässä Aikaisemmin ihmiset uskaltautuivat tännekin asti. Nyttemmin olemme nähneet vain yksittäisiä, eksyneitä tapauksia, joiden puolueellisuudesta emme ole olleet varmoja. Jokainen pienikin uhka on kuitenkin eliminoitu.
Darius hymähti itsekseen. Nainenhan osasi hommansa. Pieni sovinisti sisällään antoi myöten Kenraali Idhrenniel kohdalla, tuo ei vaikuttanut yhtään hullummalta naiseksi. Mikäli tuota naiseksi saattoi kutsua.
Kylä oli jo jäänyt melko kauas taakse. Kolmikon oli tarkoitus käydä tietyllä rajapylväällä tarkistamassa, mutta matkaan tuli pieni mutka.
Erudessa oli avaamassa suunsa kertoakseen lisää tilanteesta, kun ykskaks täysin tyhjästä vasten Kenraalin siivekästä ratsua. Aglar pelästyi moista äkillistä iskua, levitti siipensä ja lähti pukittelemaan muutaman kerran, kauemmaksi olennosta joka tuohon oli törmännyt. Erudessa pysyi kuitenkin ratsailla, siivekkään olennon selässä ei sopinut omata huonoa tasapainoa
Koiran kokoinen olento.. oli koira. Kolmikon katseet olivat kohdistuneet tuohon nurin menneeseen nelijalkaiseen.
No mutta, mitä meillä täällä onkaan? Darius avasi suunsa pitkästä aikaa nyt huomattavasti halveksuvanviekkaalla äänellä Jos en väärin näe, niin sehän on itse Kalma, ärsyttävä piikki lihassa. Luulin että olisit jo päässyt hengestäsi. No, ehkä voimme korjata tuon asian tänään.
Tunnette tuon piskin? Erudessa kävi kysymään Haukansilmältä, vaikka kysymys olikin osittain typerä.
Kyllä. Ihmistenriveissä. Eiköhän päästetä piski parka tuskistaan, ennen kuin tuo ehtii tuhoa aiheuttamaan Oli vastaus alemmalle kenraalille, sekä samalla toiselle eliitille. Haltioiden välinen keskustelu käytiin tietenkin heidän omalla kielellään.
Viimeksi muokannut
Aksutar päivämäärä 23 Heinä 2012, 15:38, muokattu yhteensä 1 kerran