Kirjoittaja Aksutar » 04 Elo 2012, 14:13
Aran
Ehkä ainoa, jota kuuma päivä ei ollut vaivannut millään tapaa tässä valtakunnassa, oli haltiakuningas. Palvelijat pitivät huolen, ettei monarkki joutunut kärsimään kuumuudesta millään tavalla, missään vaiheessa päivää. Täydellistä. Kuninkaan päivä olikin ollut harvinaisen rauhallinen ja kiireetön. Mitään suurempia tapaamisia ei ollut eikä kokouksia, joihin osallistua. Monarkki oli saanut viettää aikaansa perheensä parissa, samalla kun varmisteli, että illan tanssiaiset olisivat ajoissa pystyssä. Ja totta kai näyttävät. Näyttävyys ja ylellisyys oli jotain, mihin kuningas halusi pyrkiä kestitessään ylimystöä. Oli vain harva henkilö, jota Aran tosissaan halusi miellyttää juhlillaan, sen sijaan ylellisyys heitettiin kehiin kerskumisen takia ja vallan näyttämiseksi.
Illan lähestyessä oli kuningaspari laittautunut valmiiksi juhlia varten. Ylleen monarkki pisti tietenkin vain parastaan. Pitkähkö, monikerroksinen mutta silti kevyt, valkea, kaapumainen takki vedettiin korean, tunikkamallisen satiinipaidan ylle. Jalkoja koristivat hopeanharmaat satiini housut, jotka juuri ja juuri näkyivät silloin tällöin kaaputakin lomasta. Koko asukokonaisuus oli kengistä hiuskoristeisiin vaaleaa, sekoitettuna hopean sävyihin. Kaiken tämän kruunasi kuitenkin ne pienet, kirkkaan vihreät korut ja yksityiskohdat, mitä asukokonaisuudesta saattoi löytää.
Juhlat järjestettiin alakerran suuressa salissa, josta pääsi myös puutarhaan, terassille. Ovet sisäpihan puutarhaan pidettiinkin auki, sen varalta jos vieraat halusivat käydä happea haukkaamassa tai muuten vain levittyä sisätiloista ulos viettämään aikaa.
Palvelusta ei tietenkään ollut pulaa. Tarjoilijoita ja hovimestareita risteili vähän väliä yhä kasvavan vierasmäärän seassa, pitäen huolen että jokainen vieras piti kädessään täyttä juomalasia haluamaansa virvoketta. Musiikista vastasi tietenkin hovin parhaat soittajat, pitäen tunnelman kesäisen iloisena, mutta silti hillittynä ja jokseenkin mystisenä. Musiikkia haltioiden tapaan.
Kuningaspari otti vastaan vieraita aikansa, kunnes he eksyivät eri ryhmiin. Kuningatar kauniissa ja koreissa vaatteissaan aatelisnaisten seuraan, Aran taas miesten seuraan. Harva kuitenkaan uskaltautui puhuttelemaan kuningasta kovin avoimesti, sillä tuon seurassa piti aina varoa suutaan.. ja ajatuksiaan. Kuningas kuitenkin piti keskustelua yllä yleensä, joten turhia, kiusallisen hiljaisia tilanteita ei tullut. Tosin se, jutteliko kuningas silkkaa ystävällisyyttään muille, oli eri asia.
Kuitenkin, juhliin saapui myös eräs, jonka Aran halusi todellakin tavata. Viime tapaamisesta oli ollut jo aikaa, eikä viimekerralla ollut oikein kunnolla aikaa edes vaihtaa kuulumisia. Kreivi Arethdriel Cúthalionin saapuessa viimein paikalle, nousi kuninkaan kasvoille vilpitön hymy. Monarkin katse ja huomio kiinnittyivät tummapäiseen sukulaiseen, kun tuo näköpiiriin ehätti. Nykyinen seurapiiri hiljennettiin törkeästi poistumalla paikalta, kohden Arethia.
Areth.. Kuningas aloitti käsien levittäytyessä kera leveiden hihojen Et uskokaan kuinka mukava sinua on nähdä Kädet laskeutuivat kreivin käsivarsille, samalla kun erikoisvieraalle suotiin nopea, sivistynyt poskisuudelma tervehdykseksi.
Toviottavasti matkasi sujui hyvin Kuningas jatkoi, samalla kun lähti ohjaamaan sukulaistaan peremmälle saliin, tarjoilijan käydessä tuomaan tarjottimella eri juomia ylimyskaksikolle.
Olen enemmän kuin kiinnostunut kuulemaan, miten kylässä on asiat menneet.. ja ennen kaikkea kuulemaan, miten sinä voit
// Ain't no party lyek a Cúthalion party!
Fanservice delivered //