I'm your nightmare || CrimSON || k-Agna

Linnasta löytyy käytävää jos toistakin, jolla vaellella päänsä pyörryksiin. Linnasta löytyy myös lumottuja salakäytäviä, jotka ovat erittäin vaikeita löytää tai sitten täysin mahdottomia avata ilman loitsuja. Käytäviä valaisee pimeällä hiljalleen edes takaisin lipuvat sinivalkeaa valoa kajastavat, lumotut valopallot. Käytävät ovat myös melko autioita ja maltillisesti sisustettuja.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Crimson » 06 Elo 2012, 19:55

Iriador hymisi. Jos tuo olisi ollut kissa, olisi peto kehrännyt nyt kuin viimeistä päivää. Ehkäpä korkeahaltian olisi pitänyt vaihtaa kehoja kissansa kanssa! Mitähän siitäkin olisi tullut..
Siinä missä Dariuksen silittely, alkoi tuon muukin kiusoittelu nostattaa hiljalleen jonkinlaista mielihyvän ja halun tuntua pintaan. Sen saattoi nähdä niin nuoremman kasvoilta kuin hiljalleen läheisyyttä yhä enemmän vailla olevista eleistä.
Kenraali tiedusteli mitä punapää mahtaisi mahdollisella lahjallaan tehdä. Ja miten ja milloin sen ajatteli avata. Iriador tunsi Dariuksen hengityksen kasvoillaan, joka sai hymyn leviämään entistäkin leveämmäksi punatukkaisen kasvoille. Siinä missä vanhempi pyrki kiusaamaan Iriadoria, pyrki punapäinen paholainen kiusaamaan Haukansilmää vääntäytymällä taaksepäin päänsä kanssa toisesta. Samalla sokean katse onnistui täysin vahingossa kohdistumaan Dariuksen yksinäistä silmää tuijottelemaan.

Lahjat täytyy avata aaaina heti, Iriador aloitti kammetessaan itseään paremmin istumaan Dariuksen vierelle, jotta saattoi luennoida paremmin, Iiihan ensinnäkin sssiksi, ettei tarvitsisi jännittäää ja mieeettiä kauempaa mmmitä paketissa onnn! Josss siellä vaikka olisikin jotain huuuurjan kivaa!, punatukka selitti käsilllään elehtien, hekotellen sanojensa välistä itselleen. Kun hekottelu tyyntyi taas hyminäksi, nousi Iriador sen verran sängyllä polvilleen, että saattoi niiden avulla astella pehmeän pedin päällä Haukansilmän luokse, ja notkahti taas halaamaan tuota riittävän lähelle päästyään.
Minä ehkä pitäisin ooooikein hyvää huolta siiitä lahjasta - hellisin ja pitäisin tooodella tooodella hyvänä!, Iriador tuumi, kieron virneen kohotessa samalla tuon kasvoille, Mutta eeennen kaikkea, minä koeajaisin sennn!.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Elo 2012, 21:05

Iriador kävi vetäytymään kauemmas kenraalista. Aikoiko tuokin ryhtyä kiusaamaan? Kenraali virnuili, hänellä ei ollut pakottava tarve päästä nuoremman pöksyihin juuri nyt, mutta mikäli tuo halusi lahjansa saada, täytyi tuon myös se itse hankkia. Dariuksella oli koko yö aikaa kuunnella humalaisen höpinöitä, mitä todennäköisemmin tuo tulisi sammumaan ennemmin mitä kenraali.
No, Iriador kävi luennoimaan suuripiirteisesti siitä, kuinka lahjat piti avata heti jottei tarvinnut sen enempää jännittää. Jonkinlaista lapsellista logiikkaa oli havaittavissa punapään selityksissä, joihin Kenraali tyytyi vain hymisemään myöntyvänhuvittuneena.

Saatuaan selitettyä miksi lahja piti avata heti, kävi Iriador pötkähtämään takaisin Dariuksen viereen tuota halailemaan. Selitys jatkui, korkeahaltian kertoessa mitä lahjalla sitten tekisi. Vai koe ajaisi kaiken hellinnän ja hoivan ohessa. Darius ei voinut olla virnuilematta.
No sinullahan on hyvät suunnitelmat lahjasi suhteen Darius tokaisi lähtiessään sukimaan korkeahaltian punaisia hiuksia Mutta lieneekö syntymäpäiväsankarilla enää energiaa moiseen riehumiseen.. Saatikka sitten keskittymiskykyä Kenraali koitti ystävällisesti vihjailla, että ehkä ei olisi maailman paras idea juuri nyt lähteä pelehtimään miehen kanssa, joka tykkäsi leikeistä hieman rajumpana. Iriador saattaisi helpostikin katua aamulla herätessään kun molempia päitä jomotti, jos tuo nyt kävisi antamaan kenraalille vapaat kädet. Darius oli kuitenkin vielä sen verran selvin päin, että osasi myös ajatella Iriadorin parasta, eikä vain omia kyteviä tarpeitaan.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Crimson » 06 Elo 2012, 22:07

Totta kaaai ne ovat hyviä, kun ne ovat mmminun suunnitelmiani! nuorempi kävi huomauttamaan välistä, Dariuksen ryhtyessä sukimaan kumppaninsa punaista pehkoa. Iriador kävi myhäilemään itsekseen kenraalin seuraavaan toteamaan, hymähtäen lopulta huvittuneesti. Vai epäili Haukansilmä, ettei päivänsankarilla ollut enää energiaa saatikka keskittymiskykyä moiseen haasteeseen. Tuo ei selvästikään tuntenut Iriadoria vielä riittävän hyvin käydessään väittämään jotain vastaavaa!
Voisin juosta vaikka koooko kaaaupungin ympäri! punapää ilmoitti sitten energiamäärästään epäsuorasti, Mutta luulen ettei se ole niiiin hyvä idea miltä kuulostaa, tuo vielä lisäsi naurahtaen pienesti.

Iriador kiehnäsi hetken paikoillaan, käyden sitten peruuttamaan nelinkontin pois halauksestaan ja istahti kepeästi, jalat Dariuksen molemmille sivuille koukkuun jääden, miehen alavatsalle. Hetkeksi punapää kokosi kaiken keskittymiskykynsä kasaan ja henkäisi muutaman kerran syvään. Kyllä hän järkevästikin osasi vielä ajatella, kun vain oikein paljon yritti.
Mistä vetoa, että kokoaisin sokkona ja humalassa vaikka palapelin, jos on pakko? korkeahaltia sitten vihjasi vakaammalla äänellä, käyden virnuilemaan sanojensa päälle. Eihän hän Dariusta aktiin voinut pakottaa, jos tuota ei vaikka huvittanut tai tuo ei vain jostain syystä jaksanut, mutta silti saattoi yllyttää ja vihjailla menemään niin paljon kuin lystäsi.

Minä olen päivänsankari! Minä päätän nyt!, Iriador yllättäen totesi ja nojautui lähemmäs käsiensä varassa Dariusta, jääden vain muutamien senttien päähän tuon kasvoista, Ja täten minä päätän, että aion nyt iskeä lahjani kimppuun ja yritän miellyttää sitä parhaani mukaan, koska niin tahdon, sokea totesi hiljaisella, viettelevällä äänellä ja antoi päänsä laskea sen verran, että saattoi suudella kevyesti Dariuksen huulia.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Elo 2012, 22:34

Darius ei voinut olla pärskähtämättä ajatukselle siitä, kuinka Iriador lähtisi nyt juoksemaan kaupunkia ympäri. Pieni ääni kenraalin pään sisällä käski yllyttää nuorempaa tekemään sen, mahdollisimman vähissä vaatteissa. Toisaalta, Darius ei halunnut kuulla huomenna valituksia siitä, kuinka kuiskauksen sotilas oli juossut ilkosillaan pitkin kaupungin kauniita katuja. Joten kenraali jätti kommenttinsa omaksi tiedokseen.
Se ei ehkä olisi niin hyvä idea, ei Oli vastaus punapäälle, joka myös kävi toteamaan, ettei idea niin hyvältä kuulostanut. Sentään tuo oli jotenkuten järjissään. Korkeahaltia kävi istahtamaan kenraalin ylle, saaden Dariuksen hymähtämään pienesti. Ei sitten yhtään kiusallisempaa paikkaa keksinyt. Darius irsti kätensä puuskaan rintakehälleen, tyytyen nyt kuuntelemaan ja katselemaan nuorempaa hetken.
Iriador kävi nyt vakavoitumaan hieman, uhoten että pystyisi vaikka kokoamaan palapelin, sokeudestaan ja humalatilastaan huolimatta. Kenraalin kulmat kohosivat huvittuneina, tuon miettiessä mitä siitäkin mahtaisi tulla.
Niinkö meinaat Oli laiska vastaus nuoremmalle, joka vaihtoikin pian aihetta jälleen.

Aihe kuitenkin vaihtui nopeasti, korkeahaltian ilmoittaessa hänen olevan se sankari tänään ja hän päättäisi, ei esimiehensä. No, eivätpä he juuri nyt töissä olleet saatikka yleisellä paikalla, missä olisi pitänyt etikettiä noudattaa, joten Darius ei nähnyt mitään syytä, miksei Iriador välillä olisi saanut olla ohjissa. Paitsi että hän tykkäsi olla se, joka dominoi.
Sokean sanoihin ei ehditty vastata mitään, kun lähelle tullut korkeahaltia kävi painamaan suudelman vanhemman huulille. Suudelmaan vastattiin, kevyesti mutta silti runsaasti. Kädet avattiin puuskasta, niiden liikkuessa hiljalleen nyt Iriadorin lantiolle ja siitä kevyesti hieromaan nuoremman reisiä.
Herra päivänsankari käy sitten tuumasta toimeen.. Darius kävi hymisemään matalalla, rauhallisella äänellä Mutta ehkä lahjan pitäisi koettaa miellyttää sankaria, eikä toisinpäin.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Crimson » 06 Elo 2012, 23:24

Punapää hymyili suudelman välissä. Hymyili lähinnä sille, että Dariuksen kädet lähtivät risteilemään aina lantioille ja siitä edelleen reisiä hieromaan. Iriador irrottautui tästä pienestä huulien kontaktista, jääden hymisemään hetkeksi paikoilleen itsekseen, kunnes silmät nousivat katsomaan Haukansilmän kasvojen suuntaan tuon puhuessa.
Iriador hymähti. Kyllä hän tiesi, että Darius varmasti mielellään dominoisi tätäkin tilannetta, niin kuin tyypillisesti tekikin, ja ottaisi mitä haluaisi. Tällä kertaa Iriador vain oli päättänyt tarjoavansa tuon huvin silmäpuolelle - ja humalaisen korkeahaltian päätä ei enää saisi kääntymään mikään!
Lahja pysyy pitempään parempana, punapää aloitti, käyden toisella kädellään avaamaan oman paitansa napitusta, huojuen, mutta pysyen kuitenkin tukevasti vain toisen kätensä varassa kenraalin yllä, Jos sen ei heti anna lahjapaperit poistettua rasittaa ja rassata itseään, nuorempi jatkoi saadessaan paitansa auki. Iriador ei kuitenkaan riisunut sitä yltään, vaan jätti sen kiusoittelevasti roikkumaan avonaisena yhä päälleen.

Käsi lähti pujottelemaan hetkeksi ympäri Dariuksen yläkroppaa, sivellen sieltä täältä kevyesti tuon runkoa ja eksyen sitten paidan helmalle jota raotettiin sen verran, että käsi saattoi sen alle sujahtaa koskettamaan paljasta ihoa. Iriador nojasi taas eteenpäin, kunnes pysähtyikin yhtäkkiä niille sijoilleen. Samoin teki käsi kenraalin paidan alla, sokean katseen kohotessa niin että se kutakuinkin suuntasi Dariuksen kaulan tasolle.
Epäiletkö etten muka tekisi tätä mielelläni? Että katuisin sitä aamulla? Iriador kysyi, virnistäen sitten pervosti, Anna minun kerrankin olla päällä - näytän mitä osaan.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Aksutar » 07 Elo 2012, 00:02

Dariuksesta alkoi jo tuntua kiusalliselta, kun nuorempi puhui lahjasta niin kovin kiusallisesti. Iriador kävi avaamaan paitaansa, saaden kenraalin virnuilemaan jälleen. Kädet kävivät puristamaan hetken nuoremman reisiä rajummin, kunnes kädet lähtivät seilaamaan nuoremman kyljille, hivuttautuen aina välillä käymään avatun paidan alla. Välillä kädet eksyivät myös seilaamaan nuoremman takaliston yllä, pienesti, hävyttömästi kourien.
Nuoremman kosketus rintakehällä sai kenraalin värähtämään ja hymähtämään mielihyvästä. Tuota pientä, kiusoittelevaa nautintoa kesti hetken, kunnes Iriador kävi pysähtymään kuin seinään. Hetken Darius luuli tuon nyt nukahtavan ja tipahtavan täysin kenraalin ylle, kunnes tuo avasi jälleen suunsa.
En voi kiistää etteikö moinen käynyt mielessäni. Tosin, en usko ettetkö mielelläsi olisi tekemässä tätä, mutta silti epäilen, ettet ehkä ole siinä kunnossa, että tajuaisit mihin olet ryhtymässä.. vai olenko väärässä? Darius kävi tokaisemaan nuoremmalle.

Korkeahaltian seuraavat sanat saivat ennennäkemättömän pervon ilmeen nousemaan kenraalin kasvoille. Vai halusi tuo olla päällä tällä kertaa ja näyttää mitä osasi. Hetken Kenraali mietti kumpaa roolia Iriador halusi tällä kertaa leikkiä, mutta päätti sen loppujen lopuksi olevan sivuseikka. Kerta se oli ensimmäinenkin, kun oli antavana osapuolena, mikäli nuorempi tällaista roolien vaihtamista halusi kokeilla.
No.. jos kerta niin haluat Kenraali kävi sitten lopulta tokaisemaan Jos herra päivänsankari niin haluaa.
Noiden sanojen päätteeksi kenraali kävi suutelemaan nuorempaa toistamiseen, samalla kun kätensä kävivät nyt muka salakavalasti availemaan Iriadorin housuja, toiveissa saada nuo tuon yltä pois sutjakasti. Mahdoton tehtävä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Crimson » 07 Elo 2012, 00:53

Iriador hymähti pahansisuisesti Dariuksen yhä jaksaessa esittää epäilyjään, mutta hävytön hymy nousi takaisin korkeahaltian kasvoille silmäpuolen käydessä myöntymään siihen, että nuorempi sai tällä kertaa olla päällä. Hetken punatukka epäili, oliko tähän sittenkään kannattavaa lähteä; että antaisi tilanteen sujua jälleen vain omalla painollaan, Haukansilmän määräämällä tahdilla.

Humalassa toisen päällä heiluminen ei välttämättä ollut nyt fiksuin veto, mutta jollain asteella Iriador luotti siihen, että Darius häntä viitsisi hieman ohjata ja avittaa, jos tasapaino alkoi turhan pahasti pettää. Punapää tahtoi tällä kertaa määrätä tahdin. Suoda Dariukselle sen tyydytyksen ilman, että kenraalin itse tarvitsi juuri mitään muuta tehdä, kuin nauttia siitä hetkestä, kun riittävällä itseluottamuksella varustettu humalainen kiharatukkainen korkeahaltia tahtoi kroppaansa ja taitojaan tuolle esitellä.
Täysin väärässä, Iriador kävi virneensä lomasta toteamaan, ennen kuin vanhemman suudelmaan vastattiin intohimoisesti, käden alkaessa taas kiusallisen hitaasti liikkua paidan alla, nykien sen helmaa aina vain ylemmäs ja ylemmäs, kunnes se kutakuinkin paljasti altaan vanhemman koko yläkropan. Dariuksen käsi, joka housujen reunalla liikkui, pistettiin ohimennen myös mielensopukoissa merkille. Punapää ei nähnyt tarpeelliseksi kuitenkaan tuota auttaa. Ei vielä. Ylimääräinen käsi vain hidastaisi toisen toimia.

Sen sijaan Iriador keskittyi jakamaan helliä suudelmia tummatukan huulille, niiden muuttuen toinen toistaan aina vain pidemmiksi ja voimakkaammiksi. Huulilta nuo hellyydenosoitukset etenivät aina poskille, lopulta kaulalle saakka, välillä nenän käyden vetämään kiusoittelevia vetoja sinne tänne ja nuoremman hengityksen virtaavan toisen iholle.
Punatukka palasi takaisin toisen kasvoille, nuolaisten pienesti kielen kärjellään kiusoittelevasti silmäpuolen suupieltä.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Aksutar » 07 Elo 2012, 01:22

Heti kun suudelmat kävivät muuttumaan intohimoiseksi, alkoi Dariuskin jo lämmetä tähän painiin. Siitä oli jo hetki, kun kaksikko toistensa kanssa oli sängyssä riehunut. Hiljalleen antoi kenraali haluilleen vallan, lantion lähtiessä taas hakemaan sitä pientä liikerataa malttamattomana korkeahaltian alla. Suudelmia vaihdettiin kiihtyvään tahtiin, samalla kun Iriador kävi nostamaan kenraalin paitaa aina niin ylös, kuin kykeni. Sillä välin kenraali sai aikaiseksi avattua nuoremman housut, jättäen ne sitten hetkeksi rauhaan. Kädet kävivät kuitenkin pujahtamaan housujen sisäpuolelle, kiusallisen hellästi kosketellen nuoremman herkempiä alueita.
Haukansilmä saattoi vetää pidemmän mielihyvää täynnä olevan henkäyksen nuoremman käydessä jakamaan suudelmia kenraalin poskelle ja kaulalle, kiusallisesti härnäten myös nenänpäänsä kosketuksella.

Iriadorin käydessä nuolaisemaan pienesti Haukansilmän suupieltä, tempaisi Kenraali itsensä yllättäen ylös. Nopeasti, mutta varoen ettei Iriadoria käyty mukiloimaan. Päinvastoin, Iriador ohjattiin sängylle, kenraalin alle. Haukansilmä kävi tuon liikkeen myötä myös heittämään paitansa pois päältään, kunnes asettui kontilleen nuoremman ylle.
Oletko varma ettet haluaisi alla olla? Darius kysyi kuulostaen nyt harvinaisen malttamattomalta, samalla kun kävi vetämään ja lopulta kiskomaan Iriadorin housut pois nuoremman jalasta Vai meinaatko ihan tahallasi kiusallisen hitaasti edetä, jos päälle pääset?.
Kyllä, Darius oli malttamaton. Tuo olisi halunnut ottaa korkeahaltian nyt, saman tein sen pahemmin vitkastelematta. Joskin, kenraali näki myös Iriadorin pointin. Mutta se, kestikö kenraali moista kiusausta ja hitaasti etenemistä, oli täysin eri asia.
Sinä kun näytät niin houkuttelevalta siinä Kenraali kävi lähes kuiskaamaan kasvojensa eksyessä Iriadorin korvan juureen, suomaan suudelmia tuon kaulalle. Toinen kätensä otti tukea sängystä, toinen oli eksynyt takaisin korkeahaltian alapäähän, kevyen kiusallisesti hieroen.
Ehkä Darius halusi olla päällä, jotta pystyi kontrolloimaan tätä tilannetta paremmin. Mutta jos korkeahaltia nyt päättäisi, että hän haluaisi olla päällä, ei Darius aikonut pistää vastaan jos punakutrinen mies kävisi hänet takaisin alleen pakottamaan.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Crimson » 07 Elo 2012, 02:33

Dariuksen temmatessa itsensä ylös, yllättyi punatukka hieman, mennen kuitenkin kenraalin ohjauksen mukaisesti, kiltisti selälleen sängylle. Vanhemman malttamaton ääni sai virneen kohoamaan Iriadorin huulille, ohessa kun punapää potki housujaan pois kenraalin avustuksella jalastaan.
Punapää myhäili hetken itsekseen, miettien Dariuksen sanoja humalan sokaisemilla aivoillaan tovin. Tuona aikana oli Haukansilmä eksynyt kuiskailemaan nuoremman korvanjuureen, suomaan suudelmia hieman ojentuvalle kaulalle. Kiusallisesti alapäähän eksynyt käsi lähti myös muodostamaan turhankin nopeasti miellyttävää painetta kohteeseensa, joka sai Iriadorin hymisemään toisen alla entistäkin enemmän ja miettimään uudestaan, luovuttaisiko tilanteen herruuden sittenkin Dariukselle.

Iriador kävi kuitenkin hymähtämään ja pudistamaan päätänsä pienesti. Nuorempi kävi nostamaan itseään käsivoimillaan ylös, jääden sitten toisen varaan kenraalin alle nojailemaan, kun vapaalla kädellään kiskoi itseltään paitaa pois.
Arvon herra kontrollifriikki on hyvä ja väistyy pois yltäni, punapää totesi virnistäen, nakaten paitansa jonnekin syrjään ja työntäen nyt silmäpuolta pienesti toisella kädellä pois yltään.
Anna minun miellyttää sinua näin tämän kerran, Iriador hymisi toisen korvanjuuressa, ohjaten Dariusta takaisin makuulle, Vaikka vain tämän kerran, jos et tästä pidä. Korkeahaltian itsetunto sen kuin kasvoi, mitä enemmän tilanteen herra hän sai sillä hetkellä olla ja mitä enemmän hän sai muuten niin suuri egoista kenraalia alistettua oman tahtonsa alle.

Iriador veti nopeasti viimeisetkin housut jalastaan, asettuen sitten jälleen mustatukan ylle kontilleen, suudellen tuota jälleen huulille, mutta lähtikin siitä etenemään aina vain alemmas, kaulalle, rintakehälle. Kädet liukuivat tuon etenemisen mukana pitkin kenraalin kylkiä, laskeutuen kuitenkin nopeampaa tahtia alemmas mitä suudelmat ja käyden nyt vetämään viimeisenkin vaatekappaleen pois Haukansilmän yltä, minkä alle kätkeytyneeseen aarteeseen käytiin toimituksen ohessa suomaan myös pieni, hellä suudelma.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Aksutar » 07 Elo 2012, 12:54

Iriador pudisti päätään pienesti, saaden Dariuksen hymähtämään. Hymähdys kuitenkin levisi virneeseen Iriadorin noustua puolittain ylös ja todeten, että herra kontrollifriikki saisi nyt väistyä nuoremman yltä. Haukansilmä ei pistänyt vastaan, kun korkeahaltia kävi työntämään miestä pois yltään, ohjaten vanhemman lopulta takaisin makaamaan.
Ei se siitä johdu, ettenkö pitäisi.. Darius tokaisi Iriadorin sanoihin, jättäen asian sitten siihen. Eihän hän voinut tätä vihata, ennen kuin oli edes kokeillut. Kenraali sanoisi mielipiteensä sitten aamulla, mikäli jotain marisemista muka löytäisi. Tuskin. Tuntui myös jollain kierolla tavalla hyvältä antaa komento välillä korkeahaltialle. Lähinnä siksi, että näki miten tuo toimi oman mielensä mukaan näissä puuhissa, sitä kenraali ei ollut päässyt vielä pahemmin todistamaan.

Sanoja ei enää käyty vaihtamaan Iriadorin laskiessa huulensa vasten kenraalin omia. Kenraalin kädet kohosivat jälleen seikkailemaan nuoremman lantion ja reisien tienoille. Kauaa eivät kädet nuoremman lantiolla viipyneet saatikka iriadorin huulet kenraalin huulilla, nuoremman lähtiessä laskeutumaan alemmas. Suudelman tuntuivat piinallisen hyviltä, samalla kun nuoremman kädet kävivät vetäisemään viimeisetkin koltut pois vanhemman yltä.
Veri oli ehtinyt jo pakkautumaan paikkaan, jonne sen pitikin tässä tilanteessa. Kiusallinen paine kuitenkin vain paheni, Iriadorin suodessa miehuudelle myös huomiota huulillaan. Kenraali päästi pienen ähkäisyn ja hymähdyksen välimuodon noustessaan kyynärpäidensä varaan seuraamaan katseellaan punapään menoa. Toinen käsistä kävi kuitenkin nousemaan Iriadorin poskelle, koettaen vihjailla tuota nousemaan ylemmäs valtikan luota.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Crimson » 07 Elo 2012, 15:15

Kosketus poskella sai nuoremman hymähtämään hiljaa ja haalean katseen suuntaamaan kulmien alta vilkuilemaan Dariuksen suuntaan. Vielä toinen nopea huulien kosketus suotiin toisen kangelle, kunnes nuorempi lähti kiipeämään nelinkontin, paremmin kenraalin ylle. Toinen käsistä painoi miehen rintakehästä tuota paremmin vasten sängyn pehmeitä lakanoita sitä mukaan kun Iriador ylemmäs nousi, kun toinen laskettiin sitten silmäpuolen pään viereen, jotta siitä saatettiin ottaa tukea.

Sanoja ei enää vaihdettu. Siihen ei ollut tarvetta nyt, kun kehot ryhtyivät puhumaan äänihuulten puolesta. Käsi kostui syljestä, jota hierottiin aktin aikana sille kärsivämmälle alueelle ja siitä myös kenraalin hepille, jottei heti ensimmäisestä työnnöstä tulisi turhan kivuliasta ja hankalaa itse punapäälle.
Iriador suoristi hetkeksi ryhtinsä kunnolla pystyyn, seisoen nyt lähinnä poviensa varassa kenraalin yllä. Pieni virne nousi punapään kasvoille peittämään hampaitten yhteen pureutumisen, kun tuo hitaasti sitten alkoi ujuttaa kumppaninsa miehuutta yhä vain syvemmälle ja syvemmälle tiukkuuteensa. Hiljainen ähkäisy jos toinen pääsi ilmoille, kun ensimmäinen etappi oltiin suoritettu. Tähän asti kaikki oli sujunut hyvin.
Sokea saattoi taas nojautua eteenpäin ja laskea kätensä Dariuksen pään viereen tukea ottaakseen. Muutama syvempi henkäys vedettiin tasaamaan jo nyt kiihtynyttä hengitystä, kunnes korkeahaltia alkoi keinua hitaasti, aluksi totutellen edestakaista liikettä toisen päällä.
Viimeksi muokannut Crimson päivämäärä 07 Elo 2012, 16:19, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Aksutar » 07 Elo 2012, 15:52

Korkeahaltia soi vielä yhden huomionosoituksen malttamattomalle elimelle, kunnes kävi nousemaan takaisin ylös. Nousemisensa ohessa kävi nuorempi painamaan Haukansilmän takaisin sänkyä vasten, eikä Darius vastaan pistänyt. Himoitseva katse seilasi nuoremman kehoa, aina välillä eksyen hakemaan katsekontaktia. Se oli kuitenkin turhaa, ei sokea osannut katseeseen vastata. Sääli sinänsä. Kädet hakeutuivat jälleen malttamattomana Iriadorin reisille, nuoremman käydessä kostuttamaan tärkeät alueet homman helpottamiseksi. Pieni virne kiiri kenraalin kasvoille joka kosketuksen yhteydessä, mitä Haukansilmän miehuus sai osakseen. Jokainen piinaavan kiusallinen kosketus, joka vain lisäsi halua survaista elin toisen sisälle mahdollisimman pian.

Lopulta korkeahaltia ohjasi kumppaninsa sisäänsä, antaen Dariuksen painautua syvemmälle ja syvemmälle. Haukansilmän suusta pääsi hymähdysmäinen huokaus samalla kun kädet nuoremman reisillä kävivät tiukentamaan otettaan. Nuorempi nojasi eteenpäin ja lähti luomaan keinuvaa liikettä Haukansilmän yllä. Kenraalin suusta pääsi mielihyvän henkäys jos toinenkin tuon käydessä mutisten ylistämään helpotusta ja sitä, kuinka päivänsankarin lahja oli odottanut tätä.
Nuoremman keinumisen lisäksi kävi kenraalin lantio muodostamaan edestakaista liikettä, käyden jopa koittamaan saada aikaiseksi rajumpaa painautumista nuoremman sisälle. Se, onnistuiko moinen yritys vai ei, riippui täysin siitä menikö korkeahaltia pakoon liikkeiden ohesta vai antoiko tuo kenraalin käydä painautumaan rajummin sisäänsä. Kädet seikkailivat yhä hellästi Iriadorin reisillä ja pakaroilla, muuttaen kuitenkin otettaan yhä tarrautuvammaksi.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Crimson » 07 Elo 2012, 17:32

Keinuva liike alkoi myötäillä Dariuksen lantion työntöjä, sallien toisen painua aina rajummin takaisin sisälle. Liikkeiden lomasta nuorempi päästeli nautinnollisia ynähdyksiä, yrittämättä peittää niitä lainkaan, mutta pitäen ne kuitenkin sellaisella desibelillä, että vain kenraali saattoi ne kuulla. Lakanat puristuivat käsissä tiukemmalle sitä mukaan, kun punapää viitsi alkaa lisätä tahtia keinuntaansa.
Myös hengitys alkoi tihentyä, purkautuen mielihyvästä kertovina huokauksina ja huohotuksena Iriadorin huulilta. Huulilta, jotka nojattiin painamaan kiihkon täyttämiä suudelmia vanhemman omille. Toinen käsistä eksyi lakanoita puristamasta mustatukan kaulaa hipaisten tuon hiuksiin, käyden nyt vuorostaan puristamaan niitä sormiensa väliin.
Häilyvä puna nousi korkeahaltian kasvoille, hikikarpaloiden alkaessa samalla koristella nuoremman jäntevää kehoa.

Kivun ja nautinnon sekainen tunne sai Iriadorin kehon värisemään mielihyvästä, kehon liikkuessa huuman täyttämänä Dariusta vasten. Toinen käsistä eksyi hyväilemään omaa elintä, mikä saikin punatukkaisen vapisemaan vielä enemmän siitä kiihkosta ja nautinnosta, joka sisällä velloi. Tasapaino ei humalatilassa kuitenkaan puhunut puolestaan, kun Iriador lähti kallistumaan toiselle sivulle, joutuen laskemaan toisenkin kätensä taas ottamaan tukea sängystä.
Et viitsisi.., punapää lausui vihjailevasti huohotuksensa ohesta, suoristaen itseään hieman pystympään, jotta saattoi liikehtiä yhä vain nopeammin ja antaa Dariuksen katsella päällään taiteilevaa punapäätä paremmin, mikäli mieli.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

ViestiKirjoittaja Aksutar » 07 Elo 2012, 18:31

Jumalat ylistäkööt sitä nautinnon määrää mitä Kenraali sai kokea nuoremman keinuessa yllä. Ruumiinlämpö alkoi kohoamaan silkasta liikkeestä ja hakkaavasta pulssista. Lakanat kävivät ikävästi liimaantumaan hikoilevaan kehoon, mutta se pieni ärsyttävyys jätettiin tyystin huomioimatta. Iriadorin kanssa käytiin vaihtamaan intohimon täyteisiä suudelmia aktin jatkuessa yhä voimistuvampaan tahtiin. Käsi joka kenraalin hiuksiin ehti sotkeutua kävi aika ajoin repimään karvoja ilkeänoloisesti, mutta jälleen mahdolliset ärsykkeet ja kipu sivuutettiin saman tien, kaiken huomion keskittyessä nuorempaan ja itse aktiin.

Korkeahaltia meinasi menettää tasapainonsa liikkeiden ohessa, joutuen nyt siirtämään omalle miehuudelleen eksyneen käden takaisin tueksi, ettei kyydistä pudonnut. Vihjailevat sanat suudelmien ja huohotuksen oheesta saivat kenraalin virnistämään pienesti, samalla kun toinen vanhemman miehen käsistä lähti liukumaan nuoremman reideltä tuon fallokselle. Käsi kävi tarttumaan miehuuteen ensin hellästi, lähtien sitten tekemään edestakaista liikettä myötäillen samalla myös kaksikon koko kehojen liikerataa. Aluksi käden liike oli hellää, käyden kuitenkin pian muuttumaan hierovalla tavalla voimakkaammaksi, puristaen pienesti aina sieltä, mistä yleensä parhaimmalta tuntui.
Lantioliike korkeahaltian alla muuttui yllättäen vaativan voimakkaaksi, astetta nopeammaksi. Huohotus kävi nousemaan äänekkäämmäksi, kunnes vaativan työntyvät liikkeet pysähtyivät kuin seinään, kenraalin saavutettua mielihyvän huippu. Äänekkäästä mielihyvän huudosta huolimatta käsi teki vielä työtään korkeahaltian puolesta, kunnes tuo kävisi saavuttamaan saman vuoren huipun.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Crimson » 07 Elo 2012, 19:54

Huokauksia ja ynähdyksiä karkasi yhä useammin nuoremman suusta. Vanhemman kädenliikkeet miehuudella tuntuivat sanoinkuvaamattoman hyviltä, jonka saattoi erottaa Iriador kasvoilta nautinnon täyttämiltä ilmeiltä.
Punapää myötäili parhaansa mukaan yhä kiihtyvää ja voimakkaampaa, vaativaa tahtia, käyden jo sulkemaan silmänsä ja puremaan pienesti alahuultaan aktin ohessa. Hiusten sekaan eksynyt käsi nousi hyväilemään toisen rintakehää, nuoremman nyt suoristauduttua paremmin pystyyn, istuvampaan asentoon, jotta toista saatiin vielä vähän syvemmälle. Kädet hakeutuivat Dariuksen lanteille ottamaan tukea, painamatta kuitenkaan silmäpuolta liikaa.
Kasvava mielihyvän tunne pakkautui oikeaan paikkaan, mikä sai Iriadorin painamaan leukansa rintaansa vasten. Siinä missä kumppani saavutti oman huippunsa, antoi nuorempikin voimakkaasti voihkaisten pian perässä mielihyvänsä purkautua vapaasti toisen kädelle.

Iriador huohotti ja hengitti katkonaisesti istuessaan nyt paikoillaan toisen päällä. Kädet laskeutuivat Dariuksen sivuille, ottaen tukea kun nuorempi kävi nojaamaan itseään hieman eteenpäin ja tasailemaan hengitystään ja sydämen lyöntejä. Hiukset valahtivat peittämään kasvoja, joilla lepäsi nyt tyytyväinen hymy. Jälkinautinnon- ja tyytyväisyydensekainen naurahdus karkasi punapäältä, joka hivutti toisen elimen pois sisästään, mutta jäi yhä istumaan toisen ylle.
Toinen käsi nousi heittämään hiukset takaisin pään taakse, sokean katseen taas vahingossa tavoittaen kenraalin oman.
Piditkö? punapää tiedusteli uupuneella äänellä.
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

EdellinenSeuraava

Paluu Käytävät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron