Kirjoittaja Ivy » 01 Kesä 2013, 22:19
Delia
Vesi lämmitti, öljyt tuoksuivat... Perianin sormenpäät hellivät mukavasti hartioita. Delia oli viimein laskenut alas nutturansa ja rentoutui pitkästä aikaa kunnolla... Vaikkei sitä kuningattaren elosta uskoisikaan, oli päivä ollut raskahkoa näin juuri synnyttäneelle haltianaiselle.
Päivä oli ollut mitä väsyttävin haltioiden hovissa. Näin ainakin haltiakuningatar Delialle, jonka kuopuksen synnyttämisestä ei ollut kauaa. Limdur ja Anton olivat nimenomaan pitäneet kuningattaren kiireisenä, ja vaikka hän olisi voinut vain myöntää nämä lastenhoitajan kontolle, oli Delia halunnut katsella miten vanhempi poika reagoisi nuorempaan.
Hämmennys pikkupojan ilmeessä oli ollut mitä huvittavin pieneen tuhisevaan kääröön, joka oli lopulta parahtanut itkuun, säikäyttäen kultakutrisen pojan ja saanut tämänkin itkemään lohtua hirveältä veljeltä joka säikäyttelee. Muuten päivä oli kulunut taaperon kanssa leikkien, kirjeen kirjoittamisessa kotiin ja hovineitojen tapaamiseen, ihan vain kunniallisen statuksen ylläpitämiseksi. Siitä meinasi puhjeta teatteri, mikä oli ajanut Delian uupumuksen partaalle. Lääkärit olivat kehottaneet hänen ottavan rauhallisesti vielä hetken, ennen kuin lähtisi esimerkiksi vierailemaan minnekään.
Satyyria, tätä pientä lemmikkiään Delia kuitenkin vielä halusi tavata, jonka johdosta he olivat päätyneet kylpylätiloihin. Suurineen valkeineen pilareineen ja altaineen... Tätä hän oli ehkä kaivannutkin, lupaa rentoutua hetken, omistaa aikaa itselleen sen sijaan, että istuisi vain huoneessa yksin kirja kädessä, miettien tulisiko Aran sinä iltana vuoteeseen vielä kun hän olisi hereillä vai ei.
Kuningatar raotti silmiään, mumisten hiljaa samalla kun kuunteli Perianin tarinointia aikaisemmista työkokemuksistaan. Niskan ryhtiä suoristettiin vain hieman, ryhtiä joka oli hieman taipunut sivulle yrttiöljyjen tuoksujen huumasta ja veden lämmöstä iholla, johdattaen Delian pieneen huumaan, mutta lähes täydellisen rentoutuneeseen tilaan.
"Hmm'm..." Kuningatar hymisi katsahtaen Perianiin vaimealla hymyllä tämän päättäessä kertomuksensa, kysyen vuorostaan miten hänellä ja kuninkaalla oli mennyt.
Ennenkuin Delia vastasi mitään, nosti tuo kaulaansa enemmän pystyyn ja sukaisi märkiä, altaassa leijailevia pitkiä mustia hiuksiaan toisella olalla.
"Kuten tavallisesti... Hän on yhä kiireinen, kuten tavallista. Vietämme kyllä yhteisiä iltoja harvakseltaan ja hän tulee katsomaan Limduria ja Antonia jahka kerkeää." Kuningatar piti pienen hengähdys tauon, lämmin vesi ja tuoksut olivat ehättäneet pehmittänet haltianaisen.
"Todellisuudessa olen vain iloinen, että hän ehättää iltaisin vapaalle luokseni... Heh, haluaisin sanoa puhuvani pötypuhetta, mutta taidan olla mustasukkainen hänen neuvonantajalleen tämän voidessa viettää niin paljon aikaa hänen kanssaan päivisin." Delia hymyili Perianille, antaen tämän käsien tehdä työtä sillä kuningatar ei nähnyt mitään syytä lopettaa, ainakaan vielä, pidemmän ajan päästä hän saattaisi kyllä nukahtaa juuri siihen.
"Joskus toivoisin, että voisimme vain karata toisaalle... Hetkeksi hänkin voisi vältellä velvollisuuksia... Mutta.. Hän on hyvin velvollisuuden tuntoinen, suorastaan ideallinen kuningas kansallemme." Hyvin pientä, vaimeaa katkeruutta saattoi havaita kuningattaren sanoissa tämän sulkiessa taas silmänsä ja pyöräyttäessä niskaansa kertaalleen ympäri. Todellisuudessa Delia ei kunnolla hahmottanut heidän suhdettaan, se oli ollut melko... Noh, platoninen, mikä ei sinänsä kuningatarta haitannut. Oliko tuollainen ihmekään? Ehkä hän vain kärsi pienestä yksinäisyydestä. Yksinäisyydestä joka parantuisi rakkauden vakuutteluilla. Tosin sitä yksinäisyyttä Perian oli aina -ainakin vähän- avittanut, nytkin pitäessä hänelle seuraa samalla kun keskittyi yksin ja ainoastaan hänen rentoutumiseensa. Se oli täydellistä... Tyytyväisyyden saattoi nähdä haltianaisen silmistä tämän hymyillessä itsekseen sulkiessa taas silmänsä, hymähtäessä.
"Mutta mitä tulee taustoihisi... Huomaan, että olet tehnyt tällaista aikaisemminkin... Mistä arvasitkaan pitäväni jasmiineista?" Delia kysyi raottaen taas silmiään, samalla kun toinen käsi nousi veden alta ranne edellä, jonka haltiakuningatar toi kasvojensa eteen siitä lähtevän aromisen tuoksun tuomiseksi, jonka kylpyvesi oli siihen hauduttanut.
//Here I am, this is me!//