Kirjoittaja Aksutar » 13 Elo 2013, 18:40
Hetkeksi jäätynyt tilanne selvitettiin sillä, että kuiskauksen kapteeni antoi perääntymiskäskyn. Oli turha tässä tilassa jatkaa taistelua, kun suurin osa ainakin Kuiskauksesta mietti paraikaa sitä, mitä kenraalille oli tapahtunut. Ei taistelu onnistuisi, kun miehet halusivat vain rynnätä koskenrantaa pitkin alaspäin, etsimään yhtä eliiteistä. Ihmiset eivät tietenkään antaneet haltioiden lähteä rauhassa. Fritz antoi käskyn tappaa jokaisen, joka edes pyrki pois paikalta, joten poistuminen tilanteesta ei ollut niin helppoa. Osa ihmisistä lähti jopa metsään, perääntyvien haltioiden perään.
Náro oli yksi niistä harvoista, jotka eivät lähteneet perääntymään. Siinä missä tiikeri, oli myös syndrae huolissaan omistajastaan. Eikä Náro aikonut jättää asiaa sikseen. Sen sijaan elegantti otus loikahteli pujotellen yhteen ottavien ihmisten ja haltioiden välistä, ohimennen puraisten petomaisilla hampaillaan liian lähelle eksyneitä ihmisiä. Náro otti suunnaksi Akashin, käyden paikalle saavuttuaan potkimaan ja pelottelemaan kissapedon lähellä pyöriviä sotilaita. Yhä nuo isoihin petoihin erikoistuneet ihmiset olisivat halunneet päästää tiikerin päiviltä, kuten käsky oli käynyt, mutta nyt kun paikalla oli kissapedon lisäksi tuntematon taruolento, joka oli osoittautunut jo vaaralliseksi, käytiin hyökkäämistä harkitsemaan toiseen kertaan.
Náro ravaili hetken ympyrää Akashin ympärillä, ihmisten vielä harkitessa, josko uskaltautuisivat hyökätä tuohon kaksikkoon. Lopulta Náro kuitenkin lähti loikkimaan kauemmaksi, vilkaisten tiikeriin. Syndrae kävi nykimään päätään, aivan kuin kutsuen Akashia seuraamaan itseään. Heleästi laulellen syndrae lähti loikkelehtimaan kauemmas tilanteesta, kohden kosken alajuoksua.
Sillä välin Darius ehätti vain kirota itsekseen, ennen kuin paiskautui seuran kera kosken hyytävään veteen. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun kenraali koskessa ui syystä tai toisesta jonkun toisen henkeä pelastaessaan. Haukansilmä ei kyllä yhtään pitänyt tästä jo tavaksi muodostuvasta tapahtumasta. Nyt Darius ei kuitenkaan ehättänyt sen pahemmin miettiä tai murehtia karua kohtaloa, vaan keskittyi vain selviämiseen. Kaksikon osuessa veteen kävi Darius päästämään irti Elwynistä, jonka seurauksena kenraali ja sotilas erosivat. Ehkä pahin virhe siinä tilanteessa. Iskun yhteydessä kävi haarniskaan pukeutunut kenraali paiskautumaan syvemmälle koskeen. Voimakas virtaus tempaisi haltian heti mukaansa, iskien silmäpuolen päin terävää, suurehkoa kiveä. Otsa otti yhteen tuon teräväreunaisen kiven kanssa, aiheuttaen Haukansilmälle epämukavan tällin päähän, sekä suurehkon, vuotavan haavan otsaan. Eihän sitä tietenkään vedessä huomannut, veren käydessä vain leijailemaan virtauksen mukana.
Mahdollisimman nopeasti Darius kuitenkin pyrki pintaan haukkaamaan happea. Pinnalle päästyään henkeä vedettiinkin syvään, ennen kuin pää uudestaan pinnan alle painuisi. Ehkä Darius sai kiittää onneaan siitä, että ylleen oli valinnut kevyemmän haarniskansa. Tosin, ei se pinnalla pysyminen tämänkään kanssa kovin helppoa ollut.
Vaikka ensimmäisenä mielessä olikin oma nahka, kävi kenraalia huolestuttamaan myös Elwynin tilanne. Olihan hän syypää aikalailla sotilaan putoamiseen, joten jonkinlainen vastuullisuudentunne heräsi ja kenraali halusi varmistaa mahdollisimman nopeasti toisen rykmentin sotilaan turvallisuuden. Se tietenkin oli helpommin sanottu, kuin tehty, sillä alati pinnan alle vajotessa oli vaikea tähystää kuohuista yhtikäs mitään.
Kuitenkin, kenraali kävi kuulemaan naisen telepaattisen avunhuudon, eikä tarvinnut kahdesti arvata, tarvitsiko Elwyn apua vai ei. Darius ei kuitenkaan nähnyt naista, joten oli kovin vaikea syöksyä apuun. Tilanneessa ei kuitenkaan ollut aikaa hukattavana, vaan kenraalin piti toimia nopeasti, sillä Elwynillä saattoi hyvinkin nyt olla hengenhätä kyseessä.
Paiskautuessaan vasten seuraavaa suurempaa kiveä, kävi kenraali tarraamaan teräväkyntisillä hansikkaillaan kiveen, pysäyttäen näin oman etenemisensä koskessa siihen paikkaan. Vaivalloisesti, veden paiskautuessa vasten selkää valtavalla voimalla, painaen näin kenraalia vasten kiveä entistä lujemmin, kävi Darius kuitenkin kapuamaan sen muutaman kymmenen senttiä ylöspäin, jotta saattoi nähdä edes jotain koskessa. Haukansilmä joutui nopeasti toisella kädellään pyyhkäisemään märkiä, kasvoille valuneita hiuksia pois kasvoiltaan jotta näkisikin jotain ainoalla toimivalla silmällään. Jos Winder ei olisi omistanut lisänimeä Haukansilmä syystä, ei hän kyllä varmaan olisi löytänyt Elwyniä niin nopeasti, mitä nyt kykeni. Selvästi nainen oli jäänyt kiinni johonkin, eikä päässyt itse liikkumaan eteenpäin virran mukana. Onni onnettomuudessa, Elwyn oli edempänä virrassa, mitä Darius. Vastavirtaan kulkeminen olisi ollut nyt sula mahdottomuus.
Nopeasti Darius skannasi ympäristön katseellaan, kunnes päästi irti kivestä, ponnistaen seuraavalle, pinnan päällä näkyvälle kivelle. Virta tempaisi kenraalin jälleen mukaansa, mutta Darius sai kuitenkin otteen uudesta kohteestaan, käyttäen hansikkaitaan kuin kissa kynsiään, tarttuessaan kiveen. Pikku hiljaa, mutta silti ripeästi, Darius eteni kohden Elwyniä, kunnes oli aivan tuon vieressä sijaitsevan kiven luona. Lipsumisiin ei nyt ollut varaa, sillä jos virta tempaisisi kiven kylkeä halailevan kenraalin nyt mukaansa, jäisi Elwyn omilleen. Ja sitä Darius ei halunnut, vaikka olikin aikaisemmin ilmaissut toisenlaista mielipidettä tästä naisesta.
Ilmeisesti Elwyn oli jäänyt jalastaan kiinni, joten jos Darius halusi tuota auttaa, oli kenraalin sukellettava. Ja sen Darius tekikin. Mies veti henkeä syvään, ennen kuin kävi laskeutumaan pinnan alle. Nopeasti Darius kävi siirtymään Elwynin luokse, tarraten tuon jalasta kiinni. Omat jalkansa kenraali iski kosken kiviseen pohjaan siten, että pysyisi edes hetken paikoillaan, ennen kuin virta tempaisi mukaansa. Nopeasti ja mahdollisimman varovasti kävi kenraali hivuttamaan naisen kiviin kiilautunutta jalkaa irti ansastaan, joutuen jopa työntämään Elwyniä itseään vastavirtaan. Se hetki tuntui kestävän ikuisuudelta ja toivottomalta, kunnes viimeisen rykäisyn myötä, Darius sai kuin saikin Elwynin irrotettua kivistä Ja sillä samalla sekunnilla kävi virta paiskaamaan Elwynin vasten kenraalia.
Iskun voimasta, menetti Dariuskin otteensa pohjasta ja kaksikko lähti jälleen kulkeutumaan kosken mukana. Darius kävi kietaisemaan kätensä Elwynin vyötärön ympäri tykkäsi tuo siitä tai ei sillä viimeinen asia mikä nyt kiinnosti, oli erilleen ajautuminen. Darius kuitenkin ponnisti heti kohden pintaa, kun siihen tilaisuus oli tullut, suoden näin itselleen ja Elwynille mahdollisuuden vetää keuhkoihin veden sijasta happea.
Pysy lähellä Oli suorastaan käskyltä kuulostava telepaattinen viesti naiselle, kosken kuljettaessa kaksikkoa entistä pidemmälle.
Haukansilmä etsi jälleen katseellaan tilaisuutta tarttua johonkin, sillä koskessa lilluminen ei tuntunut pidemmän päälle hauskalta, jos edes alkuunsakaan. Se tilaisuus tulikin kuin toiveesta, kun jokeen kaatunut puunrunko lepäsi kivikkoisen osan päällä ja puoliksi vielä kosken törmällä.
Puunrunkoon käytiin tarraamaan vapaalla kädellä ja Elwyn suorastaan painettiin vasten liukasta puuta. Ei tietenkään tarkoituksella, mutta kosken yhä painaessa vasten kaksikkoa, ei tässä kyennyt kovin hellästi toista kohtelemaan. Jahka Darius oli varmistanut, että Elwyn oli omilla voimillaan ottanut kiinni puusta, kävi kenraali irrottamaan otteensa sotilaasta.
Kiipeä ylös! Ripeästi! Jälleen telepaattiset käskyt kävivät painumaan sotilaan päähän, sillä puhuminen tai huutaminen tässä kosken pauhussa olisi ollut typerää ja jopa hyödytöntä.
Darius kävi siirtymään Elwynin tieltä, jotta nainen voisi mennä ensimmäisenä kuivalle maalle. Se oli kuitenkin väärä liike Haukansilmältä, sillä hivuttauduttuaan Elwynin ohi tuon takaa toiselle puolelle puunrunkoa, kävi Haukansilmän ote lipsumaan ja virta tempaisi miehen mukanaan pinnan alle.
Virta oli yllättävän voimakas pohjan tuntumassa, jonka johdosta kenraali kävi pyörähtämään kerran jos toisenkin ympäri, paiskautuen useampaankin pinnan alaiseen kiveen. Yksi suurista, terävistä kivistä kävi mätkähtämään suoraan kenraalin päätä päin. Juuri sillä hetkellä Darius oli menettää tajuntansa, lyötyään otsansa kunnolla kovaan objektiin. Isku oli aiheuttanut syvän, suurehkon haavan kenraalin otsaan, oikean silmän ylle. Eihän hän sitä veden alla huomannut ja kivuiltaan edes välittänyt että verta oli alkanut vuotamaan.
Kuitenkin, Darius pääsi pintaan ja nappasi kiinni heti ensimmäisestä asiasta, mistä vain kiinni sai. Onnekseen Darius oli ajautunut lähelle rantatörmää, käyden nyt nopean vilkaisun myötä jälleen hivuttautumaan kiviä pitkin kohden rantaa. Tosin, mitä pidemmälle Darius pääsi etenemisessään, sitä enemmän häntä alkoi häiritsemään silmän eteen valuvat hiukset. Kovasti Haukansilmä yrittikin saada hiuksia pois tieltä, tajuten kuitenkin pian, ettei mustat jouhet olleet syy näköelimen häiritsemiseen. Otsaan tullut haava vuosi vertaan suoraan toimivan silmän yllä, vuolaasti, niin, että se kirjaimellisesti kävi sokaisemaan yksisilmäisen täysin.
Siinä vaiheessa, kun Darius sai kiinni rantatörmästä ja pääsi potkaisemaan itsensä kuivalle maalle, oli hän käytännöllisesti katsottuna täysin sokea. Hän ei voinut pyyhkiä verta pois, sillä oli itse läpimärkä. Ei ollut mitään, mihin kuivata verta eikä hän nähnyt ympäristöään sen vertaa, että olisi edes voinut etsiä jotain ensiapuun.
Elwyn?! Darius kävi nyt ensimmäistä kertaa huudahtamaan ääneen, hoiperrellessaan erittäin epätasaisesti ja jopa säälittävästi kauemmas koskesta. Niin säälittävästi, että Kenraali kävi lopulta jopa kompastumaan puun juuriin ja tuuskahtamaan turvalleen maahan. Kiroten tietysti niin, ettei pikkulasten todellakaan kannattanut olla kuuloetäisyydellä.
Ehkä se oli jonkinlainen paniikki sokeutumisesta, joka sotki muuten niin taktikoivan ja viisaan miehen rationaalisen ajattelun. Hätähän siinä tuli, kun se tärkein asti ainakin Dariukselle oli viety joko pysyvästi tai väliaikaisesti. Hän menetti jo yhden silmänsä, ei hän toista halunnut! Darius ei edes tiennyt, oliko silmänsä mennyt vai oliko vain verta valunut sakeuttamaan näön. Oli miten oli, Kiroten Darius puristi silmäänsä kiinni koettaen hieroa sitä varovaisesti kämmenellään, samalla kun kampesi itsensä istumaan maahan.
// Mega hittaaja aksu iskee pitkän odotuksen jälkeen isolla viestillä. Ole hyvä <: Perkeleen ukkoset >:Y Elwyn tarvitsee valurautapannun, se ei mene rikki! //