Rauhaton yö, part 2

Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 00:21

Ophelia

"Ei kai mitään, siinä kyll tuntuu olevan enemmän itua mitä Blackin uskonnossa."
Ophelia sanoi osoittaen nyt henkeä haukkoavaa velhoa.
Tämä niin sanottu Blackin 'uskonto' ei tosin ollut uskonto vaan elämäntapa, joka oli sitoutunut loitsuihin sun muihin mistä Ophelia ei tiennyt juuri mitään, mutta Ophelia halusi yksinkertaistaa sitä kutsumalla sitä 'Blackin uskonnoksi'.

Vastattuaan Ophelia tuijotti hetken aikaan Arania, hän vihasi miestä koska kerran oli haltija, vieläpä jopa haltijoiden kuningas, mutta onnistui ainakin omasta mielestään kätkemään tunteensa.
Sitten hän katsahti Blackin ja muisti tämän haavan.
"Black, käännä selkääsi minulle..." Ophelia sanoi samalla kun konttasi lähemmäksi tätä.

Päästyään Blackin luoke, hän irrotti yhden vaaleansinisen rusettinsa hiuksistaan sitoakseen haavauman sillä myöhemmin, käytettyään ensin parantavia voimiaan.
Pian hänen kätensä alkoivatkin hohtamaan helmiäisen valkoiska valoa, nyt hänen piti vain odottaa Blackin antavan tälle kätensä.

//*jättää lapun jossa lukee 'Timbuktussa' ja juoksee pois.*//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 00:31

Black&Aran


"vai minun uskontoni..." Black mumisi itsekseen samalla kun ojensi kätensä Ophelialle.
Black tunsi kuinka Ophelia paransi hänen haavansa ja sitoi sen kiinni jollakin.

"mitä sinä teit hänelle?" Aran kysyi Ophelialta, noustessaan seisomaan ja lähti kiertelemään Blackia ja Opheliaa.
Hän alkoi kiinnostua näistä kahdesta, sillä he olivat aika valttikortti. Kuninkaan ja prinsessan neuvonantajat, olisiko parempaa tuuria voinut käydä?
"Mitä se sinulle kuuluu, senkin suippo korv..." Black aloitti, mutta lopetti tuntiessaan että Aranin jalkaterä upposi hänen vatsaansa.
Black ärähti tuskasta ja jäi kippuralle maahan makaamaan.
"kysymys ei ollut sinulle vaan tytölle" Aran sanoi katsoen alhaalla makaavaa Blackia.
"mitä teit hänelle?" Aran kysyi uudestaan, suunnaten katseensa Opheliaan.
"Jos ei suosiolla niin väkisin" Aran sanoi, kun ei kuullut vastausta viiden sekunnin sisään ja hän potkaisi Blackia uudestaan, tällä kertaa kasvoihin.
Black oli lähellä menettää tajunsa iskusta, mutta onnistui pysymään hereillä.
"Perkele..." Black kirjosi itsekseen silmät kiinni, maassa maaten, tuskasta voihkien.
Aran meni takaisin puulle istumaan ja jäi odottamaan vastausta.
"voin toki hakata hänet hengiltä odotellessani vastausta.." Aran sanoi ristittäen kätensä syliinsä.

// nonniiin pojat, kuulitte kyllä! nyt timbuktuun!//
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 00:48

Ophelia

Saatuaan haavan umpeutumaan hän sitoi sen vaaleansinisellä rusettunauhallaan. Vaikka hän saikin haavan umpeutumaan, oli silti mahdollista että se aukeaisi taas, Ophelia oli parempi parantamaan sairauksia kuin haavoja.

Aran näytti kiinnostuneen kaksikon yhä enemmän ja kysyikin pian Ophelialta mitä tämä oli tehnyt, Ophelia vain katsoi takaisin vihaisesti, ja Blackin omaksi huonoksi onnekkseen meni avaamaan suunsa ansaiten siitä potkun jälleen vatsaana.

"Black!?" Ophelia huudahti kun Black kaatui maahan ja jäi siihen kippuralle tuntien varmaankin suunnatonta kipua.
Aran alkoi nyt kiristämään vastusta Ophelialta, mutta Ophelia ei tuntunut saavan edes mahdollisuutta vastata sillä Aran oli ptkaissut maassa olevaa Blackia uudestaan, kasvoihin.

"Helvetin hirviö!" Ophelia kirosi Aranille samalla kun tämä istahti takaisin puunrungolle.
Ophelia nousi seisomaan ja näytti oikean kätensä Aranille joka alkoi hohtamaan samaa helmiäisen valkoista valoa.
"Tämä on minun voimani! Osaan parantaa ihmisiä..." Ophelia sanoi katsellen Arania vihaisesti, hän ei antanut anteeksi Aranille sitä että oli mennyt potkimaan puolustuskyvytöntä Blackia.
Sitten hän laski kätensä sivulle sen lakattua hohtamasta.
"Oletko nyt tyytyväinen?!" Ophelia kysyi odottaen jonkinalista reaktiota Aranilta.

//Mwahahaa! See ya suckers! *Ottaa aurinkoa Fijillä*//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 00:59

Black&Aran

"HA, vai hirviö? minä en sentään muutu sudeksi ja hypi pitkin metsiä." Aran sanoi nyökäten kohti Blackia joka makasi maassa.
Sitten Ophelia tunki kätensä lähelle Arania. Tämä sai hänet hätkähtämään hieman, mutta sitten kun Aran sai tietää mikä Ophelian voima oli, hän vain naurahti.
"taidat todellakin olla vaaraton pikku tyttö" Aran sanoi katsoen Opheliaa huvittuneena.
Sitten Aran nousi taas ylös, suoraan Ophelian eteen. Hän tunsi itsensä erittäin pitkäksi, katsoessaan pientä papitarta alaviistoon.
Sitten hän astui sivuun, kohti Blackia. Black luuli että Aran aikoisi taas potkaista häntä, joten Black yritti peruuttaa jalkojensa avulla maata pitkin, mutta pian Aran sai hänestä otteen.
Aran otti Blackia kaavun etuosasta kiinni ja raahasi Blackin rungon perimmäiseen paikkaan ja paiskasi tämän siihen.
Black jäi selälleen makaamaan, koksa oli liian voimaton liikkumaan yhtään enempää.
Sitten Aran käveli takaisin puun rungolle ja istui.
"Meneppäs nyt ystäväsi viereen, saatte nukkua siellä.." Aran sanoi heittäen muutaman puun tuleen.
"vai nukutko mieluummin minun vieressä?" Aran kysyi ivallisesti vitsillä.

//POJAAAAT! ladatkaa se ydinpommi ja tähdätkää ivyyn!//
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 01:15

Ophelia

Vaikka Black muuttuikin sudeksi ja hyppeli ympäri metsiä, Aran oli silti suurempi hirviö hänen silmissään.
Ophelian selitettyä voimansa Aran näytti pikemminkin huvittuneelta kuin vaikuttuneelta. Kaikki jotka saivat tietää Ophelian voimista ekaa kertaa yleensä olivat hämmästelleen tätä enemmän.

Sitten Aran nousi pystyyn ja käveli Ophelian eteen. Aran oli hyvin pitkä ja siksi Ophelia tunsikin itsensä yhä vain pienemmäksi tämän rinnalla, antamatta kuitenkaan pelolle valtaa joka kaiveli hänen sisällään. Hetken päästä Aran kääntyikin jo Blackin puoleen, otti tästä kiinni ja raahasi puunrungon nurkalle.

"Ei kiitos, jään tähän." Ophelia sanoi ja jäi vain istumaan siihen tuijottaen tuleen. Jos hän nyt sattuisi ja mitä toden näköisemmin nukahtaisi hän nukkuisi istaaltaan vaikka koko yön.
Aamulla Aranin haltija ystävät tulisivat hakemaan heidät, ellei kuningas Harald jostain ihmeen kautta löydä heitä ensin, mitä Ophelia vähän epäili sillä Black oli sanonut kuninkaan nukkuvan pitkälle iltapäivään.
Silloin Ophelian silmät alkoivat tuntu raskailta ja hän nukahti kuten itse olettekin siihen omaan polvi-istunta asentoonsa.

//*alkaa kirjoittaa testamenttiaan*//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 01:26

Black&Aran

Black käänsi päätään nähdäksen Ophelian joka näytti juuri nukahtaneen istualteen. Jos Black olisi yrittänyt samaa, hän olisi rojahtanut alas samalla hetkellä kun olisi sulkenut silmänsä.
Aran kääntyi katselemaan ulospäin puunringosta. Hän oli päättänyt valvoa koko yön, häntä ei edes väsyttänyt, kuu sai sen aikaan.

Black pysyi aivan hiljaa, hän ei halunnut enää toista potkua minnekkään. Lopulta hänenkin silmänsä alkoivat umpeutua ja hän nukahti.

Aran vilkaisi taakseen, varmistaen että molemmat olivat unessa.
"typerät ihmiset..." Hän mutisi ääneen ja käänsi päänsä takaisin ulospäin.
Siinä hän istui, pitkän yön yksinään, miettien asioita.
Hän mietti mitä ihmeellisempiä keinoja kiristää näiden kahden avulla kuningasta.

Viimein aamu koitti. Black alkoi heräillä ja avasi silmänsä, mutta ei nähnyt mitään. Hetken aikaa hän oli hämmentynyt, mutta tajusi sitten että Aran oli sitonut hänen silmänsä.
"Hyvää huomenta velhoseni, mikäs on olo?" Aran sanoi pirteänä, mutta vähän ilkeään äänen sävyyn, tökäten Blackia kylkeen.
"missä olemme?" Black kysyi välittämättä Aranin kysymyksestä.
"Yhä puun rungon sisällä.. ja mikäli olen perillä ajasta, partio on täällä noooin.. tunnin kuluttua" Aran sanoi katsoen nousevaa aurinkoa.
"Perhana..." Black totesi itsekseen ja köhi kuivaa kurkkuaan.
"Onko Ophelia jo hereillä?" Black kysyi.
"Paha sanoa... Oletko sinä?" Aran kysyi, kyykistyen Ophelian eteen.

// Akuman käy sääliksi pikku ivyä ja suuressa suuruudessaan armahtaa tämän.. ja kutsuu teelle linnaansa ^^ //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 01:39

Ophelia

Aamun koitettua Ophelia heräsi siihen kun Aran kyykistyi hänen eteensä.
"Kyllä Black, olen hereillä." Ophelia vastasi katsoen päin sivulla makaavaa Blackia eikä Aranille joka oli hänen naamansa edessä.
Hän huomasi että Blackin silmät olivat sidotut, hän kun taas puolestaan oli kokonaan vapaa köysistä.
"Miksi näköeste?" Ophelia kysyi vihaisesti Aranilta samalla kun osoitti velhoa. ja odotteli vastausta.

Ophelia oli myös huomannut että kuun sijata taivaalla loistikin aurinko. Metsä ei näyttänyt yhtään niin aavemaiselta kuin miltä se oli näyttänyt yöllä.
Pian Ophelian vatsa alkoikin kurnuta kovaa jä äänekkäästi, viimeksi hän oli syönyt yhden kakkupalan eilisissä juhlissa.
"Eehehee..." Ophelia hymyili vaivaantuneena häveten vatsansa ääntelyä.

//YAY! Teetä! *Kippaa koko sokeri astian teehensä*//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 01:47

Black&Aran

"noh, kaverisi on aika vaarallinen, jopa kädet sidottuina, joten ajattelin että näin on turvallisempaa" Aran selitti, samalla kun Black nousi istumaan.
Hän oli helpottunut kuullessaan Ophelian äänen ja hän hymähti hieman kuullessaan Ophelian mahan kurnivan.
Aran kuuli tämän myös ja siirsi katseensa hetkeksi aikaa Ophelian vatsaan.
"Taidan olla nälkäinen.." Aran sanoi katellen hymyillen Opheliaa.
"Älä, itsekkö huomasit..." Black sanoi ivallisesti, jatkaen kettuilua, huolimatta siitä saisiko hän turpaan vai ei.
Tällä kertaa Aran ei ollut huomaavinaankaan Blackia vaan ojensi Ophelialle päärynän.
"syö tämä.. saat sentään jotain mahan täytettä" Aran sanoi heittäen Ophelian syliin päärynän.
Sitten Aran vilkaisi Blackia.
"Sinulle en antaisi mitään, vaikka olisitkin kiltti hauva" Aran sanoi ilkkuen.
"hmh.. ainakaan minulla ei ole suippoja korvia koko elämääni" Black naljaisi takaisin ja samassa hänen päässään kopsahti, sillä Aran oli heittänyt häntä kivellä.
"Ai perhana..." Black sanoi ääneen ja tunsi kuinka päästä alkoi vuotaa verta.
Aran vain hymähti ja astui ulos puun rungosta, jääden seisomaan oviaukolle.
"Olethan sinä kunnossa?" Black kysyi Ophelialta, sillä hän ei voinut olla varma siitä oliko Ophelia kunnossa.

//siinä meni sokeri >_> //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 02:00

Ophelia

Ophelia otti vastaan hänelle heitetyn päärynän katsoen sitä hieman epäröiden. Hän sai pelätä koko ajan Blackin puolesta jollei hän lopettaisi iivailuaan Aranille, nytkin hän sai kivestä päähän.
Sitten Aran astui ulos puunrungosta ulos jääden suuaukolle. Silloin Black kysyikin oliko Ophelia tosiaan kunnossa.

"Olen, niin kauan kun emme ole heti kuolemassa." Ophelia vastasi ja otti ensimmäisen haukkauksen päärynstä joka osottautuikin todella maukkaaksi. Eikä aikaakaan kunnes suurisuinen papitar oli hotkinut koko päärynän.

"Tosin Black, jos et halua että olen aina paikkaamassa haavaumisiasi, niin ehdotan että olet varovaisempi sen suhteen mitä sanot tuolle hyypiölle." Ophelia sanoi parannettuaan Blackin vertavuotavan haavan niukilla voimillaan mitä oli päärynästä saanut.

Sitten hän taas katsahti Araniin ja mietti koska tämän partio saapuisi hakemaan heidät pois edes jonkinlaisen sivistyksen pariin, se oli Ophelialla päälimmäisenä mielessä, vaikka hän ikävöitsikin Lilyn perään ja toivoi ettei hän huolehtisi liikaa hänen ja Blackin puolesta.

//Kittaa teen kurkusta alas ja tulee sokerihumalaan; WIPPII!! //
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 02:13

Black&Aran

"Auh." Black voihkaisi kun Ophelia paransi hänen haavansa.
"heh, ei sinun tarvitse minusta huolehtia. Tunnen kipua yhtälailla mitä ihmiset, mutta kestän kauemmin ja paranen nopeammin.. ei tuollainen suippokorva minua hengitä helpolla saa" Black sanoi naurahtaen.
Sitten hän kuuli kun Aran huusi jollekulle metsään.
"partio lie saapunut..." Black sanoi koettaen nähdä edes jotain. Sitten Aran astui sisään hymyillen.
"noniin! eiköhän lähdetä. Papitar, meillä on yksi hevonen, pääset sen kyytiin, talutettavaksi, velho saa kävellä" Aran sanoi puoliki puhuen Blackille ja Ophelialle ja puoliksi antaen ohjeita juuri saapuneelle partiolle.
Partioon kuului yhteensä kolme haltijaa, kaikki näyttivät melkein samanlaisilta, lukuunottamatta kasvon piirteitä ja pieniä koko eroja.
Yksi haltijoista riuhtaisi Blackin ylös nopeasti ja tönäisi tämän ulos rungosta, toinen nosti Ophelian kainaloonsa ja pisti hevosen selkään.
Sitten he lähtivät kävelemään kohti haltijoiden piilopaikkaa.
Aurinko paistoi puiden oksien läpi ja metsä oli valoisa, verrattuna kuun valon valaisemaan metsään.
Aran jutteli muille haltijoille, kertoen miten oli napannut nämä kaksi "tunkeilijaa". Black kuunteli tarinaa tympääntyneenä, sillä Aran liioitteli joitakin kohtia, todella paljon.
" Sitten minä viimeisillä voimillani nappasin velhon aseen pois ja tyrmäsin tämän täysin!" Aran selitti ylpeänä. Silloin Black ei enää pystynyt pidätteleään suutaan.
"Taisi nousta kuninkaalle päähän kun nappasi pienen tytön ja velhon, käymättä kunnon rehtiä kaksintaistelua.." Black sanoi ja samassa hän tunsi kuinka kaatui maahan tönäyksen voimasta. Aran potki Blackia hetken aikaa ja sitten nosti tämän seisomaan. Blackiin koski niin kovaa ettei pystynyt itse seisomaan, joten Aran kannatteli tätä, pitäen kaavusta kiinni.
"Pidä sinä jo se turpasi kiinni!" Aran sanoi vihaisena, päästäen Blackin tippumaan polvilleen Aranin eteen ja potkaisi tätä polvella leukaan.
Black kaatui potkusta selälleen maahan makaamaan, puuskahtaen osuessaan maanpintaan.

// IVY NYT ALAS SIELTÄ KATTOKRUUNUSTA!!! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 02:52

Ophelia

Opheliaa itseään ei naurattanut vaikka Black nauroikin. Sitten Aran astui takaisin sisälle, partio oli saapunut.
Opheliaa kannettiin jälleen kainalossa ja kirosi itsekseen ajatellen että osaisi kävellä itsekin hevoselle.
Partio sisälsi Aranin lisäksi kolme muuta haltijaa, joita Ophelia olisi voinut helposti veikata kolmosiksi.
Sitten he jo lähtivätkin matkaan kohti minne lie missä haltijat sitten asustivatkin, Ophelia hevosen selässä ja Black kävellen.
Metsä tosiaan näytti ihan erillaiselta mitä se oli näyttänyt yöllä, pari lintuakin saattoi lennähtää heidän yltään vaikka kasvillisuus olikin alueella lähes kuollutta.

Opheliakin kuunteli Aranin tarinoita yhtä tympäätynenä mitä Blackikin, Aran sai hänet kuulostamaan suuremmalta uhalta mitä oikeasti oli, mutta Blackin osuus tarinasta vasta liioiteltu olikin. Siksi varmaankin Black oli jälleen avannut suunsa, sitä Ophelia juuri kaikista eniten pelkäsikin tässä tilanteessa.

Black oli tönäisty maahan ja näin kuningas Aran alkoi potkimaan häntä, Ophelian mielestä se oli aivan tarpeetonta, Ophelia itse ei kannattanut väkivaltaa niin suuresti.
Tosin nähtyään Aranin potkaisevan Blackia leukaan, Opheliakaan ei enään voinut vain katsella.
Hän tiputtautui hevosenseälästä päästäkseen Blackin luokse katsomaan miten oli käynyt.
"Mitä helkkaria minä juuri hetki sitten sanoin?!" Ophelia räyhäsi Blackille muttei voinut pysyä vihaisena, sillä Black oli selvästi runnottu taas pahaan kuntoon.
Ophelialla itsellään ei ollu energiaa voidakseen parantaa enää Blackia, onneksi hänessä ei näkynytkään suuremmin ulkoisia ruhjeita.

//NEVAH!!!! *Kattokruunu tippuu räsähtäen lattialle*//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 03:03

Black&Aran

Black oli hetken aikaa hiljaa maassa, kuunnellen Opheliaa ja alkoi sitten nauramaan. Hän nauroi pitkään ja äänekkäästi, samalla kun kääntyi kyljelleen ja siitä nousi polvilleen, selkä Araniin ja muihin haltijohin päin.
"hah, Mitä minä juuri sinulle sanoin, Ophelia. ei hätiä." Black sanoi viimein noustessaan ylös.

Aran katsoi vähän hölmistyneenä Blackin nauru kohtausta. Hänellä ei ollut mitään aavustusta, miksi velho nauroi noin makeasti, eikä hän tajunnut mitään mitä Ophelia ja Black olivat sanoneet.
"jatketaan" Aran sanoi, viittasi yhden vartijan ottamaan Opheliasta kiinni. Vartija otti kovakouraisesti Opheliaa hartijasta kiinni ja tuuppasi tätä eteenpäin.
Aran itse työnsi Blackin liikkeelle.
"kuule, en tiedä sinusta, mutta käveleminen voisi olla helpompaa ilman sidettä silmillä" Black huomautti Aranille.
Aran mietti hetken ja otti sitten siteen pois.
Black siristi silmiään, kirkaan valon paistaessa oksienvälisä, mutta hetkessä hänen silmänsä tottuivat valoon.
Hän tarkasti vielä että Ophelia oli kunnossa. sitten hän kumartui Ophelian puoleen ja kuiskasi: "ota sauvani hevosen satulasta ja puollustaudu sillä". Hän ei jäänyt vastaamaan kysymyksiin vaan kääntyi samantien ja Potkaisi yhtä haltijaa suoraan niskaan, niin että tämä kaatui tajuttomana maahan.
"Mitä helvettiä!?" Aran huusi ja valmistautui tappeluun.

// VOI HERRA SIUNAA! kattokruununi! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 03:17

Ophelia

Ophelia katsoi yhtä hämmentyneenä Blackin makeaa naurua siinä missä neljä muuta haltijaakin katselivat.
Seuraavaksi hän tunsi kovakouraisen otteen olkapäällään joka käski jatkamaan matkaa Black tämän edellä.
Black sai suostuteltua Aranin ottamaan siteen pois tämän silmistä, helpottaakseen Blackin kävelyä, siltä se ainakin sinä hetkellä vaikutti, kunnes tämä oli kumartunut Ophelian puoleen ja kuiskannut jotain tämän korvaan.
'Sauva? Miksi? Mitä sinä oikein aiot?' Ophelian ajatus katkesi lyhyeen, sillä Black oli jo kerennyt potkaisemaan tajuttomaksi yhden haltioista.

Sen jälkeen hetkeekään epäröimättä Ophelia otti sauvan kaksin käsin hevosen satulasta ja katseli silmät pyöreinä kun Aran selvästi oli valmiina hyökkäämään Blackin kimppuun.

Ophelia ei ymmärtänyt mitä hän tekisi ylisuurella kepillä joten hän vain yritti huitoa sillä ilmaa pitäen kahta muuta haltijaa kauempana hänestä.

//*Hoipertelee laulaen täti moonikaa ympäri huonetta.*//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 03:24

Black&Aran

Black väisteli Aranin hyökkäyksiä, toivoen ettei tämä älyäisi käyttää joustaan.
Black näki sivusilmällä kun Ophelia huitoi ilmaan, pitääkseen haltijat loitolla. Black huokaisi syvään ja huusi sitten Ophelialle.
"Kumauta se maahan! niinkuin minä tein tyrmässä!!" Black huusi ja keskesi juuri väistämään Aranin hyökkäyksen, niin että Aranin miekka osui köyteen jolla hänet oli sidottu. Hän sai kätensä vapaaksi ja pysäytti saman tien Aranin toisen hyökkäyksen, ottaen tätä ranteesta kiinni.
"tiedätkös, en tykkää siitä että minua potkitaan" Black huomautti ja potkaisi Arania polvella mahaan.
Aran peruutti pidellen käsillään mahaansa ja Black lähti tällä kertaa hyökkäykseen.
Black sanoi jotain outoa ja veti hihastaan miekan, sanat sanottuaan.
Aran katsoi hölmistyneenä ja kysyvästi Blackia.
"Taikuutta" Black tokaisi ja hyökkäsi.

// WIII! *tulee mukaan lauluun* //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 03:34

Ophelia

Ophelian huitoessa ilmaa hän näki Aranin hyökkäykset kohti Blackia, jotka Black onneksi onnistui väistämään.

"Ai?!" Ophelia vastasi takaisin siihen mitä Black oli hänelle huutanut.
Hän kohotti sauvaa päästyään hyvän välimatkan päähän kahdesta muusta haltijasta ja kumautti sen maahan niin lujaa kuin pienillä voimillaan kykeni.
Syntyi samanlainen paineaalto, aivan kuten tyrmässä ja tälläkin kertaa tuo paine sai nämä kaksi haltijaa lennähtämään Opheliasta itsestään kauemmaksi eivätkä ainakaan näyttäneet pian nousevilta.

Sitten hän vilkaisi Blackia päin joka oli saanut kätensä vapaututetuksi ja potkaisi Arania vatsaan kuten Aran oli potkaissut häntä... Pariinkin otteeseen.
Sitten Black näytti siltä kuin olisi manaamassa jotakin mutta hänen hihastaan ilmestyikin miekka.
'Taikuutta...' Ophelia tiesi ja jäi katsomaan Blackin hyökkäystä kohti Arania, ensin tosin piilottaen itsenä suurimman kiven taakse jonka näki.

//Pyydetään lusse mukaan!//
Viimeksi muokannut Ivy päivämäärä 26 Helmi 2008, 01:15, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

EdellinenSeuraava

Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron